DAAVIDIN USKO
Kuningas Daavid oli tunnettu miehenä, joka luotti Jumalaan. Hän julisti oman elämänsä teeman kirjoittaessaan:
”Herra on minun voimani ja kilpeni; häneen minun sydämeni turvasi, ja minä sain avun. Siitä minun sydämeni riemuitsee, ja veisuullani minä häntä ylistän”(Ps.28:7).
Nämä eivät olleet sanoja vain Daavidille. Raamattu merkitsee Daavidin elämässä muistiin tapahtuman toisensa jälkeen, joissa hän osoitti suurta uskoa mahdottomissa tilanteissa.
SUURET SAAVUTUKSET
Daavid teki suuria tekoja uskon kautta Jumalaan:
- Hän tappoi leijonan ja karhun paljain käsin
- Hän tappoi filistealaisen jättiläisen, Goljatin
- Hän pakeni Saulin yrityksiä tappaa hänet
- Hän sai suuria voittoja kaikista vihollisistaan
Tehtyään parannuksen Daavid pääsi valtaistuimelleen sen jälkeen, kun hänen poikansa Absalom yritti tappaa hänet.
Kaikkien näiden asioiden keskellä Daavid kerskui Herrasta:
”Kuinka suuri on sinun hyvyytesi, jonka talletat pelkääväisillesi ja jota osoitat sinuun turvaaville ihmislasten edessä!”(Ps.31:19).
Ei ihme, että Raamattu nimittää Daavidia Jumalan mielen mukaiseksi mieheksi!
Tiedämme Raamatusta myös, että tämä siunattu mies lankesi kiusaukseen ja vietti päiviä, viikkoja, kuukausia ahdistuneena lankeemuksestaan ja koetuksistaan. Daavid kärsi myös vakavista masennuksen kausista. Itse asiassa hän kirjoittaa äärimmäisestä yksinäisyydestä. Hän kertoo itkeneensä itsensä uneen monina öinä. Joskus elämänsä aikana hän oli niin kiusattu ja sairas, että toivoi kuolevansa.
Kaikkien näiden äärimmäisten kärsimysten vuosien aikana Daavid ei koskaan menettänyt uskoaan. Harvoja Raamatun ihmisiä testattiin, koeteltiin ja tutkittiin niin kuin Daavidia. Hän kesti kaiken läpi vain alati enenevällä uskolla.