HERÄTYSHUUTO SEURAKUNNALLE

Miten viimeinen herätys tapahtuu? Sen toteutuminen vaatii jotakin voimakasta, jotakin maailmaa järisyttävää. Jesaja kertoo, että tämä tapahtuu jonakin päivänä. Luvussa 47 hän sanoo, että Babylonin henki on pantava järjestykseen.  Läpi Raamatun Babylon on aina edustanut menestyksen, mukavuuden ja nautinnon henkeä, ja se on halki vuosisatojen sama.

Lyhyesti sanottuna Jesaja kertoo, ettei laajalle leviävää, viimeistä herätystä voi tulla, ennen kuin ahneuden ja väärän rauhan henki tuhotaan. Me voimme rukoilla herätystä, voimme huutaa Jumalan puoleen, että Hän vuodattaisi Henkensä. Se on kuitenkin mahdotonta, jollei Herra järkytä ensin kaikkea: ”Mutta nyt kuule tämä, sinä hekumassa - eläjä, joka istut turvallisena, joka sanot sydämessäsi: ’Minä, eikä ketään muuta! Minä en ole leskenä istuva enkä lapsettomuudesta tietävä’. Sen tähden kohtaa sinua onnettomuus, jota et osaa manata pois; sinut yllättää tuho, josta et lunnailla pääse, äkkiä kohtaa sinua perikato, aavistamattasi’ " (Jes.47:8, 11, kursiivi kirjoittajan). 

Jumala ei aio katsoa syntiä läpi sormien, vaan Hän murtaa paholaisen linnakkeet. Hän antaa kuulua herätyskutsun seurakunnalleen ”äkillisen perikadon ”kautta. Niinpä se tulee olemaan suuren rakkauden toimintaa Herran puolelta. Hän rakastaa niin paljon seurakuntaansa, että hän kieltäytyy antamasta mukavan, nautinnon ja luopumuksen sokaista ja tuhota rakkautensa kohdetta.

”Jos jumalaton saa armon, ei hän opi vanhurskautta; oikeuden maassa hän tekee vääryyttä eikä näe Herran korkeutta”(Jes.26:10). Tämä todistaa, että herätystä on mahdotonta tulla mukavuuden ja menestyksen aikana. Jesaja sanoo hyvin selvin sanoin: ”Siunauksen aikoihin minun kansani ei käänny”. Ei mitään tapahdu, ennen kuin kukkaro saa kolauksen. ”Sillä kun sinun tuomiosi kohtaavat maata, oppivat maanpiirin asukkaat vanhurskautta”(Jes.26:9).