On elonkorjuun aika

"Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: 'Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa'" (Matt. 9:36-38).

Jeesus julisti, "Pellot ovat kypsyneet ja satoa on paljon. On aika alkaa kerätä satoa." Sillä hetkellä alkoi suuri viimeinen hengellinen elonkorjuu. Tämä elonkorjuu alkoi Jeesuksen ajan juutalaisten ja pakanoiden keskuudessa ja tämä sama elonkorjuu tulee jatkumaan siihen saakka kunnes Kristus palaa takaisin.

Kun luin tätä Sanan kohtaa, mietin että mitä Jeesus näki omana aikanaan, mikä sai hänet sanomaan "Sato on kypsää, nyt on elonkorjuun aika"? Näkikö hän Israelissa hengellistä heräämistä? Oliko synagoogissa herätystä? Kääntyivätkö papit takaisin Jumalan puoleen? Tunsivatko kirjanoppineet ja fariseukset piston omassatunnossaan? Mitä todisteita oli siitä, että sato on kypsää?

Evankeliumit eivät juuri tuo esiin todisteita minkäänlaisesta hengellisestä Jumalaa lähestymisestä. Pikemminkin päinvastoin. Jeesusta pilkattiin synagoogissa. Kansan hengelliset johtajat eivät hyväksyneet häntä, he kyseenalaistivat hänen rehellisyytensä ja jumalallisuutensa. Yksi uskonnollinen joukkio yritti heittää hänet jyrkänteeltä. Ja Kristus itse nuhteli Israelin kaupunkeja siitä etteivät ne katuneet hänen sanomansa vaikutuksesta: "Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Voi sinua, Tyyro ja Siidon! Voi sinua, Kapernaum!"

Mitä kansanjoukkoihin tulee, ne olivat hämmennyksissään kaoottisessa epätoivossa. Sana sanoo meille, "Ja nähdessään kansanjoukot... he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta." Tässä oli yhteiskunta, joka oli peloissaan, stressaantunut, masentunut. Ihmiset juoksentelivat villisti ympäriinsä, kuin hajalleen joutuneet lampaat, etsien apua mistä tahansa mistä sitä voi saada. Kuitenkin juuri tämän suuren hädän keskellä Kristus julisti, "Pellot ovat kypsiä, eloa on paljon."

Luuletko että Jeesuksen sanat kypsästä sadosta ovat voimassa tänään? Missä näemme todisteita siitä, että pellot ovat keltaisina ja valmiita elonkorjuuta varten? Katuvatko kansakunnat? Onko yhteiskunnassa suurta virkoamista? Onko organisoitu kirkko heräämässä? Onko uskonnollisilla johtajilla herätyksen nälkä, etsivätkö he jälleen Kristusta? Huutaako tämä sukupolvi pyhyyden puoleen?

Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, en näe mitään sellaista tapahtuvan. Kuitenkin, mikään näistä ei ole se mikä liikutti Jeesusta hänen aikanaan. Sen sijaan häntä liikuttivat ne surulliset olosuhteet, joita hän näki joka puolella. Minne tahansa hän katsoikin, ihmiset olivat ylitsevuotavaisessa hädässä.

Itse asiassa, kun Kristus katsoi Jerusalemia, hän itki. Hänen kyyneleensä johtuivat hänen näkemästään kovuudesta ja hengellisestä sokeudesta. Tässä olivat ihmiset matkalla tuomiolle, ilman rauhaa, pelokkaita ja masentuneita. Ja hän profetoi tässä tilanteessa: "Teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi."

Jeesus itse asiassa antaa meille kuvan siitä, miltä viimeiset päivät tulisivat näyttämään. Tämä jakso alkoi hänen taivaaseen astumisestaan, ja se päättyy vasta kun hän tulee jälleen. Alamme nyt olla hyvin lähellä sitä hetkeä. Ja Jeesus kuvailee sitä opetuslapsilleen kun he kysyvät häneltä mitä merkkejä tarkkailla. He halusivat tietää missä tilassa asiat ovat kun kaikkein viimeisimmät päivät lähestyvät.

Kristus vastasi puhumalla nälänhädästä, maanjäristyksistä, koettelemuksista, jakautuneista kansakunnista. Väärät profeetat ja väärät kristukset pettäisivät monia ja johdattaisivat kansanjoukot harhaan. Uskovia vihattaisiin jopa Kristuksen nimen mainitsemisen vuoksi. Ja monien rakkaus kylmenisi, joidenkin luopuessa pois synnin ja laittomuuden räikeän kasvun vuoksi.

"Ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät" (Luukas 21:25b-26). Lyhyesti, Jeesus kuvaa tässä kaikkien aikojen hätäisintä, masentuneinta, stressaantuneinta sukupolvea.

Toteutuvatko siis hänen profetiansa nytkin, meidän silmiemme alla? Ajattele sitä: tämä sukupolvi on täynnä hätää ja murehtimista. Kansanjoukot ovat pelokkaita kun ne näkevät uskomattomien onnettomuuksien tapahtuvan: hurrikaaneja, maanjäristyksiä, tsunameja, mutavyöryjä, tornadoja. Kokonaiset kansakunnat vapisevat pelosta terrorismin uhan pelosta. Ja sydänsairaudet ovat nykymaailmassa suurin kuolinsyy.

Väärät uskonnot, väärät profeetat, väärät kristukset johdattavat monia harhaan. Miljoonat kääntyvät Islamiin, islamistit soluttautuvat kansakuntaan kansakunnan jälkeen. Sinun täytyisi kiistää kokonaan tosiasiat, jos et näkisi että kaikki se järkkyy mikä voi järkkyä.

Kaiken tämän kuohunnan keskellä kuulen Jeesuksen sanat: "Pellot ovat keltaisia. Eloa on paljon." Olen vakuuttunut, että hän on sanomassa kirkolleen, "Ihmiset ovat valmiita kuulemaan. Nyt on aika uskoa satoa. Nyt on aika aloittaa elonkorjuu.

Kristus on elon Herra. Ja jos hän julistaa että sato on valmista, meidän on uskottava se. Sillä ei ole merkitystä miten paha tästä sukupolvesta tulee. Sillä ei ole merkitystä miten voimakkaaksi Saatana näyttää kasvaneen. Herramme sanoo meille, "Lakatkaa keskittymästä ympärillänne oleviin vaikeuksiin. Sen sijaan nostakaa katseenne. Teidän on aika nähdä, että sato on kypsää."

Kristus tiesi että epätoivon ja hädän aikoina ihmisten on pakko kohdata ikuisuus. Kärsimys, pelko ja vaikeat ajat kypsyttävät ihmiset kuulemaan ja ottamaan vastaan evankeliumin. Ajattele hänen sanojensa kontekstia: "Ja nähdessään kansanjoukot... kun he olivat nääntyneet... Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: 'Eloa on paljon'" (Matt. 9:36-37, kursivointi kirjoittajan).

Tämä totuus on osoitettu todeksi kautta Jumalan kansan historian. Mooses nuhteli sukupolveaan sanoen: "Jumala johti teitä. Hän lisäsi teidän määräänne. Ja hän suuresti siunasi teitä, antaen teille vihreät pellot, hunajaa, voita, maitoa, lampaita, öljyä, hedelmiä. Mutta te vaurastuitte ja kapinoitte. Te ette pitäneet Pelastuksenne Kalliota arvossa ja te hylkäsitte hänet."

"Ja Jesurun lihoi ja alkoi potkia, sinä tulit lihavaksi, paksuksi ja aloit äksyillä. Niin hän hylkäsi Jumalan, joka oli tehnyt hänet, ja halveksui pelastuksensa kalliota" (5Moos. 32:15).

Sana sanoo meille, että Israel saatettiin alennustilaan tämän jälkeen. Kuitenkin hädässään he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät: "Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan" (Psalmi 107:6, kursivointi kirjoittajan).

Ajattele myös Daavidin todistusta: "Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut. Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut. Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa (Psalmi 18:5-7, kursivointi kirjoittajan).

Ongelmat, hätä ja neuvottomuus ovat aina synnyttäneet avunhuudon. Tämä on toistunut läpi vuosisatojen. Muistat mitä tapahtui kun New Yorkissa kaksoistornit sortuivat: kirkot olivat täynnä. Rukouskokouksia järjestetiin Yankee-stadionilla. Kongressin johtajat kokoontuivat Capitolin portaille Washingtonissa, rukoilivat ja lauloivat "Jumala siunatkoon Amerikkaa."

Hetken aikaa, Jumala oli kansakunnan puheenaihe. Pelko ja hätä olivat saaneet ihmiset ajattelemaan totuuden etsimistä. Ja tässä tiivistyy sadonkorjuun laki: MITä PIMEäMMäT AJAT, SITä SUUREMPI SATO.

Indonesiassa ja Sri Lankassa radikaalit islamistit eivät suostu päästämään ulkopuolisia alueelleen. Mutta tsunamikatastrofin jälkeen monet ovat avanneet ovensa kristityille avustustyöntekijöille. Miksi? Jumala näki peltoja, jotka olivat kypsiä ja valmiita elonkorjuuta varten.

Totuus on ettei yksikään maa ole suljettu Kristukselle. Eikä yksikään kansa ole saavuttamattomissa. Yksikään uskonnollinen voima maan päällä ei voi estää sadonkorjuuta. Siksi Jeesus sanoi meille ettei meidän pidä pelätä, vaikka vuoret voivat sortua mereen.

Ajattele viime aikaisia maailmanhistorian tuhoisia tapahtumia. Kommunistit Venäjällä luulivat päässeensä maassaan eroon Jumalasta Mutta Jeesus oli sanonut heille, "Se mitä teitte vain helpotti elonkorjuuta." Kristus on elossa ja voi hyvin Venäjällä tänään.

Myös Kiina yritti kieltää lailla Jumalan, päätyen vain kypsyttämään miljoonien uskovien sadon. Hiljattain Ukraina irtautui korruptoituneista käsistä ja sitä johtaa mies, joka puhuu Kristuksesta. New York Times kutsuu nyt Valkovenäjää maapallon kommunistisimmaksi valtioksi. Silti kristityt siellä rukoilevat että heidän maansa on seuraavana. Jumala on on nähnyt nämä kaikki pellot kypsiksi sadonkorjuuta varten!

Kun Mooses sanoi faraolle, "Päästä minun kansani menemään", se tapahtui siksi että Jumala oli julistanut sadonkorjuun ajan. Oli tullut Israelin orjuudesta pelastamisen hetki.

Mutta farao vastasi, "Kuka on Herra, jota minun pitäisi kuulla ja päästää Israel? Minä en tunne Herraa enkä päästä Israelia" (2Moos. 5:2). Farao edustaa Saatanan demonista järjestelmää, johon kuuluvat väärät uskonnot ja ihmisiä siteissä pitävä sorto.

Ennenkuin Israel voitiin pelastaa, pimeyden voimien oli tultava järkytetyiksi. Niinpä Jumala löi Egyptiä yhdeksällä luonnonkatastrofilla. Silti nuo yhdeksän katastrofia vain kovettivat faraon sydäntä.

Lopulta tuli niin tuhoisa katastrofi että kaikki Egyptissä — valtaapitävistä alas tavallisiin kansalaisiin saakka — tiesivät ettei tässä ollut kyse vain hallinnasta karanneesta luonnosta. Se oli Jumalan puhetta. Herra oli lähettänyt kuoleman enkelin. Ja yhdessä yössä, jokaisen Egyptiläisen perheen vanhin poika kuoli, faraon poika näiden mukana. Juuri seuraavana päivänä Israel marssi ulos Egyptistä. Tässä oli sato, joka tuli juuri ennen tuomiota.

Vuosisatoja myöhemmin kun Jeesus julisti kypsän sadon Jerusalemissa, hän tiesi tuomion olevan tulemaisillaan. Vuosia myöhemmin Titus armeijoineen tulisi valtaamaan kaupungin ja 1,2 miljoonaa ihmistä tultaisiin surmaamaan. Monet ripustettaisiin risteille ja itse kaupunki poltettaisiin maahan saakka.

Tästä syystä Jeesus varoitti sukupolveaan, "Sanotte että elonkorjuuseen on neljä kuukautta. Mutta minä sanon teille, sadonkorjuun on alettava nyt. Teidän täytyy olla Jumalan tahdon lähellä sillä mitä suurin ahdistus on teidän ovellanne. Minä annan teille nyt tehtäväksi tehdä minun työni loppuun. Aika sadon keräämisen aloittamiseen on nyt."

Miten Jeesus kuvaili sitä ahdistusta, joka oli tulossa? "Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule" (Matt. 24:21). Kuitenkin ennenkuin ahdistus tuli, oli oleva elonkorjuun aika.

Runsas kaksi vuosikymmentä sitten, kirkon kasvun liikkeen asiantuntijat alkoivat keskittyä uusiin menetelmiin, joilla kerätä satoa. He julistivat, "Kirkko ei ole enää merkityksellinen modernille yhteiskunnalle. Se on liian perinteinen, liikaa irti arjesta ja se kaipaa ajanmukaistamista. Meidän on muututtava nykyaikaisemmiksi. Meillä ei ole enää varaa ajatella pienessä mittakaavassa."

Niinpä 1980-luvun julistettiin olevan "Elonkorjuun vuosikymmen". Tästä mentaliteetista syntyi "etsiville herkkä" mega-kirkkojen liikehdintä. Lähes yhdessä yössä kaikkialla maassa nousi valtavia kirkkoja. Monilla sellaisilla kirkoilla oli yhtäkkiä tuhansia tai kymmeniäkin tuhansia jäseniä. Jotkut rakensivat valtavia ostoskeskuksia muistuttavia kampuksia, joissa oli myös ravintoloita ja muita mukavuuksia.

Se mitä kutsuttiin "kapeakatseisuudeksi" korvattiin tavoitteellisella ajattelulla. Ihmisten moraalia ei enää kyseenalaistettu. Sen sijaan kirkoista tuli "tarvekeskeisiä", ihmisten tarpeille saarnattiin sen mukaan kuin he kertoivat tarpeistaan kyselyissä.

Ylistyskokouksiin yhdistettiin tuoreimmat teknologiat, "modernisoiden" musiikin ja tarjoten teatteriesityksiä. Pastorit havainnollistivat saarnojaan filmipätkillä viimeisimmistä elokuvista, jotkut niistä lapsilta kiellettyjä. Näytti siltä kuin suuri sadonkorjuu olisi työn alla.

Mutta "Elonkorjuun vuosikymmen" osoittautui rakentuvan väärälle perustalle. Pastori nimeltä William Chadwick oli johtanut kirkkoa, joka oli menestynyt näillä periaatteilla. Mutta ajan myötä hänen sydämessään alkoi kolkuttaa se, että hän keskittyi niin paljon lukumääriin. Hän kirjoitti kirjan nimeltä "Lammasten varastaminen". Siinä hän siteeraa muutamia hälyttäviä tilastoja.

Kaikkein merkittävin tilasto oli se, että kymmenen vuoden aikana evankelisten kirkkojen keskuudessa ei ollut havaittavaa kasvua. Sen sijaan mega-kirkot koostuivat enimmäkseen pienistä kirkoista siirtyneistä. Ihmiset tulivat jännittävän uuden nykyaikaisen ylistyksen ja suuria ikäluokkia kiinnostavien ohjelmien perässä. Monet näistä "vaihtajista" olivat helluntailaisia.

Pahempaa oli se, että mega-kirkko-liikkeellä oli kauhea vaikutus pienempiin kirkkoihin. Niillä ei ollut resursseja kilpailla suurten kirkkojen kanssa, jotka tarjosivat kaikenlaista ylimääräistä houkutinta tarvekeskeisillä ohjelmillaan. Hiljalleen pienempien kirkkojen määrät vähenivät ja monet päätyivät sulkemaan ovensa.

Tuore arvostetun Barna Research Groupin tutkimus osoittaa että kirkko ei ole vain jäänyt polkemaan paikallaan, vaan se on menossa huonompaan suuntaan. Eräs hälyttävä asia on että aikaisempaa harvemmat suurten ikäluokkien edustajat käyvät enää kirkossa. Kirkon kasvun liike päätyi yksinkertaisesti kulkemaan taaksepäin eteen päin kulkemisen sijaan.

Lopulta on yksi tilasto joka hätkähdyttää minua enemmän kuin mikään muu. Se on että vain hyvin pieni osa kristityistä on koskaan voittanut sielua Kristukselle. Tämä tuo ajankohtaiseksi Jeesuksen sanat että "työmiehiä on vähän".

Kaikissa kaupungeissa, joissa matkustan nykyään, pastorit kysyvät minulta miten rakentaa vahva kasvava kirkko. Kun katson ympäriinsä heidän kaupungissaan, näen köyhiä lähiöitä täynnä alas poljettuja synnin sitomia ihmisiä. Tiedän että Jumala on luvannut antaa meille saarnaajina voiman, jos me vain menisimme näille läheisille kypsille pelloille keräämään sieluja. Voit rakentaa suuren kirkon näistä köyhistä ja heikoista, joita vapautetaan Saatanan sidoksista.

Vuosia sitten löysin kypsän sadon ghetossa. Se tapahtui kun menin niille alueille missä jengien johtajat, huumeriippuvaiset, köyhät lesket, alkoholistit ja prostituoidut elävät. Ovathan monet suurimmista ja voimakkaimmista tuntemistani sielujen voittajista entisiä jengien jäseniä kuten Nicky Cruz. Kaikkialla maailmassa he voittavat suuria joukkoja Kristukselle.

Jospa juuri ennen kuin Jeesus nousi ylös — kun hän kuvittelee kirkkoa ja elonkorjuuta ennen hänen paluutaan — hän näkee pois luopumisen. Hänen sielunsa suree koska hän näkee voimakkaan luopumuksen. Kypsän sadon keräämisen sijaan hänen kansansa käyttää aikansa ja energiansa maailmallisen menestyksen ja materiaalisten asioiden etsimiseen.

Niinpä Jeesus sanoo Isälle, "He eivät saa kerättyä satoa talteen. Kaikki keltaiset pellot ovat hiljaisia. Minä lähetän enkeleiden joukon hoitamaan elonkorjuun." Isä on samaa mieltä ja yhtäkkiä tuhansia taivaallisia olentoja ilmestyy maan päällä, loistaen yliluonnollisella kirkkaudella.

Mikä näky se olisikaan: olentoja toisesta maailmasta, puettuna kirkkauteen, puhumassa kirkoissa ja julkisuudessa. Näet miten heitä haastatellaan sanomalehdissä, radiossa ja televisiossa. He puhuvat rististä, ylösnousemuksesta, taivaaseen astumisesta, Kristuksen rakkaudesta ja tulevasta viimeisestä tuomiosta. Ja he puhuvat sellaisella taidolla ja vakaumuksella että kaikki ovat ihastuksissaan. He ovat niinkuin moni Joona, houkutellen ja varoittaen maailmaa.

Entäpä jos lyhyen ajan jälkeen nämä samat loistavat enkelit alkavat ihastua ympäröivään maailmaan. He kiinnostuvat hyvistä ruuista, materiaalisista tavaroista, vauraudesta ja turvallisuudesta. Ja pian he alkavat tavoitella menestystä, mainetta ja onnea. Ennen pitkää he alkavat kadehtia toinen toisiaan, tuovat esiin vihaa, ylpeyttä ja petollisuutta.

Toisin sanoen, heistä tulisi juuri kuin kirkko nykyään! Kysyn teiltä, kuinka paljon vaikutusta heillä olisi maailmaan? Kuinka he voisivat odottaa satoa, kun maailmallisuus saisi heidät niin pauloihinsa? Heidän todistuksensa jätettäisiin huomiotta. Ja heidän hengellinen voimansa kuihtuisi tyhjiin, he kulkisivat masentuneina, pelokkaina ja epäilevinä.

Kerro minulle, miksi kukaan haluaisi minun evankeliumiani jos he näkisivät minut tällaisessa tilassa, stressaantuneena ja ilottomana? Miksi he uskoisivat minun sanomaani, "Jeesus on riittävä, kaikkeni, jatkuva turvani," jos olen aina pelokas ja hermostunut, vailla rauhaa?

Kukaan ei kuuntelisi sanaakaan mitä sanon. Sen sijaan he ihmettelisivät, "Mitä merkitystä on Kristuksellasi? Hän ei tunnu olevan kovin kummoinen lääkäri jos olet aina tuollaisessa kunnossa."

Rakkaat, meidän olemuksellamme on merkitystä. Kuuntele mitä Kristus sanoo morsiamelleen Korkeassa veisussa: "Kyyhkyseni, ... anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi" (Korkea veisu 2:14). Kristus sanoo meille pohjimmiltaan, "Minä haluan nähdä sinun hymysi." Kuvaileeko tämä sinun olemustasi?

Jeesus teki asian selväksi: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän." Silti, miksi työmiehiä on niin vähän? Kirkot nykyään ovat täynnä uskovia, jotka väittävät Kristuksen olevan heidän elämänsä. Miljoonia dollareita käytetään kaikkialla ylistyskeskusten rakentamiseen.

Totuus on että jos me emme kykene keräämään sieluja, jos meidän elämämme eivät heijasta meidän saarnaamamme evankeliumin muuttavaa voimaa, niin me olemme alentaneet itsemme työmiehinä. Vaelluksemme Kristuksen kanssa tulisi tarjota todistus maailmalle siitä, että Jumalan lupaukset ovat tosia.

Työmiehinä me olemme elonkorjuun työkaluja Herran kädessä. Kristuksen päivinä sellainen työkalu oli viikate. Pitkä käyrä yksipuolinen terä pitkällä varrella. Sen valmisti seppä, joka asetti sen ensin tuleen, sitten alasimelle, jossa hän hakkasi ja taivutti sen muotoon. Sitten sama prosessi toistettiin uudelleen ja uudelleen kunnes leikkaava terä viilattiin karhealla pinnalla.

Vertaus on selvä: Jumala valmistaa työmiehiä. Hän ei vain hakkaa pois syntiä. Ja tämä valmistusprosessi selittää miksi työmiehiä on vähän. Suurin osa kirkossa kävijöistä ovat kuin ne tuhannet, jotka olivat vapaaehtoisia lähtemään Gideonin mukaan Vanhassa Testamentissa. Jumala näki pelon monessa heistä, tietäen että he eivät kestäisi tulta, hakkaamista, kovia aikoja. Ja tuhansista Gideonia seuraavista valittiin vain kolme sataa.

Sama tapahtuu nykyään. Ne jotka on todella kutsuttu elonkorjuuseen on kutsuttu kestämään jalostavat muokkaavat tulet ja jatkuva vasarointi. Kuitenkaan monet eivät sitä kestä.

Missä opetuslapset aloittivat tehtävänsä? Tämän kohdan mukaan Jeesus lähetti heidät niiden luo, jotka olivat ahdistettuja, köyhiä; niiden joita synti, siteet ja elämää hallitsevat tavat painoivat alas.

Ajattelen Teen Challengen huume- ja alkoholikuntoutustyötä ja sen 500 keskusta ympäri maailman. Ja ajattelen niitä muiden elonkorjaajien tuloksia kun he ovat menneet muihin maihin ja nähneet pelastuksen ihmeitä palvellessaan eniten tarvitsevia, köyhimpiä, paholaisen eniten sitomia ihmisiä. He alkavat kerätä satoa juuri siellä missä Jeesus aloitti elonkorjuunsa: kadotettujen lampaiden luona, sidottujen, särkyneiden sydänten, vankien, spitalisten, sokeiden, köyhien, surevien, raskashenkisten, ahdistettujen ja rikkinäisten luona.

Ajattele Paavalin sanoja: "Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään, ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, ... joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä" (1.Kor. 1:26-29).

Rakas pyhä, Jeesus tiesi mitä me tulisimme kohtaamaan näinä viimeisinä päivinä: sukupolven, joka on syvemmälle liotettu synnissä kuin mikään muu... stressiä ja yksinäisyyttä niin kuin ei ihminen ole koskaan kokenut... taloudellisia katastrofeja, avioerojen vimma, sotaisa homoseksuaalisuus, moraalittomuus joka olisi saanut pahimmatkin syntiset punastumaan vain kolmekymmentä vuotta sitten.

Tässä on syy sille että Kristus etsii työmiehiä, jotka ovat antautuneet tulelle ja muokkaamiselle. Hän haluaa kansan joka seisoo maailman edessä ja julistaa:

"Jumala on minun kanssani! Saatana ei voi pysäyttää minua. Katsokaa minun elämääni. Olen kulkenut läpi tulesta tulen jälkeen, minua on lyöty uudelleen ja uudelleen. Mutta olen selvinnyt sen kaiken läpi enempänä kuin voittajana Kristuksen kautta, joka elää minussa. Se mitä olen saarnannut on toiminut minun kohdallani. Minä olen elävä todiste siitä, että Jeesus on kaikkivoipa!"