Baalin alttareita hajottamassa

Luepa huolellisesti Tuomarien kirjan 6. luvun alkujae: "Mutta israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja Herra antoi heidät Midianin käsiin seitsemäksi vuodeksi" (Tuom. 6:1). Nämä sanat kuvaavat loputonta kehää, joka toisti itseään Israelissa sukupolvien ajan.

Näemme näiden sanojen toistuvan yhä uudelleen aiemmissa luvuissa. Niissä lukee itse asiassa: "Ja israelilaiset tekivät sitä, mikä on pahaa Herran silmissä ja palvelivat baaleja... ja Jumala kiivaassa vihassaan myi heidät heidän vihollistensa käsiin."

Ensimmäinen esimerkki löytyy 3. luvusta. Luemme: "Ja maassa oli rauha neljäkymmentä vuotta... Mutta israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä" (3.11-12) Jumala antoi kansansa vihollisensa, Mooabin, käsiin "koska he tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä " (3.12). Ja Israel palveli tätä pakanavihollista kahdeksantoista vuotta, kärsien vaikeita ja kauheita aikoja.

Sitten neljännestä luvusta luemme: "Israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä. Silloin Herra myi heidät Jaabinin, Kanaanin kuninkaan, käsiin" (4:1-2). Tällä kertaa Jumalan kansa annettiin kanaanilaisten vangiksi.

Tietysti joka kerta, kun Israel orjuutettiin, he huusivat Jumalan puoleen. Ja joka kerta Herra oli uskollinen lähettäessään heille vapauttajan. Mutta kun vanhurskas johtaja kuoli, kansa odotetusti palasi syntiinsä. Ja koko kehä alkoi yhä uudelleen. Se jatkuu alussa mainitussa jakeessa, 6. luvussa: "Israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja Herra antoi heidät Midianin käsiin seitsemäksi vuodeksi" (6:1).

Tuona aikana Israelia tuhosi jatkuvasti heidän vihollisensa Midian. Kellon lailla midianilaiset tekivät ryöstöretken Israeliin joka vuosi, ryöstäen heidän elonsa ja tavaransa. Midianin karavaanijohtajat saattoivat vapauttaa kaikki kamelinsa ja karjansa Israelin pelloille laiduntamaan. Eläimet hotkivat kaiken viljan, pyyhkäisten kuin heinäsirkat läpi peltojen.

Aina kun Israel hangoitteli vastaan, midianilaiset ajoivat heidät vuorille ja kukkuloille. Jumalan kansa päätyi etsimään suojaa luolista ja onkaloista, ja heidän täytyi puhdistaa ruokansa. "Israel joutui suureen kurjuuteen midianilaisten tähden" (6:6). Israel menetti kaiken viholliselleen: talonsa, ruokansa ja tavaransa. He elivät kuin kerjäläiset - kodittomina ja riistettyinä.

Jälleen kerran Raamattu sanoo: "Israelilaiset huusivat Herraa" (6:6). Mutta tämä itku ei ollut katumuksen itkua. Israel itki midianilaisten sorron vuoksi. Se oli hädän itkua heidän köyhyytensä, menetystensä ja turvattomuutensa vuoksi.

Tällä kertaa - ennenkuin Jumala lähetti vapauttajan Israeliin, Hän lähetti profeetan. Tämä Jumalan mies näytti syyn, miksi kansa oli niin ahdistettu. Hän näytti: "Katsokaa menneisyyttänne. Joka kerta Jumala vapautti teidät kaikkien niiden käsistä, jotka sortivat teitä. Hän toi teidät pois Egyptin orjuudesta. Ja hän sanoi, ettei teidän tule pelätä amorilaisten jumalia, joiden maan te valtaatte. Mutta te ette totelleet Häntä. Te yhä osoitatte kunnioitusta väärille jumalille." (ks. 6:8-10).

Herra sanoi kansalleen itse asiassa näin: "Tein selväksi teille aivan alusta asti: teidän ei tule pelätä ketään muuta kuin taivaallista Isäänne. Älköön mikään muu pelko tulko sydämiinne. Mutta te olette olleet tottelemattomat minulle jälleen kerran. Olette antaneet kaikenlaisten pelkojen astua sisään. Olette pakottaneet minut jättämään teidät vihollisenne alaisuuteen tuodakseni teidät takaisin minulle.

Profeetta näytti Israelille selvästi, mikä sen synti oli: he unohtivat Herran käskyn olla pelkäämättä tämän maailman jumalia. Tuom. 10:ssä näemme Jumalan kansan myöntävän tämän synnin: "Israelilaiset huusivat Herraa sanoen: Me olemme tehneet syntiä sinua vastaan, sillä me olemme hyljänneet oman Jumalamme ja palvelleet baaleja." (Tuom. 10:10).

Mitä israelilaiset tarkoittivat tässä, kun he sanoivat palvelleensa baaleja? Sana baaleja on monikkomuoto. Se edustaa kaikkia vääriä jumalia maailmassa. Baalien juuri on Baal, jonka tunnistamme Raamatusta riivaajahengeksi. Baalin tehtävä on ryöstää Jumalalta kaikki ylistys ja Hänen kansaltaan luottamus Häneen. Se saa tämän onnistumaan kiinnittämällä huomiomme ennemmin olosuhteisiimme kuin Herraan.

Juuri näin tapahtui Israelille. Heidän syntinsä tuottivat surua, taloudellista hävitystä, terrorismia heidän vihollisiltaan, epävarmuutta. Tosiasia on, ettei Jumala enää suojellut heitä. Tietysti Hän edelleenkin rakasti Israelia, mutta Hänen täytyi antaa heidät vihollistensa armoille herättääkseen heidät. Hän yritti johdattaa heidät takaisin suojaavien siipiensä alle.

Mutta Israel kieltäytyi tunnustamasta, että syy heidän kriisiinsä oli heidän oma syntinsä. Uskomatonta, mutta totta: nämä ihmiset uhrasivat vauvoja - vuodattaen viatonta verta, he tulivat aistillisiksi ja nautinnoista riippuvaisiksi. Tuloksena oli se, että onnettomuus toisensa jälkeen kohtasi heitä. Silti he eivät kertaakaan yhdistäneet näitä onnettomuuksia tottelemattomuuteensa. He eivät voineet uskoa, että Jumala salli sen kaiken viedäkseen heidät katumukseen.

Näen Amerikan tässä samassa tilanteessa nyt. World Trade Centerin tornit tuhottiin. Pentagon oli liekeissä. Kuitenkin vain pieni jäännös Kristuksen ruumissa tunnisti Jumalan käden näissä asioissa. Aivan samalla tavalla kuin Hän toimi Israelin suhteen vuosisatoja sitten, Jumala hetkellisesti jätti meidät viholliselle. Syntimme on vieraannuttanut meidät Hänestä ja Hän haluaa johdattaa meidät takaisin luokseen.

Ajattele: viimeisten kuuden kuukauden aikana Amerikka on nähnyt historiansa pahimmat tulipalot. Kokonainen kolmannes maasta on ollut liekeissä. Olemme myös nähneet valtavia säänmuutoksia ja tuhoavia tulvia. Ja japanilaiset kuoriaiset tuhoavat hehtaareittain metsää.

Nyt näemme tappavan Länsi-Niilin viruksen läpimurron. Ylemmässä Keskilännessä kauhea aivosairaus on tavoittanut hirvikannan. Yli 50 000 hirveä on täytynyt ampua yritettäessä hillitä tätä sairautta. Mutta jotkut asiantuntijat sanovat, että hirviä täytyisi tappaa vielä lisää 200 000, ennen kuin sairaus on hävitetty perinpohjin.

Katsoimmepa minne hyvänsä, näyttää siltä, että kohtaamme kriisejä. Kysyn sinulta: voisiko Jumala tehdä sanomaansa yhtään tämän selvemmäksi? Hän sanoo: "Koputan olkapäätäsi yrittäen herättää sinut. Kuitenkin jatkat kieltämistäni. Tämä vain saa aikaan sen, että koputan kovemmin."

Anna minun kysyä sinulta: uskotko, että Jumala olisi voinut pysäyttää ne muslimikaappaajat, jotka lensivät WTC:n kaksoistorneihin? Tietysti Hän olisi voinut. Hän on ilmaissut sellaisia salahankkeita jatkuvasti. Mutta ei viime vuonna. Miksi? Hän yrittää puhua meille saadakseen huomiomme. Hän salli hyvinvointimme symbolien tuhon, koska se on ylpeydenaiheemme ja siihen olemme panneet luottamuksemme.

Presidenttimme, Kongressin johtajat ja turvallisuusviranomaiset ovat varoittaneet meitä: "Suuri hyökkäys on yhä tulossa." Nyt kuulen joidenkin kristittyjen sanovan: "Odotahan vain isoa tärskyä. Se voisi olla salkkupommi. Tai joku voisi vapauttaa rokkoa tai pernaruttoa jossain suuressa kaupungissa. Mitä hyvänsä se onkin, tulee olemaan tuhansia uhreja. Se tulee saamaan Amerikan huomion. Ihmiset tulevat tietämään, että Jumala kutsuu tätä kansaa takaisin luokseen. Lukuisat tulevat itkemään Herran puoleen."

Minä en ole samaa mieltä. Kerronpa syyn.

Israel itki kovaan ääneen, huutaen Jumalan puoleen ahdistuksessaan. Niin Herra lähetti profeetan näyttämään heille, että synti oli tuonut tuomion heille. Niinpä ollakseen todella katuva, Israelin täytyi tunnistaa syntinsä heidän ongelmiensa syyksi. Ja juuri sen he tekivät - he tiedostivat tehneensä syntiä.

Mutta oli kuitenkin vielä askel otettavana. Näethän, että vaikka me voimme huutaa Jumalan puoleen katumuksessa, Hän vaatii meiltä jotakin lisää. Jos tätä askelta ei oteta, Jumala ei näytä kaikkivaltiasta käsivarttaan meidän hyväksemme. Näemme heti, mikä tämä on - Jumalan seuraavassa käskyssä: kaada Baal.

Herra sanoi tämän sanan Gideonille: "Ota härkä, joka isälläsi on, ja toinen seitsenvuotias härkä ja hajota Baalin alttari, joka isälläsi on, ja hakkaa maahan asera-karsikko, joka on sen vieressä" (Tuom. 6:25).

Ennen tätä Gideon luultavasti ajatteli, että hän oli katunut riittävästi. Olihan hän huutanut Herran puoleen. Hän oli kuullut sen profeetallisen sanan, jonka Jumala lähetti Israelille. Hän myös oli vastannut siihen täysin tunnustaen syntinsä.

Näen tällaista samankaltaista katuvaa asennetta monien kristittyjen keskuudessa tänään. Seurakunnissa rannikolta toiselle ihmiset ovat polvillaan, huutamassa Jumalan puoleen. Ja se on hyvä. Mutta Herran mukaan ongelma silti on olemassa. Se on epäjumala keskuudessamme: Baal.

Kyllä, Baal on yhä hyvin suuresti epäjumala tänäänkin. Jotta katumuksemme olisi täydellinen, meidän tulisi hakata tämä epäjumala kappaleiksi. Muuten on aivan sama, kuinka paljon huudamme Jumalan puoleen, rukoilemme tai paastoamme. Teoillamme ei ole mitään vaikutusta, ennen kuin hakkaamme palasiksi tuon epäjumalan, joka on saanut otteen niin monesta sydämestä.

Voit kysyä: "Mikä sitten on tämä Baal? Missä näen sen työssään? Kuinka muinainen väärä jumala voisi olla olemassa nyky-yhteiskunnassamme?

Vanhassa Testamentissa Baal oli veistetty puusta, kivestä tai metallista. Se oli ihmisen muotoinen, komea Adonis-tyyppi. Vaikka tämä epäjumala olikin vain kuollut kappale, sen takana oli voimakas henkivalta.

Meidän valaistuna aikanamme emme voi kuvitella kenenkään järkevän ihmisen kumartavan veistettyä epäjumalaa. Varmasti on yhä olemassa pakanauskontoja, jotka käyttävät tällaisia kuvia palvonnassa, mukaan luettuna buddhismi, Hare Krishna ja hinduismi. Olipa epäjumala sitten Baal, Buddha tai mikä tahansa miljoonista hindujumalista, sama riivaajahenki on sen takana. Ja tämä henki lähetetään esiin helvetistä yhtä tarkoitusta varten: tuottaakseen ihmisille epäilyksiä Jumalan todellisuudesta. Se on epäuskon henki, lyhyesti ja yksinkertaisesti sanottuna. Ja se hyökkää mieleemme epäilyksillä Jumalan uskollisuudesta.

On ehdottomasti vaarallista leikkiä tällä hengellä. Jos sitä ei ajeta ulos heti ensimmäisellä hyökkäyksellään, se soluttautuu mieleen. Ja kun epäilyksen ja pelon on kerran antanut tulla, Baalin henki ottaa sijan sielussa.

Epäusko on epäjumala. Se laittaa sinut kumartamaan alistuneena sen voimalle. Se myös avaa sielusi kaikenlaiselle pahalle. Tosiasiassa se lause, jota näemme toistettavan läpi Tuomarien kirjan - "Israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä" - ei viittaa johonkin suureen syntiin, vaan ihmisten epäuskoon.

Tämä on selvästi kuvattu Hesekielin kirjan kahdeksannessa luvussa. Pyhä Henki vei profeetta Hesekielin näkymatkalle pyhäkköön. Siellä Hän näytti profeetalle neljä surkuteltavaa, inhottavaa asiaa, joita Jumalan kansa harjoitti. Sitten Hän näytti Hesekielille vielä suuremman inhottavuuden: "Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, murtaudu läpi seinän." Niin minä murtauduin läpi seinän, ja katso: jokin ovi! Ja hän sanoi minulle: "Mene ja katso häijyjä kauhistuksia, joita he täällä tekevät." Niin minä menin ja näin, ja katso: kaikenkaltaisia inhottavia matelijain ja karjaeläinten kuvia ja kaikenkaltaisia Israelin heimon kivijumalia oli piirretty seinään yltympäri." (Hes. 8:8-10).

Se, mitä Hesekiel näki, kauhistutti häntä. Huoneen seinät oli maalattu täyteen "kaikenkaltaisia inhottavia matelijain ja karjaeläinten kuvia ja kaikenkaltaisia Israelin heimon kivijumalia" (Hes 8:10). Tuon seinän edessä oli 70 Israelin vanhinta, heiluttaen suitutusastioita. He palvoivat sitä henkeä, joka oli maalausten takana.

Pyhä Henki kertoi Hesekielille, että tämä näkymä paljasti, mikä oli täyttämässä Israelin vanhimpien mielet. Nuo miehet ajattelivat näin: "Ei Herra meitä näe: Herra on hyljännyt tämän maan" (Hes. 8:13).

Rakkaani, tässä oli Baalin henki täysin paljastettuna. Pyhän Hengen antaman näyn kautta Hesekiel näki etukäteen, kuinka tämä henki asettaa alttarin ihmisen mieleen ja ottaa hallinnan. Sen tuloksena Israelin johtajat hylkäsivät Jumalan huolenpidon heistä. Kun he vertasivat omaa köyhyyttään midianilaisten ilmeiseen hyvinvointiin, he ajattelivat: "Missä on Jumalamme? Rukouksiimme ei ole vastattu. Emme näe mitään todistusta siitä, että Hän toimii keskellämme. Herra on hylännyt meidät."

Saatana on saattanut päätökseen yksinkertaisen, ensisijaisen tehtävänsä: istuttaa uskovien mieliin, että Jumala ei ole se, jonka Raamattu sanoo Hänen olevan. Paholainen haluaa vakuuttaa, että Jumala ei ole kaikkitietävä, kaikkivoipa ja kaikesta huolen pitävä. Hän on jatkuvasti työssä kylväessään sinuun tätä epäilyksen siementä. Hän saa sinut ajattelemaan, ettei Jumala kuule rukouksiasi eikä Hän pidä lupauksiaan sinulle: Hän lähettää tuon Baalin hengen täyttämään tämän työn sinussa.

Baalin henki on aina läsnä kuolevan lapsen tai sairastuneen perheenjäsenen vuoteen vieressä. Kun näemme rakkaamme kärsivän, ihmettelemme Jumalan tarkoitusta. Ja äkisti pelko ujutetaan mieliimme. Myöhemmin, kun kuolema kohtaa, tämä epäilyksen siemen kastellaan. Pian löydämme itsemme kysymästä: "Kuinka rakastava Jumala salli tällaisen tapahtua?"

Viime kuussa kuuntelin radiolähetystä 11.9.2001 tapahtuneiden hyökkäysten vuosimuistotilaisuudesta. Satoja ihmisiä haastateltiin. Suurin osa sanoi, että hyökkäysten jälkeen he menettivät kaiken luottamuksen Jumalaan. Tyypillinen vastaus oli: "Kuinka rakastava, oikeudenmukainen Jumala voi vain olla aloillaan ja antaa tämän tapahtua? En voi enää uskoa Jumalaan, joka sallii niin monen ihmisen kuolevan." Useat ihmiset julistivat: "Jumalani kuoli syyskuun 11. päivänä."

Sillä ei ole merkitystä, oletko Jeesukselle omistautunut ja Häntä rakastava vai uskosta osaton. Jokaisen tuhon, hävityksen tai kohtalokkaan onnettomuuden jälkeen Saatana lähettää laumoittain riivaajahenkiä tekemään Baalin työtä. Ne tulevat paikalle oitis kuiskaten: "Missä Jumala oli? Kuinka Hän voi sallia tällaisten asioiden tapahtua?"

Juuri nyt epävarmuus on laajalle levinnyt yhteiskunnassamme. Konkursseja on paljon jatkuvasti. Työläiset pelkäävät menettävänsä työnsä. Kun ihmiset katsovat tulevaisuuteen, he ovat musertuneita pelosta. Kerron sinulle, että juuri tällaisena aikana Saatana käynnistää täysipainoisen hyökkäyksen. Hän haluaa tulla mieliimme kylvämään siementä ja rakentamaan Baalin alttarin. Hän haluaa sinun epäilevän kaikkea, minkä ikinä olet saanut tietää Jumalan Sanasta.

Voit ajatella: "Minulla ei ole elämässäni mitään epäjumalanpalvelusta. Kuinka voin hakata Baalin alttarin kappaleiksi?" Anna kun alleviivaan uudelleen: Baal on epäuskon henki. Voit olla katunut syntiäsi, huutanut Jumalan puoleen armoa, ottanut vaarin profeetallisista varoituksista. Mutta jos sinulla on epäilyksiä sydämessäsi Jumalan uskollisuudesta sinua kohtaan, olet Baalin hengen kohde. Jumala sanoo sinulle: "Sinun täytyy hajottaa tuo epäuskon henki sielustasi."

Uskon, ettemme yksinkertaisesti ymmärrä, kuinka paljon Jumala vihaa epäuskoa kansansa keskuudessa. Me emme näe sitä niin hirmuisena kirouksena, niin kuin Raamattu sitä kutsuu. Emme tajua, että jokainen epäilys, jokainen epäuskon ajatus on saatanallisesta Baalin hengestä.

Profeetta Jeremia kuvaa epäuskoa synniksi, joka "on kirjoitettu rautapiirtimellä, timanttikärjellä, kaiverrettu heidän sydämensä tauluun" (Jer. 17:1). Hänen mukaansa Jumala sanoi Israelille: "Te olette sytyttäneet minun vihani tulen; se on palava iankaikkisesti" (17:4). Mikä oli heidän syntinsä? "Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin ja tekee lihan käsivarreksensa ja jonka sydän luopuu Herrasta... Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka turvana Herra on" (17:5,7).

Pidä nämä voimalliset sanat mielessäsi, kun jälleen kiinnitämme huomiomme Gideoniin. Tässä oli mies, joka huusi Jumalan puoleen, joka oli saanut vahvan profeetallisen sanan ja joka otti vaarin tuosta sanasta. Kuitenkin Gideon yhä hautoi epäilyksiä ja pelkoja. Miksi?

Gideonin isä oli pystyttänyt alttarin Baalille heidän maatilalleen. Se oli vain puupatsas. Mutta sen takana oleva henki oli tehnyt linnoituksen Gideonin sydämeen. Joka kerta kun Gideon käveli sen ohitse, tuon epäjumalan ääni puhui hänen sielulleen: "Katso köyhyyttäsi, kärsimyksiäsi, toteutumattomia tarpeitasi. Missä on Jumala?" Todellakin: epäjumala seisoi todistuksena jokaiselle israelilaiselle, joka näki sen: "Jumala ei ole kanssasi. Hän ei välitä. Hän on liian kiireinen maailman asioissa ollakseen huolestunut ruokkimaan ja suojelemaan teitä pieniä ihmisiä. Herra on hylännyt teidät."

Tuomarin kirjan 6. luvussa enkeli tuo tämän sanan Gideonille: "Herra olkoon sinun kanssasi, sinä sotaurho!" (Tuom. 6:12). Jumala sanoi vain kuusi sanaa tässä. Ensimmäiset neljä suunnattiin, ei vain Gideonille, vaan myös koko Hänen kansalleen, mukaan lukien nykypäivän seurakunta. "Herra olkoon sinun kanssasi". Herra sanoo itse asiassa: "Tämä lupaus on kaikki, mitä tarvitset: Minä olen sinun kanssasi".

Rakkaani, tämän totuuden täytyy tulla uskomme perustaksi. Sillä ei ole merkitystä, mitä kohtaamme - vastoinkäymisiä, murhenäytelmiä, sairautta, köyhyyttä, kiusauksia - Isämme lupaus pysyy totena: "Minä olen sinun kanssasi." Kaikissa koettelemuksissasi, erityisesti kun olemme kuin tulvan alla ja muserrettuja, meidän täytyy pitää lujasti kiinni tästä sanasta. Meidän täytyy huutaa uskossa: "Tiedän, että olet kanssani, Herra. Ja jos Sinä olet minun kanssani, kuka voi olla minua vastaan?"

Kuitenkin kun Gideon kohtasi Herran enkelin, hänellä oli epäuskon henki sydämessään. Hän vastasi enkelille: "Jos Herra on meidän kanssamme, miksi sitten kaikki tämä on meitä kohdannut? Ja missä ovat kaikki hänen ihmeelliset tekonsa, joista isämme ovat meille kertoneet sanoen: 'Herra on johdattanut meidät tänne Egyptistä'? Mutta nyt Herra on hyljännyt meidät ja antanut meidät Midianin kouriin" (6:13)

Eivätkö Gideonin sanat kuulosta tutuilta? Hän sanoi julki samoja ajatuksia, jotka täyttivät niiden seitsemänkymmenen Israelin vanhimman mielet Hesekielin näyssä. "Ei Herra meitä näe: Herra on hyljännyt tämän maan" (Hes. 8:13). He sanoivat itselleen: "Kyllä, Jumala on, Hän on olemassa ja Hän on kaiken Luoja. Mutta Hän ei kiinnitä meihin huomiota. Hän ei näe tilannettamme. Hän on hylännyt meidät."

Herra sanoi Gideonille: "Sinulla on yhä epäilyksiä siitä, että olenko kanssasi. Se on epäjumalanpalvelusta, Gideon. Se on Baalin henki. Mene nyt, ota isäsi härkä ja kaada tuo epäjumala. Sitten kaada kaikki puut metsikössä ja käytä ne tehdäksesi uuden alttarin. Tulet kuluttamaan tulessa tuon isäsi epäjumalan, joka on tuolla alttarilla. Haluan, että kaadat tuon epäuskon symbolin ja tuhoat sen täysin.

Miksi Herra valitsi tämän epäuskoisen miehen hajottamaan Baalin alas? Se oli puhtaasti osoitus Jumalan armollisesta laupeudesta. Tämä mies oli suurissa epäilyksissä, kamppaillen uskosta, pitääkö Jumala edes huolen hänestä. Hän oli niin täynnä epäuskoa, että hän saattoi sanoa enkelille: "Jumala on hylännyt meidät". Hän myös koetteli Jumalaa koko ajan. Mutta joka kerta Herra vastasi Gideonin epäilyihin.

Annan esimerkin. Myöhemmin, kun Gideon oli menossa taisteluun, hän koetteli Jumalaa. Israelin tilanne näytti mahdottomalta. Niin Gideon rukoili: "Herra, jos Sinä todella olet kanssamme tässä taistelussa, näytä minulle. Aion asettaa joitakin kerittyjä villoja ruohikolle tänä iltana. Huomenna tiedän, että olet kanssamme, jos villat ovat märkiä, mutta ruohon sen ympärillä on kuivaa."

Voit olla tyrmistynyt Gideonin julkeudesta. Kuitenkin seuraavana aamuna Gideon näki, että maa oli kuiva. Ja kun hän otti villat, se oli likomärkä tippuen vettä - aivan juuri kuin hän oli kysynyt.

Useimmat meistä ovat Gideonin kaltaisia. Jumala kohtaa meitä uskollisesti, koettelemuksesta toiseen, vapauttaen meitä ja täyttäen tarpeemme. Mutta sitten kohtaamme kuitenkin seuraavan tilanteen, joka panee meidät sanomaan: "Herra, tämä on suurin kriisini tähän asti. En ole koskaan kohdannut tällaista. Minulla on epäilyksiä."

Onko sinussa vielä epäuskoa? Kamppailetko, kysellen tällaisia kysymyksiä: "Missä olet, Herra? Etkö ole nähnyt kyyneleitäni? Missä on todistus siitä, että olet kanssani koettelemuksessani? Oletko hylännyt minut? Eikö uskoni liikuta sydäntäsi? Miksi et ota minulta pois näitä taakkoja?"

Herra ei tuomitse tai väheksy ketään heidän epäilyjensä ja pelkojensa aikana. Jumala tiesi, että Gideonin epäilykset eivät olleet syytöksiä. Ne olivat kysymyksiä. Gideon yksinkertaisesti etsi vastauksia.

Tahdon kertoa sinulle, että tämä sama armon Jumala, joka kohtasi epäuskoisen Gideonin ja kutsui hänet toimintaan, haluaa tehdä saman sinullekin. Hänellä on suuria voittoja suunniteltuna sinua varten. Hän myös haluaa kukistaa jokaisen vihollisen elämässäsi. Sen tähden Hän haluaa antaa sinulle voimansa ja valtansa kaataa jokaisen linnoituksen: jokaisen epäilyn, jokaisen pelon ja jokaisen epäuskon ajatuksen.

Herra on tähdentänyt minulle, että Hän aikoo tehdä erään tietyn työn monen kristityn elämässä. Tosiasiassa Hän on viemässä heitä heidän tärkeimpään voittoonsa. Hän on jo johdattamassa heitä uusiin rauhan asemiin ja lepoon Kristuksessa. Hän myös aikoo paljastaa vahvan käsivartensa heidän hyväkseen.

Uskon, että tämä on Jumalan tarkoitus monelle tämän sanoman lukijalle. Hän aikoo tehdä jotakin uutta sinussa. Mutta ensin sinun täytyy kaataa jokainen epäilyn ajatus ja painaa jokainen pelko maahan. Jumala haluaa, että hakkaat Baalin hengen kokonaan kappaleiksi sydämestäsi, ja alat elää ja puhua uskossa.

Herra tarjoaa sinulle tarvittavan voimakkaan härän kaataaksesi tuon epäjumalan. Hän antaa sinulle Pyhän Henkensä voiman ja väkevyyden. Niinpä lausu viholliselle varoitus: "Jumala on kanssani, paholainen. Et voi loukata minua. Etkä voi pysäyttää Hänen suunnitelmaansa elämässäni. Herra on varannut voittoja eteeni."