EI VAIN SINUN VAIKEUKSISSASI

”Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa”(Ps.73:13).

Aasaf, tämän psalmin kirjoittaja oli ymmällään kärsimyksistään, erityisesti, kun hän katsoi pahojen helppoa elämää ympärillään. Hän melkein luiskahti epäuskon kuoppaan valmiina syyttämään Jumalaa hylkäämisestä, välinpitämättömyydestä. Itse asiassa hän lakkasi melkein kokonaan taistelemasta.

Tämä hurskas mies ajatteli varmaan: ”Olen elänyt oikein ja kestänyt kovia hetkiä kaiken tämän ajan turhaan. Kaikki ahkeruuteni on ollut turhaa. Olen ollut uskollinen Hänen ylistämisessään ja Hänen Sanansa tutkimisessa. Näissä vitsauksissa ja murheissa ei tunnu olevan mitään mieltä. Kannattaako jatkaa ollenkaan?”

Rakas lukija, kun kauheat tapahtumat ja koetukset tulevat yllesi, sinun pitää olla hyvin tarkka. Kun suret, sinun täytyy valvoa sydäntäsi lipsumasta.

Jos et ole henkilökohtaisesti Aasafin tilanteessa, saatat tuntea jonkun, joka on. Ehkä joku sukulainen, ystävä tai seurakunnan jäsen on vaikeuksissa. Kun huomaat, että vanhurskas henkilö kärsii, kysyt: ”Miksi, Jumala? Kuinka saatoit antaa tämän tapahtua?”

Aasaf meni temppeliin ja rukoili: ”Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset”(Ps.73:18). Aasaf tajusi, ettei hän ollut ainoa, joka oli vaarassa liukastua, vaan pahat lopulta luisuvat suoraan tuhoon.

Kun Aasaf alkoi nähdä koko kuvan, hän iloitsi: ”Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti”(Ps.73:26). Hän pystyi sanomaan: ”Niin, minun voimani vähenee ja joudun sietämään taistelua, mutta en ole yksin ponnistelujeni keskellä. Minulla on rakastava Isä taivaassa, joka valvoo minua.”