Älkää koskeko minun voideltuihini

Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni (Psalmi 105:15). Tämä lyhyt jae sisältää voimallisen varoituksen Herraltamme. Ja Hän tarkoittaa jokaista sanaa siitä: Voi jokaista kansaa tai yksittäistä ihmistä, joka kohottaa kätensä niihin, jotka ovat Jumalan valittuja! Ja voi jokaiselle, joka tekee pahaa Hänen profeetoilleen!

Tämä vakava varoitus kääntyy kahteen suuntaan. Ensin, voidellut ja profeetat viittaavat tässä luonnolliseen Israeliin, Jumalan kansaan vanhassa testamentissa. Silti Jumalan varoitus olla tekemättä pahaa Hänen valitsemilleen jatkuu tänä päivänäkin. Se kattaa myös Hänen hengellisen Israelinsa, se on, Hänen seurakuntansa.

Pääasiassa me ajattelemme tästä varoituksesta viittauksena vanhan testamentin profeettoihin tai nykypäivän palvelijoihin, jotka seisovat totuuden puolesta. Se näyttää olevan julistus siitä, että Jumala suojelee palvelijoitaan. Mutta varoituksen tausta paljastaa muunkin merkityksen. Sillä on myös tekemistä sen liiton kanssa, jonka Jumala teki Aabrahamin kanssa. Siinä liitossa Jumala lupasi antaa Aabrahamin jälkeläisille Kanaanin maan.

Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin, liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan. Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi. Hän sanoi: Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne. Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja... He vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan. Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä: Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni (Psalmi 105:8-15).

Myös Psalmi 78 viittaa liittoon, jonka Jumala teki Aabrahamin kanssa: Hän vei heidät pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut (78:54). Meille kerrotaan, että Jumala hankki (kirjaimellisesti osti) Kanaanin omalla kädellään. Sitten Hän karkotti pakanat pois heidän tieltänsä, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa (78:55).

Herra itse merkitsi rajat Hänen kansansa maalle. Hän vahvisti perintöosan rajalla, asettaen rajat Jordanista mereen. Toisin sanoen Jumala piirsi kartan. Oli kuin Hän olisi seisonut vuorella ja mitannut Hengellään Kanaanin rajat sanoen, Niin monta mailia pohjoiseen, niin monta etelään, niin monta itään ja länteen.

Lyhyesti, Herra antoi kansalleen pysyvän maan lahjoituksena, Hänen liittonsa kautta Aabrahamin kanssa. Ja Mooses johdatti israelilaiset tähän perintöosaan. Jumalan käskystä he ajoivat pois kaikki ne pahat kansat, jotka asuttivat maata. Ja kun he asettuivat lupauksen maahansa, Jumala teki erotuksen heidän ja muiden kansakuntien välille. Heidät alettiin tuntea Hänen valittuinaan, pyhitettynä, voideltuna kansana. Herra ei antanut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä: Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni (105:14-15).

Jumalan profeetta Mooses julisti, Korkein... määräsi kansojen rajat israelilaisten luvun mukaan (5Moos.32:8). Tämä merkitsi sitä, että ne rajat, jotka Jumala asetti kansaansa varten, olivat oleva Hänen seurakuntansa istuin. Ja tästä Vanhan Testamentin kansasta tulisi Hänen Uuden Testamentin seurakuntansa.

Kun Jumala ilmaisi varoituksensa, Hän laittoi ihmisille jotain huomioitavaa: Minä valitsin nämä ihmiset olemaan minun osani. Ja minä voitelin heidät olemaan minulle erotettuina. Tuosta ajasta eteenpäin, minä en ole milloinkaan antanut yhdellekään ihmiselle tai kansakunnalle lupaa tehdä heille pahaa.

Saatat vastustaa, Mutta juutalaiset ovat kärsineet kauhistuttavasti läpi historian. Mitä ajattelet Hitleristä ja joukkomurhasta? Kyllä, Israel on kärsinyt suurta pahaa. Mutta ne, jotka vahingoittivat heitä, kärsivät aina välittömät seuraukset. Jumalan varoitus kertoo meille, Kun kosket minun voideltuihini, niin sinä teet sen henkesi uhalla. Se tulee maksamaan sinulle kaiken.

Saksa maksoi kamalan hinnan pahuudestaan. Tuota kansaa ei ainoastaan pommitettu ja sen kaupunkeja hajotettu maan tasalle, vaan kansa kärsi kovasti vuosikymmeniä. Saksan historiasta minä kuulen Jumalan Sanan soivan kovaäänisesti, Älkää koskeko minun voideltuihini.

Itse asiassa Aabrahamin ajoista lähtien koko maailma on ollut alamainen Jumalan varoitukselle: Älkää vahingoittako minun kansaani, Israelia. Äläkä kosketa tai poista heidän rajojaan, jotka minä itse mittasin heitä varten. Sillä ei ole merkitystä, mitkä meidän politiikkamme ovat tai mitä ajattelemme Israelista. Jumala tuomitsee jokaisen kansan, joka koskettaa tuota kansaa tai sen rajoja. Jos yksikin maa uskaltaa tehdä niin, se tekee sen oman tulevaisuutensa kustannuksella.

Amerikka on ollut Israelin paras ystävä ja suojelija siitä lähtien, kun siitä tuli kansakunta uudelleen, 1948. Niin kuin kaikki muutkin kansat, meidän on otettava huomioon Jumalan varoitus olla tekemättä pahaa Hänen kansalleen. Silti presidentin julistus liittyen Israeliin kauhistuttaa minua.

Syyskuun 11. päivän hyökkäyksistä lähtien Amerikka on johtanut yritystä rakentaa kansakuntien liittoa terroristeja vastaan. Liittoon halutaan sisällyttää arabikansat, mutta monet ovat vannoutuneita Israelin vihollisia. Nyt, myönnytyksenä arabien tukemiselle, Yhdysvaltojen presidentti aikoo vahvistaa palestiinalaisvaltion.

Esitetty palestiinalaisvaltio luotaisiin alueesta, jonka Jumala osoitti Israelille liiton kautta. Palestiinalaiset vaativat myös, että osa Jerusalemista annettaisiin heille heidän pääkaupungikseen. Sellainen liike menisi suoraan Jumalan varoitusta vastaan. Se vahingoittaisi Hänen valittujaan muuttelemalla heidän rajojaan. Ja se pilkkaisi Moosesta, Jumalan profeettaa, joka julisti, Korkein antoi meille tämän maan.

Älkää ajatelko, että penkoisin politiikkaa. Jumalan vartiomiehenä minut on kutsuttu saarnaamaan Hänen Sanaansa. Lisäksi, minä en ole palestiinalaisvaltiota vastaan. Silti minä uskon, että jos sellainen valtio olisi, se tulisi luoda Jordaniasta ennemmin kuin Israelista. Kirjoitus tekee sen selväksi. Israelin rajat ovat hengellinen asia, ei ainoastaan poliittinen.

Juuri nyt kauna Israelia vastaan kehittyy maailmanlaajuisesti. Palestiinalaisten aikomus saa suurempaa kannatusta. Israelin johtajat tuntevat itsensä hylätyiksi. Pääministeri puhui israelilaisten suurimman osan puolesta, kun hän sanoi, Meidät on petetty. Jos meidän täytyy, meidän on seisottava yksin naapureitamme vastaan. Mutta me tiedämme, että Jumala on meidän kanssamme.

Selvästi meidän presidenttimme henkilökuntaan sisältyy arabien kannattajia. Sitä ei ehkä havaita, mutta he antavat hänelle vaarallista neuvoa. Sellainen liike voi tuoda ainoastaan kirouksen Amerikan ylle. Vuosien ajan meidän kansaamme on siunattu suuresti, osittain sen lupauksen tähden, jonka Jumala lupasi Aabrahamille, Minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat (1Moos. 12:3). Mutta kirjoitus tekee sen selväksi: Jos sinun kimppuusi karataan, ei se ole minusta; joka kimppuusi karkaa, se eteesi kaatuu (Jes. 54:15). Jumala tarkoittaa sanoa, Jos mitkä tahansa kansakunnat kokoontuvat yhteen aiheuttaakseen pahaa Israelille, se ei tapahdu minun ohjaukseni kautta. Herralla ei ole mitään tekemistä minkään sellaisen kanssa.

Oletetaan, että presidenttimme kysyy neuvoa Israelin rajoista eräiltä kristityiltä johtajilta tai teologeilta. Minä uskon, että he kertoisivat hänelle, Herra luopui Israelista Vanhassa Testamentissa. Siitä lähtien juutalaiset eivät enää ole olleet Hänen valittu kansansa. He hylkäsivät liiton, niin Jumala luovutti heidät kiroukselle. Ainoa Israel tänä päivänä on hengellinen Siion, Jeesuksen Kristuksen seurakunta. Kristityt ovat nyt Hänen voideltujaan.

Nämä oppineet perustavat teologiansa useisiin Raamatun kohtiin. Yhdessä kohdassa Jumala sanoi, että Israelin synti ei ollut parannettavissa: Paha on sinun vammasi, kipeä on saamasi isku (Jer. 30:12). Hän julisti myös, Heidän tekojensa pahuuden tähden minä karkotan heidät temppelistäni pois. En minä enää heitä rakasta... Minun Jumalani on hylkäävä heidät, sillä he eivät ole häntä totelleet. He joutuvat pakolaisiksi pakanain sekaan (Hoos. 9:15-17). Herra sanoi... teen lopun Israelin heimon kuningaskunnasta... te ette ole minun kansani, enkä minä tahdo olla teidän omanne (1:4,9).

Näiden kohtien mukaan Jumala ilmeisesti hylkäsi valitun kansansa. Silti, myöhemmin Hoosean kirjasta me luemme, Minun kansallani on halu kääntyä minusta pois... Kuinka minä jättäisin sinut, Efraim? ...Minun sydämeni kääntyy, minun säälini herää. En minä pane täytäntöön vihani hehkua, en enää hävitä Efraimia. Sillä minä olen Jumala enkä ihminen, olen Pyhä sinun keskelläsi.. Minä parannan teidän luopumuksenne, omasta halustani minä teitä rakastan; sillä minun vihani on kääntynyt hänestä pois... Minä kuulen häntä, minä katson hänen puoleensa, minä, joka olen kuin viheriöitsevä sypressi: minusta on sinun hedelmäsi (11:7-9, 14:5, 9).

Tämä kohta tekee selväksi, että Jumala piti Hänen liittonsa luonnollisen Israelin kanssa. Ja tuo pitää sisällään Hänen maasopimuksensa heidän kanssaan. Herra sanoi myös, että Hän varjelisi Israelia paluuseensa saakka, kun Hän asettaa jalkansa Öljymäelle (katso Sak. 14:4). Kun Hän tekee sen, Israel hallitsee tuota maata.

Jos vieläkin ajattelet, että Jumala on luopunut Israelista, mieti apostoli Paavalin sanoja: Ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa. Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa, jonka hän on edeltätuntenut (Room. 11:1-2). Paavali puhuu selvästi luonnollisesta Israelista.

Jos Amerikka vahingoittaa Israelia millään tavalla, vaikka siirtelemällä sen rajoja, Jumalasta tulee meidän vihollisemme. Ja meidän kansakuntamme päätyy täydelliseen sekaannukseen. Minä en rukoile, ettei tuumaakaan Israelin maasta annettaisi pois. Sakarja ennusti, että Jerusalem jaetaan kahtia. Mutta milloin tuo tapahtuu, Herra on lähtevä liikkeelle ja sotiva näitä pakanoita vastaan (Sak. 14:3).

Jesaja kutsuu Jumalan seurakuntaa Pyhän Siioniksi. Käyttämällä tätä sanontaa profeetta liittää Siionin Kristukseen, Vapahtajaan. Lyhyesti, Siion edustaa Kristuksen ruumista, taivaallista Jerusalemia, kutsuttua, erilleen asetettua seurakuntaa näinä viimeisinä päivinä.

Minä kysynkin sinulta, mikä on Jumalan päähuolenaihe maailmassa tänään? Mihin Hän on keskittynyt näinä aikoina? Meidän Herramme yksi suuri huolenaihe ja kohde on Siion, Hänen seurakuntansa. Minä en viittaa luopuneeseen, laitosmaiseen kirkkoon. Minä puhun Kristuksen näkymättömästä ruumiista, joka on koottu voidelluista, pyhitetyistä uskovista.

Saatat ihmetellä, Mutta eikö Jumala ole huolissaan terrorismin vastaisesta sodasta? Eikö Hän välitä Amerikan taloudesta ja tulevaisuudesta? Kyllä, Hän on huolissaan, mutta vain, kun nämä asiat vaikuttavat Hänen seurakuntaansa. Hän keskittyy sellaisiin asioihin ainoastaan silloin, kun niillä on vaikutusta Hänen ikuisiin suunnitelmiinsa Hänen kansaansa varten.

Kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekkajyvän... Kaikki kansakunnat ovat niinkuin ei mitään hänen edessään, ne ovat hänelle kuin olematon ja tyhjä (Jes. 40:15,17). Ajatelkaa sitä: Englanti on saari. Manhattan on saari. Jesajan mukaan molemmat ovat pikkuasioita Jumalan silmissä. Itse asiassa kaikki kansat, mukaan luettuna Amerikka, ovat vähemmän kuin ei mitään Herran silmissä. Jumala tarkoittaa kertoa meille, Minun ikuinen huolenaiheeni on eksynyt maailma. Ja minä keskityn siihen, kuinka minun seurakuntani saavuttaa nuo eksyneet.

Bileam profetoi, Se on erillään asuva kansa, se ei lukeudu pakanakansojen joukkoon (4Moos. 23:9). Tämä kertoo meille, että Jumalan lapset muodostuvat erilaisesta kansakunnasta, erotetuista ihmisistä. Meitä ei lasketa mukaan maailman kansakuntien joukkoon. Itse asiassa, Kristuksen ruumiin eri jäsenet muodostavat hengellisen kansakunnan jokaisen kansakunnan sisällä. Jumala painottaa meille, Ei teidän tarvitse olla huolissanne siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Teidän huolenne tulisi olla se, että tuntisitte minun ikuiset tarkoitukseni ja täyttäisitte ne maan päällä.

Tosiasia on, että Jumala myös siunaa tai alentaa kansaa sen mukaan, kuinka se toimii Hänen seurakuntansa kanssa. Ajatt%le: Hänen ainoa huolenaiheensa faaraoiden Egyptissä oli se, kuinka tuo kansakunta kohteli Hänen valittujaan. Jumala hävitti egyptiläiset ja hukutti heidän armeijansa, koska he vahingoittivat Hänen kansaansa. Samoin Jumalan ainoa huolenaihe Babylonin kanssa oli sen uhka tuhota Israel Esterin aikana. Kun Haaman suunnitteli juutalaisia vastaan, Jumala paljasti hänet ja poisti hänet näyttämöltä.

Ota huomioon myös se, että kun Jumala tuhosi Babylonin, se ei tapahtunut ainoastaan heidän patsaiden palvontansa, lihallisuutensa tai väkivaltaisuutensa tähden. Se tapahtui, koska babylonialaiset olivat koskettaneet Hänen valittujaan. He olivat ottaneet Israelin pyhitetyt palvonta-astiat ja juoneet niistä. Tuloksena maailman mahtavin valtakunta pyyhittiin pois. Sillä hetkellä, kun Babylonialaiset loukkasi Jumalan tarkoituksia, hän hävitti heidät.

Meidän Herramme pitää yllä vihaa jokaisen maailman kansan kanssa tarkoituksenaan pelastaa ja antaa Hänen pyhän Siioninsa menestyä. Hän alentaa kokonaisia valtakuntia ainoastaan ojentamalla tuomion kätensä. Hän hajotti Rooman valtakunnan, koska se yritti tuhota Hänen seurakuntansa kymmenen paheellisen vainon kautta. Ehkä pahin vaino oli keisari Diokletianuksen aikana. Tämä paha mies vainosi ja tappoi kristittyjä julmasti. Silti, vaikka hän teki niin, heidän lukumääränsä kasvoi. Se ajoi Diokletianuksen mielisairaaksi. Hän päätyi luopumaan vallasta, Rooman johtajuudesta, koska hän sekosi yrittäessään pyyhkiä kristittyjä pois.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvussa 20, Jumala tuomitsi pakanakuningas Abimelekin, koska hän oli aikeissa turmella Jumalan voideltua. Abimelek oli ottanut Saaran, Aabrahamin vaimon, haaremiinsa. Mutta Jumala tuli hänen luokseen unessa, kertoen hänelle, Sinä olet kuollut. Jumalan mielenkiinto Abimelekia kohtaan oli suojella Hänen valittuaan, Saaraa. Hän käski kuningasta, Anna nyt miehelle hänen vaimonsa takaisin, sillä hän on profeetta... Mutta jollet anna häntä takaisin, niin tiedä, että olet kuolemalla kuoleva, sinä ja kaikki sinun omaisesi (1Moos. 20:7).

Kaikki nämä esimerkit osoittavat selvän kuvan Jumalan huolesta Hänen valitsemiaan kohtaan. Hän vastustaa jokaista, joka vahingoittaa Israelia tai turmelee Hänen seurakuntaansa.

Kansamme on terroristien järkyttämä. Kaksoistornit on hävitetty, Pentagoniin hyökätty. Ja me ihmettelemme, Mitä Jumala ajattelee kaikesta tästä? Meidän Herramme suree viattomien kuolemaa. Hänen sydämensä on asetettu lohduttamaan ja auttamaan leskiä ja isättömiä. Kirjoitus sanoo, että Hän on tuhonnut kuningaskuntia välinpitämättömyydestä sellaisia avuttomia kohtaan.

Silti Jumalan äärimmäinen huoli näistä onnettomuuksista on, kuinka ne koskettavat Hänen seurakuntaansa. Hän ei anna minkään asettua poikittain Hänen kansansa ikuisten päämäärien eteen. Hän päätti suunnitelmansa valittujaan varten maailman perustamisesta saakka, eikä mikään voi sekaantua siihen. Ei terroristi, uskonto tai kansakunta voi estää yhtäkään hitusta Jumalan tarkoituksista Hänen kansansa puolesta. Kaikki jatkuu Hänen taivaallisen aikataulunsa mukaan.

Jeesus syntyi oikealla ajalla. Hän saapui tarkalleen sillä hetkellä, jonka Jumala oli asettanut ikuisuudessa, eikä yksikään kuningas, hallitus tai uskonnollinen johtaja voinut pysäyttää sitä. Jeesus myös ristiinnaulittiin ja herätettiin kuolleista Jumalan taivaallisen aikataulun mukaan. Mikään ei voinut estää Herran ikuista suunnitelmaa pelastaa maailma Poikansa uhraamisen kautta.

Lopuksi, juuri ennen kuin Hän nousi Isän luokse, Jeesus antoi seurakunnalleen tienviittoja. Hän käski meidän mennä kaikkeen maailmaan saarnaamaan, evankelioimaan, tekemään opetuslapsia, parantamaan, ajamaan ulos riivaajia. Kahden tuhannen vuoden jälkeen Hänen totuutensa kulkee vieläkin eteenpäin. Jumalan voidellut liikkuvat ikuisesti eteenpäin. Ja kaikki, jotka koskevat tai vahingoittavat heitä, poistetaan.

Kun kaksoistornit kaatuivat, Osama Bin Ladenin terroristit tanssivat ja iloitsivat. Ja kun pommit putosivat Afganistaniin, Bin Laden varoitti Amerikkaa: Se terrori, jota te todistitte, oli vain alkua. Nyt muslimeilla ympäri maailmaa on aika todistaa uskonsa. Tuolla julistuksella alkoi jihad, pyhä sota, Amerikkaa vastaan.

Sillä aikaa virkamiehet ympäri maailmaa ministerit, pääministerit, lähettiläät kokoontuivat Amerikan johtajien kanssa pohjakerrokseen kaksoistornien paikalla. He pystyivät ainoastaan ravistelemaan päätään epäuskossa sen hävityksen ja verilöylyn keskellä. Pian virtasi viestejä kaikkialta ympäri maapalloa, kysellen, Miten tämä vaikuttaa Amerikkaan? Kuinka kauan se kestää? Tuleeko New York milloinkaan olemaan sitä, mitä se kerran oli?

Silmiinpistävän samanlainen näytös tapahtuu Jesajan luvussa 14. Assyrialaiset olivat juuri hyökänneet Juudaan, vapisuttaen pääkaupunkia, Jerusalemia: Herra nöyryytti Juudaa Aahaan, Israelin kuninkaan, tähden, koska tämä oli harjoittanut kurittomuutta Juudassa ja ollut uskoton Herraa kohtaan (2Aik. 28:19). Samaan aikaan Palestiina oli hyökännyt Juudaan etelästä, vallaten ainakin viisi kaupunkia ja aiheuttaen pahaa hävitystä.

Kun Juudaa alennettiin, palestiinalaiset (filistealaiset) alkoivat huutaa ja laulaa. Mutta Jumala lähetti Jesajan kertomaan heille, Älä iloitse, Filistea kaikkinesi, siitä että sauva, joka sinua löi, on murtunut. Sillä käärmeen juuresta kasvaa myrkkylisko, ja sen hedelmä on lentävä käärme. Vaivaisista kurjimmat löytävät laitumen, ja köyhät saavat turvassa levätä, mutta sinun juuresi minä tapan nälkään, ja sinun jäännöksesi surmataan. Valita, portti, huuda, kaupunki; menehdy pelkoon, Filistea kaikkinesi, sillä pohjoisesta tulee savu; eikä yksikään erkane vihollisen riveistä (Jes. 14:29-31).

Jumala kertoi etukäteen niiden lopun, jotka iloitsivat Hänen kansansa rankaisemisesta. Hän varoitti, Teidän olisi parasta lopettaa huutelu. Pian minä laitan Juudan elämään turvassa. Ja minä hävitän sinut täydellisesti. Minä revin sinut juuriltasi ja tapan koko sukusi nälänhädällä.

Jerusalem oli kruunukaupunki tähän aikaan. Sen hävitys säikäytti ympäröivät kansat. Sanansaattajia lähetettiin kyselemään Juudan voinnista ja tulevaisuudesta: Kuinka tämä muuttaa teidän maatanne? Ja miksi Jumalanne salli oman kaupunkinsa tuhon? Nouseeko Jerusalem milloinkaan tuhkasta toipuakseen?

Pian Juudan virkamiehet ja uskonnolliset johtajat vierailivat Jesajan luona. He kysyivät, Mitä vastataan pakanakansan sanansaattajille? (14:32). Jesaja vastasi, Herra on perustanut Siionin, ja hänen kansansa kurjat saavat siinä turvan (14:32). Toisin sanoen, Kertokaa sanansaattajille: Kaikkivaltias Jumala perusti tämän seurakunnan, Hänen valitsemansa. Ja helvetin portit eivät sitä voita.

Minä kuulen Herran puhuvan tätä samaa viestiä tänä päivänä. Hän sanoo: Kertokaa kaikille terroristeille, että Kristus-kalliolle perustettu seurakunta on elossa ja voi hyvin. Kaikki, mitä he ovat tehneet, on se, että he herättivät nukkuvan jättiläisen. Tämä jättiläinen ei ole ainoastaan Amerikan armeija. Se on minun seurakuntani, minun valittuni. Minun palvelijoideni armeija aseistautuu juuri nyt. Ja he tulevat vihollista vastaan sellaisilla aseilla, joista hän ei tiedä mitään.

Mitä ovat nämä aseet? Ne eivät ole pommeja, ohjuksia, kemikaaleja, aseita. Aseet, joita meille on annettu, ovat mahtavampia kuin kaikki nämä. Ja ne varmasti kaatavat jokaisen varustuksen. Me tiesimme, että Osama Bin Laden ja hänen terroristinsa eivät voineet piiloutua meidän erikoisaseiltamme.

Tietenkin, minä puhun rukouksen ja uskon voimasta. Minä en tarkoita niitä pinnallisia rukouksia muutamilta sellaisilta, jotka kääntyivät Jumalan puoleen hyökkäyksiä seuraavilla viikoilla. He ovat palanneet takaisin rukouksettomiin, tuloksettomiin elämiinsä. Enkä minä tarkoita sellaisten palvelijoiden rukouksia, jotka kieltävät Kristuksen jumalallisuuden ja pilkkaavat Hänen ylösnousemustaan. Heidän rukouksiaan ei edes kuulla.

Ei, Jumala on asettanut syrjään pyhän jäännöksen itseään varten. Ja he tunnistivat hyökkäykset syyskuun yhdentenätoista herätyskutsuna. He ovat viisaita neitsyitä, omistautuneita uskovia, jotka ovat kiillottaneet lamppujaan ja täyttäneet niitä öljyllä. Ja juuri nyt, he pommittavat taivasta rukouksella.

Tietäisivätpä terroristit, mitä he ovat herättäneet. Kristuksen seurakunta rukoilee eri tavalla kuin milloinkaan aikaisemmin. Siion oli ottanut valmiiksi raskaan aseistuksensa ja julistaa sotaa polvillaan. Ja kaikkialla yli Amerikan kristityt nuoret värväytyvät taisteluun. he kertovat vanhemmilleen ja pastoreilleen, Tahdon tarjota itseni lähetystyöhön johonkin muslimimaahan, saarnaamaan Jeesusta.

Juuri nyt, monet evankeliset palvelijat ihmettelevät, Mitä voimme kertoa kansallemme, kun he kysyvät, mitä kansallemme tapahtuu? Mitä jos tulee lisää terroristihyökkäyksiä? Voit olla varma siitä, että meidän maatamme on horjutettu kipeästi. Ja tulee olemaan lisää terrorismia. Mutta pohjimmiltaan, Jumala on antanut meille jotain horjumatonta, jolla seisoa: Jeesus Kristus oli perustanut kirkkonsa, ja helvetin portit eivät sitä voita.

Jumala voiteli Poikansa Jeesuksen. Ja ne, jotka ovat Kristuksessa, ovat myös voideltuja. Sana voideltu merkitsee Kristukselle pyhitettyä. lyhyesti, me olemme ainutlaatuisia, erotettuja, jotka muodostamme Hänen ruumiinsa. Me olemme valmiiksi lukeneet, että Jeesus opasti voideltujaan viemään ilosanomaa kaikille kansoille. Se on Jumalan päättämä asia. Eikä kukaan ihminen tai kansakunta uskalla estää Hänen ikuista tarkoitustaan.

Silti me tiedämme, että koraani opettaa muslimeja tappamaan kristittyjä, jos he yrittävät voittaa heitä Kristukselle. Siksi, minulla on vilpitön kysymys Talibanin mullaheille ja ajatollaheille: Miksi ette ole kouluttaneet lähetyssaarnaajia terroristien sijaan ja lähettäneet heitä Amerikkaan ja muihin sellaisiin kansakuntiin, joissa on kristitty väestö? Jos uskontonne on ylimmäinen, miksi ette ole yrittäneet käännyttää meitä? Mitä te pelkäätte niin paljon, että teidän on räjäytettävä meidät? Onko viestinne niin tyhjä ja heikko, että teidän täytyy terrorisoida kansaa hyväksymään se?

Islam saisi oppia kommunismista. Mahtava Neuvostoliitto soti Jeesuksen Kristuksen seurakuntaa vastaan. Se julisti, että Neuvostoliitto on jumalaton kansakunta ja opetti ateismia sen kouluissa. Se poltti kirkot ja teki Raamatut laittomiksi. Ja se terrorisoi Jumalan valittuja, vangiten palvelijoita ja kiduttaen uskovia.

Kuinka Jumala vastasi? Hän murskasi rautaesiripun, ei ainoastaan Venäjällä, vaan läpi Euroopan. Jumala julisti, Minä perustin tämän seurakunnan. Ja minä en anna sinulle lupaa koskea minun valittuihini. Sinä olet lopussa. Minä alennan sinut. Herra tallasi kommunismin täysin maahan, särkemällä mahtavan Neuvostoliiton. Hän jakoi sen valtiot, heitti sen hallitsijat syrjään ja sekoitti talouden. Venäjä nöyryytettiin, koska se kosketti Jumalan voideltujen siementä ja teki pahaa hänen profeetoilleen.

Mikä oli äärimmäinen lopputulos? Jumala on nyt lähettänyt lukemattomia palvelijoita ja lähetyssaarnaajia Venäjälle. Ja minä uskon, että sama tulee tapahtumaan Afganistanissa ja Pakistanissa. Herra aikoo avata ovet, joita kukaan ihminen ei voinut avata aikaisemmin. Mikään ei voi estää Hänen ikuisia päämääriään.

Mutta Amerikan täytyy myös oppia Neuvostoliitosta. Me emme saa jatkaa Jumalan työntämistä ulos yhteiskunnastamme. Raamatut on jo valmiiksi tehty laittomiksi luokkahuoneissa ja kristilliset symbolit poistettu julkisilta paikoilta. Itse asiassa voi olla tulossa aika, jolloin ei ole enää laillista käännyttää tai kääntää ihmisiä.

Kuitenkin, meidän ei tule hermostua tai olla huolissamme. Kaikkivaltias Jumala perusti seurakuntansa. ja mikä tahansa kansa, joka tekee Hänet laittomaksi, on vähemmän kuin ei mitään Hänen silmissään. Herra voi tuoda kaaoksen tuolle kansalle, mutta sellaisina aikoina yhteiskunta avaa uudelleen ovensa ilosanomalle. Koulut huutavat apua ja jopa hallituksen virkamiehet pyytävät hengellistä apua. Vielä kerran Jumalan palvelijat saavat saarnata Hänen totuuttaan, missä tahansa ja milloin tahansa.

Huutakaa ja riemuitkaa, Siionin asukkaat, sillä suuri on teidän keskellänne Israelin Pyhä... Herra on perustanut Siionin, ja hänen kansansa kurjat saavat siinä turvan (Jes. 12:6, 14:32). Jumalan seurakunta voi vaikuttaa köyhältä ja merkityksettömältä. Näyttää olevan vain muutamia todellisia pyhiä hajaantuneina maan päälle. Ja niin kuin Paavali sanoo, ei ole montaa rikasta tai ylhäistä. Mutta Kristuksen pieni lauma elää, luottaen Hänen Sanaansa: Minä perustin tämän seurakunnan. Ja minun seurakuntani toimii.

Ei mikään terroristi, uskonto tai kansakunta voi seisoa Jeesuksen ristiä vastaan. Hän on varoittanut kaikkea maailmaa: Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni (Psalmi 105:15).