ÄLKÄÄ RAKASTAKO MAAILMAA

Sana sanoo: “Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on“(1 Joh.2:15). Jeesus varoitti: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan”(Luuk.12:15).
Tavarat, omaisuutemme saattavat sitoa meidät tähän maailmaan. Sillä aikaa kun taivas ja helvetti valmistautuvat sotaan, me käymme shoppailemassa. On kyse iankaikkisista arvoista. Kaiken loppu on lähellä, tiedämme ja meillä on kiire leikkiä leluillamme!

Raamattu sanoo Nooan päivistä: ”Sillä niin kuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin”(Matt.4:38). Lootin päivistä: ”Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat”(Luuk.17:28).

Tämä toiminta ei ollut pahaa itsessään. Olen varma, että Nooankin piti ostaa ja myydä. Hänen rakennusprojektinsahan kesti 120 vuotta. Avain tähän kohtaan on siinä, että ihmiset tekivät näitä kaikkia aina siihen tuomiopäivään asti, eikä kukaan ottanut vaarin, kuunnellut, valmistellut. Kukaan ei halunnut päästää irti aineellisista nautinnoista!

Eräs lähettiystävä kirjoitti äskettäin Hong Kongista, että hänen pienessä huoneistossaan nukkui kahdeksantoista kiinalaista opiskelijaa. Nämä opiskelijat, jotka olivat paossa kommunismia, olivat rahattomia eivätkä omistaneet mitään muuta kuin yllään olevat vaatteet.

He ovat esimerkkinä siitä, mitä tarkoittaa ”päästää irti”. He eivät paenneet maastaan siksi, että olisivat halunneet länsimaailman materialismia. He pikemminkin halusivat päästä vapaiksi! He halusivat elää maassa, jossa sielu olisi vapaa palvelemaan Jumalaa.

Vertauksen vuoksi seurakunta ei pakene, vaan kaivautuu televisioonsa, nauhoituksiinsa, mukavuuksiinsa, ”hyvään elämäänsä”.

Sielussani soivat Jeesuksen kauhistavat sanat, jotka Hän antoi palvelijoillensa, että ”heidän on tehtävä tili jokaisesta turhasta sanasta”(Matt.12:36). Jos meidän on tehtävä tili jokaisesta sanasta, millainen tili meidän onkaan tehtävä joutoajasta ja tuhlatusta rahastamme.

Meidän pitää kaikkien vielä seisoa Herran edessä tekemässä tiliä. Niinpä on parempi, että kysymme itseltämme nyt: Mitkä ovat syymme? Olemmeko valmistautuneet niin huonosti? Niin itsekkäästi? Niin tuhlailevina?