HÄN EI OLLUT KIINNITTYNYT MAAILMAAN

David Wilkerson

Elia ja Eenok, kaksi profeettaa, jotka siirrettiin iankaikkisuuteen ilman kuolemaa ja joilla oli jotakin yhteistä. He molemmat vihasivat syntiä ja korottivat äänensä sitä vastaan. He vaelsivat niin lähellä Jumalaa, etteivät mahtaneet mitään sille, että he Hänen tapaansa vihasivat jumalattomuutta.

Kaikki, jotka vaeltavat Jumalan kanssa, saavat siitä kasvavan vihan syntiä vastaan. Se ei ole ainoastaan vihaamista, vaan myös siitä erottautumista. Jos vieläkin rakastat tätä maailmaa ja olet kotonasi jumalattomien, niiden ystäviesi kanssa, jotka kiroavat Häntä, silloin et vaella Jumalan kanssa. Sinä istut aidalla ja saatat Hänet julkisesti häpeään.

”Ja kun Hanok oli vaeltanut Jumalan yhteydessä, ei häntä enää ollut, sillä Jumala oli ottanut hänet pois”(1 Moos.5:24). Tiedämme Hebrealaiskirjeestä, että tässä oli kyse siirtymisestä iankaikkisuuteen. Hän ei itse asiassa maistanut kuolemaa. Se merkitsee myös jotakin syvempää. ”Häntä ei enää ollut” voi tarkoittaa 1 Moos.5:ssä ”hän ei ollut tästä maailmasta”.

Hengessään ja aisteissaan Eenok ei ollut osallinen tähän pahaan maailmaan. Hänet otettiin ylös taivaan valtakuntaan. Joka päivä vaeltaessaan Herran kanssa hän irtautui alhaalla olevista asioista! Päivä päivältä, vuosi vuodelta hän nousi ylöspäin, kotiin päin, lähemmäs kirkkautta. Niin kuin Paavali hänkin kuoli joka päivä tälle maailmalle. Eenok vastasi kuitenkin kaikista velvollisuuksistaan. Hän piti huolta perheestään, työskenteli ja palveli, mutta ei ollut kiinnittynyt maailmaan! Ei mikään tämän elämän vaatimuksista saattanut estää häntä vaeltamasta Jumalan kanssa. Jokaisena valveella olon hetkenään hänen mielensä kiiruhti Jumalan luo. Hänen sydämensä oli kiinnittynyt Jumalaan tavalla, joka muistutti valtavaa kuminauhaa. Mitä enemmän sinä venytät kuminauhaa, sitä nopeammin se ponnahtaa takaisin, kun päästät siitä irti. Eenokin sydän ”ponnahti aina takaisin” Herran luo.

Kun ihmiskunta tuli aina vain jumalattomammaksi hänen ympärillään, kun ihminen muuttui villieläimeksi täynnä himoja, kovuutta ja aistillisuutta, Eenok muuttui yhä enemmän sen kaltaiseksi, jonka kanssa hän vaelsi.