ÄLÄ PIDÄTTELE, OLE ROHKEA HENGESSÄ

Pelolla on monet kasvot – hylkäämisen, vastustuksen, kärsimyksen ja epäonnistumisen pelon, mainitakseni muutaman. Ja olkaamme rehellisiä. Se, että olen pastori, ei merkitse, että olen yhtään erilainen kuin toiset. Minulla on samalla halu saada rakkautta, saada hyväskymistä toisilta. Enkä ole myöskään immuuni kiusaukselle pelätä.

Pyhän Hengen avulla voimme kokea samanlaista rohkeutta, jota Jumala on antanut entisaikojen uskoville, jotka joutuivat samojen henkilöiden uhkamaksi, kuin ne, jotka järjestivät Jeesuksen ristiinnaulitsemisen. Päästyään vankilasta he kokoontuivat yhteen muiden uskovien kanssa rukoilemaan (aina hyvä juttu, kun kohdataan hyökkäyksiä uskoamme kohtaan). ”Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti” (Ap.t.4:31, kirjoittajan kursiivi).  Ylistys Jumalalle! He kestivät helteen ja rukoushetken jälkeen kokivat tuoreen Hengellä täyttymisen ja uuden rohkeuden.

Pohjois-Amerikassa ei todellakaan tarvitse kärsiä Kristuksen tähden, jollei oteta huomioon tunne-elämän kolhuja hylkäämisen tai vastustuksen takia. Ei ole ainakaan sellaista kuin alkuseurakunnan aikaan. Mutta asia on aivan toisin joissakin maailmankolkissa. Otetaan esimerkiksi Kiina.

Kommunistihallitus yritti pyyhkiä kristinuskon Kiinasta; itse asiassa se yritti pyyhkiä pois kaiken Jumalasta puhumisen. Mutta seurakuntaliike on kasvanut siellä ihmeenomaisesti jo monien vuosikymmenien ajan. Huolimatta uhkailuista ja vaaroista siellä on nyt kymmeniä miljoonia vahvoja, eläviä kristittyjä.

Tuntuuko sinusta, että sinun pitäisi tehdä jotakin Jumalalle? Rohkaisen sinua seuraamaan hänen johdatustaan, vaikka se merkitsisi oman mukavuusalueen jättämistä ja astumista tuntemattomille vesille. Kerro jostakin Raamatun kohdasta jollekulle puhelimessa, ala rukoustoiminta, todista työkaverillesi. Älä pidättele epäonnistumisen pelon tähden! Ole rohkea Hengessä!

Jim Cymbala aloitti Brooklyn Tabernaclessa alle kahdenkymmenen seurakuntalaisen kanssa pienessä, surkeassa rakennuksessa kaupungin vaikeassa osassa. Paljasjalkaisena brooklynilaisena hänestä on tullut sekä David että Gary Wilkersonin pitkäaikainen ystävä.