EPÄUSKON HAAVOITTAMA

Koko Psalmien kirjan ja muiden viisauskirjojen läpi meille kerrotaan, että meillä on Jumala, joka nauraa, itkee, murehtii ja voi joutua vihan valtaan. Samoin Uudessa Testamentissa me näemme taivaassa ylimmäisen papin, jota koskevat meidän vaikeutemme. Se samaa lihaa ja verta oleva ihminen, joka oli maan päällä Jumalana, on nyt kirkastettuna ihmisenä ikuisuudessa.

Ei ole epäselvää, että Herramme on Jumala, jolla on tunteet. Minua ihmetyttää: miten Jeesusta ei haavoita se suuri epäusko, joka tänä päivänä vallitsee kaikkialla maailmassa?

Kuinka usein seurakuntakin haavoittaa Herraa epäuskollaan?

Ajattele opetuslasten epäuskoa veneessä Jeesuksen kanssa, kun siihen alkoi tulvia vettä tyrskyävistä aalloista. Kuinka se mahtoikaan haavoittaa Jeesusta, kun he kohdistivat nämä syyttävät, epäuskoiset sanansa Hänelle: ”Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?" (Mark. 4:38).

Entä silloin, kun Jeesus ruokki ihmiset ihmeellisesti muutamalla kalalla ja leivällä? Kaksi kertaa Hän teki tämän ihmeen, ruokkien yhteensä yhdeksän tuhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia niissä tilanteissa. Silti, näidenkin ihmetekojen jälkeen Jeesuksen omat opetuslapset olivat epäuskon vallassa. Yhden tällaisen ruokkimisihmeen jälkeen Kristus puhui heille fariseusten hapatuksesta ja ”he puhuivat keskenään siitä, ettei heillä ollut leipää”(Mark.8:16).

Heidän sanansa varmasti järkyttivät Jeesusta. Hän oli juuri, kuin ihmeenä, monistanut leipää näille kansanjoukoille, opetuslasten nähden. Selvästi hän oli loukkaantunut ja haavoitettu, kun Hän vastasi heille: "Mitä puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vielä käsitä ettekä ymmärrä? Onko teidän sydämenne paatunut? Silmät teillä on, ettekö näe? Ja korvat teillä on, ettekö kuule? Ja ettekö muista: kun minä mursin ne viisi leipää viidelletuhannelle, kuinka monta vakan täyttä palasia te keräsitte?" . Niin hän sanoi heille: "Ettekö vieläkään ymmärrä?"(Mark.8:17- 19, 21).