ELÄMÄN LEIPÄ

Elisa peri Elialta profeetan roolin maassa. 2 Kun.4:ssä näemme, miten hän kohtasi ensimmäisen suurista koetuksistaan. Suunemilaisen perheen poika oli kuollut, ja vaimo pyysi epätoivoissaan Elisaa: ”Olen rukoillut ja paastonnut, mutta en saanut mitään Herralta. En tajua, mitä Jumala tekee, ja tämä on enemmän kuin jaksan kantaa. Ei minulla ole voimaa jatkaa.”

Elisa vastasi tekemällä jotakin aika epätavallista. ”Elisa sanoi Geehasille: ’Vyötä kupeesi (toisin sanoen sido vaatteesi vyötäröllesi) ja ota minun sauvani käteesi ja mene. Jos kohtaat jonkun, älä tervehdi häntä, ja jos joku tervehtii sinua, älä vastaa. Ja pane minun sauvani pojan kasvoille’" (2 Kun.4:29).  

Geehasi totteli Elisaa, mutta kun hän pani sauvan kuolleen lapsen kasvoille, ei tapahtunut mitään. Mitään elon merkkiä ei näkynyt. Siksi Geehasi palasi Elisan luo ja sanoi: "Poika ei herännyt".

Kysyn sinulta, mitä teet, kun yrityksesi eivät näytä tuottavan näkyvää tulosta? Mihin käännyt, kun ponnistelusi eivät johda siihen, mitä toivoit?

Tulee aika, jolloin meidän ainoa toivomme on Jeesuksessa! Hän yksin on ratkaisu. Tässä kertomuksessa Elisa on Kristuksen esikuva. Hän meni suunemilaisen perheen luo ja kirjaimellisesti ojentautui pojan ruumiin päälle. Kun hän oli kasvot kasvoja vasten, käsi kättä vasten kuolleen lapsen kanssa, hän vielä puhalsi tämän päälle.

Sitten, Raamattu sanoo, poika aivasti seitsemän kertaa ja avasi silmänsä. Hän oli elossa!

Mikä aiheutti tämän ihmeen? Itse Jeesus henkäisi tähän tilanteeseen. Kun meillä ei ole mitään

toivoa, ei mahdollisuuksia, ei kykyä, Jeesus henkäisee yliluonnollista elämäänsä olosuhteisiimme.

Tee tästä rukouksesi: ”Herra, minulla ei ole mitään, mutta Sinulla on kaikki. Mikään tässä maailmassa ei ole verrattavissa Sinuun ja Sinun voimaasi. Nyt minä tarvitsen sinua. En voi puhaltaa elämän henkeä tilanteeseeni, mutta Sinä voit, Herra!”