Pasuuna soi, mutta kukaan ei herää | World Challenge

Pasuuna soi, mutta kukaan ei herää

David WilkersonSeptember 9, 2002

Kaikista Vanhan testamentin profeetoista meidän ajallemme puhuu selkeimmin Aamos. Hänen tuomansa profetia on niin kohdistettu meidän sukupolvellemme, että se voisi olla repäisty tämän päivän otsikoista. Itse asiassa Aamoksen sanoma on eräänlainen kaksoisprofetia. Sitä ei tarkoitettu pelkästään Jumalan kansalle hänen aikanaan, vaan myös seurakunnalle juuri nyt - meidän aikanamme.

Aamos kuvaili Jumalaa ärjyvänä leijonana, joka oli valmis antamaan tuomionsa Israelille: Leijona ärjyy: kuka ei pelkäisi? Herra, Herra puhuu: kuka ei profetoisi? (Aamos 3:8, 1933 käännöksessä kuka ei ennustaisi?). Tuo profeetta julisti: Jumala on noussut kuin ärjyvä leijona, valmiina iskemään saaliinsa kimppuun. Ja kun minä kuulen tämän leijonan äänen, minun on pakko varoittaa!

Herra käytti Aamosta herättämään Israelia. Mikä oli hänen sanomansa? Jumala oli lähettämäisillään tuomion kansansa ylle sen musertavan pahuuden ja turmeluksen tähden.

Herra ei milloinkaan tuomitse kansaa nostattamatta ensin profeetallisia ääniä varoittamaan sitä: Sillä ei Herra, Herra, tee mitään ilmoittamatta salaisuuttaan palvelijoillensa profeetoille (3:7). Kun Aamos näki tuomion pilven muodostuvan taivaalle, hänet pakotettiin puhumaan: Puhalletaanko pasunaan kaupungissa, niin ettei kansa peljästy? Tahi tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta, jota ei Herra ole tuottanut? (3:6). Aamoksen sanoma seisauttaa veren: Jumala on puhaltanut varoituksen pasuunaan kansansa tähden. Mutta kukaan ei herää.

Tällä hetkellä hyvin harvat haluavat kuulla sellaista sanomaa, joka liittyy tuomioon. Kansakuntamme on jo valmiiksi täynnä pelkoa. Odotamme seuraavaa terroristi-iskua millä hetkellä tahansa. Talous näyttää epävakaammalta kuin koskaan ennen. Ihmiset sanovat: En kestä enempää.

Mutta Herra puhuu silloin, kun Hän tahtoo. Ja Hänen Henkensä vahvistaa meitä kuulemaan Hänen Sanaansa, kun Hänen voidellut palvelijansa sitä jakavat. Meidän Herramme on uskollinen varustaessaan kansaansa voimalla kestämään kaiken, mitä ikinä tuleekin.

Kun Aamos profetoi, hän puhui niille pakanakansoille, jotka ympäröivät Jerusalemia. Oli aivan varmaa, että nämä pakanat tulisivat lankeamaan Jumalan vihan alle. He siirtelivät Israelin rajoja, sotivat heitä vastaan ja tappoivat heidän lapsiaan.

Mutta nyt Aamos sanoi: Kuulkaa tämä sana, jonka Herra on puhunut teitä vastaan, te israelilaiset (Aamos 3:1). Leijonan ärjyntä olikin Israelia itseään vastaan. Jumalan kansaa tultaisiin rankaisemaan puhtaan Herran palveluksen turmelemisesta: Ainoastaan teidät minä olen valinnut kaikista maan sukukunnista; sentähden minä kostan teille kaikki teidän pahat tekonne (3:2).

On eräs taivaallinen laki, joka kaikuu läpi koko Raamatun. Sen sisältö kuuluu: Mitä suurempi armon määrä kansalle vuodatetaan, sitä suurempi tuomio tuolle kansalle langetetaan, jos Jumalan armoa halveksitaan. Mitä enemmän totuutta kansalle on annettu, sitä enemmän vastuuta heillä on. Ja jos tuo totuus turmellaan, tuomio kaksinkertaistuu.

Tällä hetkellä on aivan varmaa, että Jumala tuomitsee USA:ta sen pahuudesta. Mieleeni nousevat ne kaikki tavat, joilla kansakuntamme on poistanut Hänen nimensä julkisuudesta. Silloin kun minä kasvoin, minulle opetettiin, että USA on kristitty kansakunta, jonka ovat perustaneet Jumalan mielen mukaiset miehet, jotka etsivät vapautta palvellakseen Herraa totuudessa. Etelä-Afrikka ja muutamat muutkin kansakunnat väittävät alkuperänsä olevan vastaava.

En epäile hetkeäkään, etteikö Jumala olisi siunannut eräitä kansakuntia, niin kuin USA:ta, auttaakseen maailman evankelioimisessa. Nuoruudessaan tämä maa oli suurin lähetystyön tekijöitä lähettävä kansakunta maan päällä. USA lähetti pappeja, opettajia ja evankelistoja kaikkialle ympäri maapalloa. Samaan aikaan pyhä kansa hillitsi kotona pahuuden tulva-aaltoja. Jumalan mielen mukaiset johtajat, antautuneet saarnaajat ja kiivaat seurakunnat tekivät työtään Herran nimen kunniaksi.

Mutta pahuus alkoi vallita. Jumalan nimeä pilkattiin. Kansakuntamme tuli hulluksi melihyvän tavoittelusta. Käännyimme hyvinvoinnin, menestyksen ja maallisen omaisuuden epäjumalien puoleen. Eikä mennyt kauaa, kun menetimme intomme ja säälimme eksyneitä kohtaan. Enää me emme ole suuri lähetystyöntekijöitä lähettävä kansakunta. Sen sijaan maastamme viedään ulos menestyksen ja petollisuuden evankeliumia.

Suuressa rakkaudessaan ja viisaudessaan Herra on alkanut puhdistaa kansakuntaamme vakavilla rangaistuksilla. Hän on sallinut kuivuuksia, tulvia, talouden romahduksia, pyörremyrskyjä ja järisyttäviä ilmaston muutoksia. Hän puhaltaa pasuunaan kovalla äänellä. Mutta kukaan ei herää.

Monet papit väittävät: Ei Jumala ole tuollainen. Hän ei ole yhdenkään tällaisen murhenäytelmän takana. Ne ovat kaikki paholaisen työtä. En osaa sanoin kuvailla, kuinka paljon nämä saarnaajat ärsyttävät minua. He eivät tunne Raamattuaan. Ajattelepa seuraavaa Aamoksen kirjan sanaa:

* Minä kyllä tein teidän hampaanne joutilaiksi kaikissa teidän kaupungeissanne ja tuotin leivän puutteen kaikkiin teidän paikkakuntiinne. Mutta te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra (4:6). Jumala kertoo kansalleen selvästi, että Hän on aiheuttamassa taloudellista romahdusta heidän keskelleen.

* Minä pidätin teiltä sateen, kun vielä oli kolme kuukautta elonkorjuuseen. Minä annoin sataa toiselle kaupungille, mutta toiselle kaupungille en antanut sataa; toinen pelto sai sadetta, ja toinen, jolle ei satanut, kuivui (4:7). Herra hallitsee kaiken sään, olipa se hyvä tai huono.

* Ja niin kaksi, kolme kaupunkia hoippui yhteen kaupunkiin vettä juomaan, saamatta kyllikseen (4:8). Jumala hallitsee kuivuudet. Ja juuri nyt kokonaisten osavaltioiden täytyy alkaa säännöstellä veden jakelua ankarien vajeiden tähden.

* Minä rankaisin teitä nokitähkillä ja viljanruosteella; teidän monet puutarhanne, viinimäkenne, viikunapuunne ja öljypuunne söi kalvajasirkka (4:9). Viime kuukausina japanilaiset kirput ovat tunkeutuneet New Yorkiin. Nämä tuholaiset tappavat puita Central Parkissa ja tuhoavat valtavia metsäalueita ylempänä osavaltiossa.

* Minä rankaisin teitä (4:9). Kuka on vastuussa kaikesta tästä? Jumala tahtoo, että se on ehdottoman selvää meille: Hän on kaiken takana. Minä lähetin teihin ruton niinkuin Egyptiin; minä tapoin miekalla teidän nuoret miehenne, ja teidän ratsunne otettiin saaliiksi; ja minä annoin löyhkän teidän leireistänne nousta teidän sieraimiinne. Mutta te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra (4:10).

Et voi sanoa minulle, ettei Herra olisi kaikkien niiden tuomioiden takana, joita me koemme. Monet papit esittelevät Jumalan kilttinä ja hoivaavana isoisänä. Tietysti Herra on armollinen ja laupias. Mutta nämä paimenet eivät ymmärrä, että Jumalan tuomiot ovat Hänen armoaan ja laupeuttaan. Hän sanoo: Palatkaa minun luokseni. Minä olen lähettänyt nämä rangaistukset puhdistaakseni kansakuntaanne, ja saadakseni huomionne. Te olette niin syvällä synnissä, että olette tulleet sokeiksi. Tuomio on ainoa kieli, jota te ymmärrätte. Kaikki tapahtuu siksi, että minä rakastan teitä.

Aamos puhuu Jumalan tuomiosta sanoin suuri meteli on sen keskellä (Aamos 3:9). Sana meteli merkitsee hämmentynyttä tilaa. Toisin sanoen, kansakunnan tila muuttuu kaaokseksi ja sekaannukseksi väkivallan ja terrorin tähden.

He eivät ymmärrä tehdä sitä, mikä oikein on, sanoo Herra; he kokoovat väkivaltaa ja sortoa palatseihinsa (3:10). Mitä Aamos tarkoittaa tässä, viitatessaan palatseihin? Hän puhuu sellaisista, mitä me kutsuisisimme suuriksi firmoiksi tai suuryrityksiksi.

Ajattelepa niitä asioita, joita kansakunnassamme paljastuu tällä hetkellä. Lukuisista arvostetuista liikeyrityksistä paljastuu väkivaltaa ja sortoa. Luottamusta nauttivien laitosten johtajat ovat huijanneet osakkeenomistajia vääristellyillä tilitiedoilla. Tuhansia työntekijöitä on sanottu irti. Samaan aikaan he ovat rakentaneet valtavia huviloita itselleen. Vaikka he tekivät toisia köyhemmiksi, he turvasivat omaa hyvinvointiaan.

Aamos julistaa: Sinun palatsisi ryöstetään (3:11). Nämä suuryritykset, jotka olivat ennen niin horjumattomia, tekevät nyt konkursseja. Wall Street järisee. Mutta kaikista kauheimpana Aamos kuvailee pelon vitsausta terrori-iskujen tähden rannikolta toiselle: Vihollinen on oleva kaikkialla maassa, ja hän kukistaa sinun linnoituksesi (3:11) Voisivatko profeetan sanat olla enempää ajankohtaiset? Hän varoittaa: Vihollinen kaataa loiston kruunusi. Nuo vallan ja hyvinvoinnin palatsit, joista olette iloinneet, murskataan maahan.

Kaiken tämän jälkeen ilmestyy taloudellinen leijona, joka raatelee kaiken hyvinvoinnin ja menestyksen niiltä, jotka rikastuivat varastamisellaan: Niinkuin paimen saa pelastetuksi leijonan kidasta pari sääriluuta tai kappaleen korvaa, niin pelastuu israelilaisiakin, niitä, jotka istuvat Samariassa sohvankulmassa ja kirjosilkkisellä leposijalla (3:12).

Kun leijona raatelee saalistaan, se syö kunnes jäljellä ei ole muuta kuin luunkappale. Aamos sanoo, että juuri näin vihollinen tekee niille ylellisille rikkauksille. Jäljelle ei jää kuin pelkkiä jäänteitä heidän sairastuneesta hyvinvoinnistaan. Aamos kertoo heille: Te luulitte olevanne turvassa niiden miljoonien tähden, jotka talletitte. Mutta ärjyvä leijona syö sen kaiken. Kun se on aterioinut, jäljellä on vain raato.

Rakkaat, tuo sama varoituksen pasuuna soi jälleen USA:ssa tänä päivänä. Mutta hyvin harvat heräävät.

Raamattu sanoo, että tuomio alkaa Jumalan huoneesta. Todellakin: ennen kuin Herra lyö mitä tahansa kansakuntaa, Hän tuo vihansa esille seurakunnassaan: Kuulkaa ja todistakaa Jaakobin heimoa vastaan... Sinä päivänä, jona minä kostan Israelille hänen rikoksensa, minä kostan myös Beetelin alttareille (Aamos 3:13-14). Jaakobin heimo edustaa tässä seurakuntaa - Jumalan kansaa.

Ajattele, mitä Aamos oli profetoinut tähän mennessä: Jumala tulisi varmasti tuomitsemaan jokaisen kansakunnan, joka kääntäisi selkänsä Hänelle. Hän sallisi pahojen vihollisten ryöstää ja terrorisoida noita kansakuntia. Ja jokainen ihminen, joka kääntyy jumalattomien nautintojen ja irstailujen puoleen, tullaan nöyryyttämään ja alentamaan. Kuitenkin kaiken tämän keskellä Jumalan ensisijainen huolenaihe oli yhä Hänen seurakuntansa. Hän oli huolissaan kansastaan - niistä, jotka kutsuivat itseään Hänen nimensä mukaan.

Sillä ei ole merkitystä, jos hallituksemme poistaa Jumalan nimen kolikoistamme, oikeustaloistamme, kouluistamme ja julkisista kokouspaikoista. Yksikään näistä ei saata Herraa niin murheelliseksi, kuin pahuus Hänen seurakunnassaan. Jumala nauraa jumalattomien typerille yrityksille syrjäyttää Hänet yhteiskunnasta. Heidän tuomiopäivänsä on jo alkanut. Tälläkin hetkellä Hänen vihansa kostaa heille. Mutta se kansa, joka satuttaa Jumalaa kaikista eniten, on Hänen oma perheensä. Hänen syvimmät haavansa aiheuttaa Hänen omien lastensa pahuus.

Herra käänsi nyt huomionsa siihen, mitä oli tapahtumassa Israelin alttareilla. Nimi Beetel merkitsee Jumalan huone, puhtaan palvonnan paikka. Näistä alttareista sanottiin kerran: Herra on totisesti tässä paikassa (2Moos. 28:16). Jaakob kutsui Beeteliä peljättäväksi paikaksi (katso 28:17). Tällä hän tarkoitti syvän kunnioituksen paikkaa, sillä Jumala ilmaisi läsnäolonsa siellä.

Beetelissä Jaakobille annettiin näky taivaaseen yltävistä tikapuista. Se oli pyhä palvonnan paikka - paikka, jossa Jumala kohtasi niitä, jotka etsivät Häntä puhtaasti. Usein Israelin historiassa Herra puhui itsestään Beetelin Jumalana. Ja kerran Hän neuvoi Jaakobia palaamaan Beeteliin saattaakseen alttarit siellä entiselleen.

Lyhyesti sanottuna, Jumala kertoi Israelille: Minä tuomitsen pahan kansakuntanne pian. Maailma vapisee sen sodan ja väkivallan tähden, joka on tulossa yllenne. Minä lähetän tulvat, kuivuudet, kulkutaudit ja homevauriot. Taloutenne pirstoutuu ja hyvnvointinne raadellaan. Mutta samaan aikaan, kun minä teen näitä asioita, minä kostan myös Beetelille. Minä vuodatan tuomioni kansalleni, sillä he ovat saastuttaneet minun alttarini. Minä rankaisen heitä heidän turmeltuneesta palvonnastaan.

Beetelissä oli tapahtunut aikaisemmin monenlaisia asioita. Kun Jerobeamista tuli kuningas, hän turmeli Jumalan palveluksen siellä: Kuningas teetti kaksi kultaista vasikkaa ja sanoi heille ... Katso, Israel, tässä on sinun Jumalasi ... Ja hän pystytti toisen Beeteliin, ja toisen hän asetti Daaniin. Ja tämä koitui synniksi. Ja kansa kulki ... kuvan luo ... ja teki kansan keskuudesta papeiksi kaikenkaltaisia miehiä, jotka eivät olleet leeviläisiä (1Kun. 12:28:31).

Ensin Jerobeam pystytti epäjumalia palvontapaikoille. Sitten hän otti yhteiskunnasta rikollisia - ihmisiä, joiden sydän ei ollut kääntynyt Jumalan puoleen - ja nimitti heitä papeiksi. Israelin jumalanpalvelus oli täysin turmeltunutta, koska se tuli pahantahtoisista ja syntisistä sydämistä. Niinpä Jerobeamin hallituksesta Aamoksen aikaan saakka Jumala halveksi Beeteliä sekoituspaikkana. Lopulta Hän tuomitsi tämän väärän palvonnan. Hän kaatoi alttarin ja hajotti sen kappaleiksi.

Tänä päivänä Beetelin henkeä on jäljellä seurakunnassa. Se on eräänlainen taantunut hengellinen tila. Sen tärkein osa-alue on sellainen sekoitettu palvonta, jonka tarkoitus on vetää väkeä paikalle. Se on ulkoinen lihan näytös, täynnä intoa ja ylenpalttisuutta. Mutta minkäänlaista pyhyyttä siinä ei ole. Ja monet jäävät sen ansaan näinä viimeisinä päivinä. Mitä enemmän ihmiset uskovat, että tämä palvonta on Jumalasta, sitä sokeampia heistä tulee. Ja Herra on valmiina tuomitsemaan kaiken sen. Hän varoittaa: Jos sekaannut tähän turmeltuneeseen palvontaan, lisäät vain syntiesi määrää.

Jumala kehotti jälleen: Uhratkaa hapanta kiitosuhriksi, kuuluttakaa, julistakaa vapaaehtoisia lahjoja (Aamos 4:5). Miksi Hän sanoi näin? Koska laki kielsi, ettei hapanta saanut kuluttaa tulessa (katso 3Moos. 2:11). Lisäksi hapan leipä oli tarkoitettu ainoastaan papeille. Samoin jokaisen leivästä valmistetun kiitosuhrin tuli olla öljyyn leivottuja happamattomia kakkuja, öljyllä voideltuja happamattomia ohukaisia (3Moos. 7:12).

Nämä happamattomat uhrit oli kaikki tarkoitettu esikuvallisiksi. Ne merkitsivät puhtaita ylistyksiä. Läpi koko Raamatun hapan nähdään mallina syntisestä lihasta. Joskus sitä käytettiin viittaamaan spitaaliin. Jumalan sanoma tässä kohtaa on selkeä: Ylistyksenne on täynnä lihaa. Minä otan vastaan vain ne uhrit, jotka on pyhitetty, jotka tarjotaan puhtailla käsillä ja puhtaalla sydämellä. Minun läsnäolossani ei voi olla hapanta, ei lihallisia nautintoja. Kuka saa astua Herran vuorelle, kuka seisoa hänen pyhässä paikassansa? Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän, joka ei halaja turhuutta eikä vanno väärin (Psalmi 24:3-4).

Ulkoisesti nuo Beetelin palvojat olivat hyvin uskonnollisia. He uhrasivat innolla joka aamu. Ja he olivat uskollisia kymmenyksille ja anneille. Jälleen kerran Jumala kehotti heitä: Tuokaa aamulla teurasuhrinne, kolmantena päivänä kymmenyksenne (Aamos 4:4). Hän näki näiden ihmisten aloittavan jokaisen päivän ylistyksellä ja palvonnalla. He olivat iloisia mennessään ylistyskokouksiin. Tuo Beetelin herätysliike tuli niin suosituksi, että se laajeni kaupunkeihin koko maakunnassa - aina Gilgaliin ja Beersebaan.

Mutta Herra varoitti heitä kaikkia: Älkää etsikö Beeteliä, älkää menkö Gilgaliin älkääkä vaeltako Beersebaan. Sillä Gilgal viedään pakkosiirtolaisuuteen, ja Beetel joutuu tuhon omaksi (5:5). Jumala aikoi lopettaa tuon kaiken. Hän aikoi tuhota kaikki heidän happamat ylistyksen ja palvonnan uhrinsa. Miksi? Koska kansasta sanottiin, että te vanhurskauden maahan kukistatte (5:7).

Jumalalla on vieläkin sellainen pyhä ja erottautunut jäännös, jonka ylistysuhri on puhdas. Nämä Jumalan mielen mukaiset pyhät eivät ole maailmallisten tavoitteiden ajamia. Heidän palvonnallaan on voimallinen vetten pauhinan ääni. Ja heidän sydämensä ovat särkyneinä Herran edessä, ja heillä on pyhä kunnioitus Häntä kohtaan. Sellaisesta syvästä kunnioituksesta lähtevät loisteliaat ylistyshuudot.

Mutta valtavat ihmisjoukot seurakunnissa ovat aina etsimässä jotain uutta. He haluavat uusia ja kiinnostavia tapoja palvoa Jumalaa. Niin he etsivät Beetelin alttareita, joilla ylistykset kaikuvat kovaa ja iloisesti. Mutta tällaisissa paikoissa ylistystä johtavat sellaiset miehet, jotka eivät itke Jumalan huoneen synnin tähden. Heidän ylistyksensä voivat olla ylenpalttisia ja värikkäitä. Mutta niistä puuttuu Kristuksen todellinen läsnäolo. Eikä ole mitään suojaa lihan petollisuutta vastaan.

Oli varmasti mielenkiintoista ottaa osaa niihin Beetelin ylistyskokouksiin. Mutta noilla palvojilla ei ollut mitään huolta Jumalan asioista. He eivät auttaneet köyhiä tai lähestyneet puutteessa eläviä. Sen sijaan heidän ylistyksensä olivat täynnä lihaa ja hapanta. Aamos varoitti: Etsikää Herraa ... ettei hän tulena tunkeutuisi Joosefin huoneeseen (Aamos 5:6). Samalla tavalla minä haluan antaa tämän varoituksen Herralta: eikö sinun paimenesi saarnaa syntiä paljastavaa sanaa? Eikö Jumalan mielen mukaista nuhdetta ole, ei kutsua parannukseen, ei varoitusta synnin hylkäämisestä? Voi olla, että palvot Beetelin alttarilla. Ja olet suuressa vaarassa tulla petetyksi.

Jumala julisti: Minä kostan myös Beetelin alttareille, niin että alttarinsarvet hakataan irti ja putoavat maahan (3:14). Tämä oli tuhoisa sana. Vanhassa testamentissa temppelin puisella alttarilla oli neljä veistettyä sarvea nurkkiin kiinnitettyinä. Nämä sarvet oli päällystetty vaskella ja ne olivat oinaan sarvien muotoiset. Nämä sarvet edustivat pyhäkön oikeutta. Ottamalla kiinni niistä, rikkoja asetti itsensä Jumalan pelastavan ja varjelevan armon alle. Nuorena poikana kuulin monien Jumalan mielen mukaisten sanovan: Olen turvassa, Herra. Olen ottanut kiinni alttarin sarvista.

Näemme tällaisen pyhäkön kuvattuna Daavidin pojan Adonian elämässä. Tämä kapinallinen mies oli yrittänyt anastaa itselleen Israelin valtaistuimen. Mutta Daavidin toinen poika, Salomo, määräsi Adonian osaksi kuolemantuomion. Adonia juoksi paniikissa temppeliin ja otti alttarin sarvista kiinni. Hänen henkensä säilyi.

Jumala kertoi nyt Aamokselle, että Hän leikkaisi pois nuo kunnioitusta herättävät suojeluksen sarvet. Herra aikoi repäistä sarvet irti alttarista ja heittää ne maahan. Tämä tarkoitti sitä, että kansa ei olisi enää Hänen suojeluksessaan. Sen sijaan he olisivat avoimet suurelle petokselle. Heillä ei olisi mitään turvaa vääriä oppeja tai vääränlaista palvontaa vastaan.

Valtavat ihmisjoukot ympäri maailmaa tulevat Afrikkaan kuulemaan miestä, joka väittää, että Jumala antoi hänelle profetioita hänen äitinsä kohdussa. Erityisesti sadat USA:laiset matkaavat saadakseen tältä mieheltä henkilökohtaisen profetian. Mutta sanoma on täysin epäraamatullista ja rienaavaa. Nämä tyhmät etsijät ovat petoksen ansassa.

Eräässä Balkanin maassa naisprofeetta väittää vievänsä ihmisiä kiertomatkalle helvettiin. Tämä nainen oli ennen noita ja sanoo olleensa itsekin kerran helvetissä. Hän neuvoo ihmisiä makaamaan lattialla ja vapauttamaan mielensä, samalla kun hän opastaa heitä mielikuvitusmatkalla siihen, mitä hän on kokenut. Ihmiset tulevat laumoittain hakemaan tuota kokemusta. Mutta se on täysin Raamatun ulkopuolista, todella hämmentävää. Tuohon työhön on totisesti jotain pahaa kätkettynä.

Brasiliassa eräs evankelista lupaa parantaa syövän tuhannella dollarilla. Hän myös manaa riivaajia ulos maksua vastaan. Hän on kehittänyt valtavan seuraajajoukon ja hän rikastuu. Mutta se täysin Raamatun vastaista, täyttä petosta.

USA:sta itsestään on tullut maailman pahin petollisten evankeliumien levittäjä. Kuinka? Kristityistä on tullut Raamatun suhteen lukutaidottomia. He eivät enää välitä lukea Jumalan Sanaa. He eivät tahdo paastota tai viettää aikaa rukouksessa. Sen sijaan he juoksentelevat sinne tänne etsien lihaa miellyttävää opetusta joltain myönnytyksiä tekevältä evankelistalta.

Kuinka valtavat uskovien joukot voivat langeta sellaisiin petoksiin? Kuinka heidät johdetaan niin helposti harhaan? Kuinka nämä ihmismäärät tulivat niin sokeiksi väärille lihan teoille? Aamos kertoo miksi: heidän suojelevat muurinsa ovat poissa synnin tähden. Jumala on katkaissut alttarin sarvet. Ja kansa on menettänyt kaiken havaintokyvyn. Sellaiset uskovat ovat ensimmäisinä syleilemässä antikristusta.

Ja kaikissa viinitarhoissa [seurakunnissa] on valitus, sillä minä käyn sinun keskitsesi, sanoo Herra. Voi teitä, jotka toivotte Herran päivän tulemista. Miksi hyväksi on teille Herran päivä? Se on oleva pimeys, eikä valkeus ... Minä vihaan, minä halveksin teidän juhlianne enkä mielisty teidän juhlakokouksiinne. Sillä vaikka te tuotte minulle polttouhreja ja ruokauhrejanne, eivät ne minulle kelpaa ... Vie pois minun edestäni virttesi pauhina, en tahdo kuulla sinun harppujesi soittoa. Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus niinkuin ehtymätön puro (Aamos 5:17-24).

Jumalan sanoma on selkeä: ennen kuin Hänen vanhurskautensa alkaa virrata keskellämme, puhdistaen sydämiämme, me emme kykene antamaan Hänelle todellista ylistysuhria. Ylistykset, jotka lähtevät himon ja petollisuuden täyttämistä sydämistä, ovat vain meteliä Hänen korvissaan. Ei Hän ota vastaan palvontaa niiltä, jotka etsivät vain mielihyvää tai kieltäytyvät antamasta toisille anteeksi.

Kaikkien näiden profeetallisten varoitusten keskellä Aamos tuo tämän toivon sanan: Etsikää hyvää, älkääkä pahaa, että te eläisitte. Silloin Herra, Jumala Sebaot, on oleva teidän kanssanne, niinkuin te sanotte. Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää ja saattakaa oikeus voimaan portissa: ehkäpä Herra, Jumala Sebaot, armahtaa Joosefin jäännöstä (5:14-15).

Kehotan sinua vakavasti, ota Aamoksen sanoma huomioon. Etsi Herraa kaikesta sydämestäsi. Anna Hänen Sanansa tuomita sinut. Tunnusta ja hylkää syntisi. Silloin Jumala siunaa sinua havaintokyvyllä. Tulet tietämään, palvotko Beetelin alttarilla. Ja sinä kykenet palvomaan Häntä Hengessä ja totuudessa.

Download PDF