”Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irrotatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?” (Jes.58:6.
Jumala vapauttaa jotakin yliluonnollista rukouksen ja paaston kautta. Jes.58:10 sanoo meille: ”Jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niin kuin keskipäivä”.
Jumala sanoo, että todellinen paasto siirtää keskipisteemme itselle elämisestä toisille elämiseen, itseensä keskittymisestä ja oman nautinnon etsimisestä tyydyttämään kurjien tarpeita. Ne, jotka elävät tyydyttääkseen omia halujaan, huomaavat juuttuvansa yrityksiinsä, turhautuvat eivätkä löydä etsimäänsä elämän täyttymystä.
Todellinen paasto ei ole vain pidättäytymistä ruoasta. Se on itsensä pyhittämistä Jumalalle, erottautumista jostakin niin, että sydämesi herää auttamaan lyötyjä ihmisiä. He voivat olla ihmisiä ympäri maailmaa lähetystyön kautta tai se voi olla oma perheesi. Jeesus näytti suunnan toisiin keskittyvän elämän periaatteisiin.
”Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niin kuin runsaasti kasteltu puutarha, niin kuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu” (Jes.58:11). Jumala antaa sinulle voimansa, kirkkautensa, läsnäolonsa, kun alat elää toisille. Jumala antaa meille uuden sydämen, muutoksen itsekeskeisyydestä Jumalaan ja toisiin keskittyneeseen elämään.
Jos annat Pyhän Hengen tarttua sydämeesi ja heität pois epäilyn ja pelon ja lakkaat huolehtimasta maailmallisista, hän muuttaa sinut. Jotakin yliluonnollista tapahtuu sinussa niin, että jotakin yliluonnollista tapahtuu sinun kauttasi.