Herran paluu

Kun olin pikkupoika, seurakunnan huuto oli: "Jeesus tulee! Niinkuin varas yöllä, Hän tulee silloin, kun Häntä vähiten odotat. Hän tulee silmänräpäyksessä pasuunoiden soidessa. Ole valmiina kaikkina aikoina."

Läpi teinivuosieni tämä huuto kuultiin joka sunnuntain kokouksessa. Jokaisella evankelistalla, joka tuli saarnaamaan isäni kirkkoon, oli mieltä liikuttava sanoma Kristuksen pikaisesta paluusta. Heidän huutonsa ovat syöpyneet mieleeni. Sanoma aikaansai minussa jumalallista pelkoa ja odotusta. Opin elämään odottaen Herran paluuta joka hetki.

Tätä huutoa "Jeesus on tulossa" kuulee harvoin seurakunnassa nykyään. En muista, milloin viimeksi kuulin sanomaa Herran paluusta. Sen tuloksena - katsoessani Kristuksen ruumista - näen vähäistä Herran pikaisen paluun odotusta. Valitettavasti vain jotkut hurskaat palvelijat näyttävät janoavan ja etsivän hänen ilmestymistään.

Tosiasiassa on olemassa uusi ajattelutapa tästä asiasta monien kristittyjen keskuudessa. Tämä ajatus on: "Jeesus ei ole tulossa. Olemme kuulleet tätä nyt vuosia. Kaikista niistä profetioista, joiden täytyy täyttyä ennen hänen paluutaan, vain jotkut ovat toteutuneet. Miksi meidän täytyy odottaa hänen ilmestymistään? Kaikki jatkuu niinkuin ennenkin.

Raamattu varoitti tällaisesta ajattelutavasta. Pietari sanoi, että pilkkaajat tulisivat viimeisinä päivinä ivaten sanomaa Kristuksen paluusta. "Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: "Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kun isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta" (2. Piet. 3:3-4)

Hämmästyttävää, että monet kammoavat Kristuksen pikaista paluuta. Heidän ajatuksensa elämänsä loppumisesta ja tuomiopäivän kohtaamisesta on niin pelottava, että he laittavat sen syrjään mielestään. Kuinka tämä voi päteä uskoviin, kysyt ehkä. Pietarin mukaan heidän elämäänsä sanelevat himot: "vaeltavat omien himojensa mukaan" (3:3).

Ajattele, mitä Pietari sanoo. Jos riiput helmasynnissä, et halua olla missään tekemisissä Kristuksen paluusanoman kanssa. Ajatus, että Jeesus tulee ja tuomitsee sinut on pelottavin ajatus, joka kellään syntisellä voi olla. Siksi sinun täytyy pilkata sellaista ajatusta, että seisoisit Jumalan edessä kuluttavassa himossasi ja tekemässä tiliä siitä.

Pietarin sanoma meille on selvä: "Tässä on se, mikä on kaiken Kristuksen tuloa kohdistuvan nenäkkyyden takana: Jumalan lain pilkkaa. Se on vihamielisyyttä Raamattua kohtaan, kymmenen käskyn halveksimista, evankelisen ilosanoman ylenkatsetta. Tämä on syy kaiken laittomuuden, synnin kopeilun ja seurakunnan voimattomuuden takana. Pilkkaajat saarnaavat uutta sanomaa: 'Kristus ei ole tulossa. Ei ole tilinteon päivää. Asiat jatkuvat niinkuin ne ovat tehneet vuosia. Sinun ei tarvitse pelätä tuomiopäivää'"

Aivan kuten Pietari ennusti, nämä pilkkaajat ovat täällä tänään. He eivät pilkkaa maan lakia. He pilkkaavat Jumalan lakeja. Näemme sen yrityksessä murtaa miehen ja naisen välinen avioliittosäädös. Heidän tähtäimessään ei ole perustuslaki vaan Jumalan Sana. Näitä pilkkaajia on korkeillakin paikoilla: kongressissa, korkeissa oikeusistuimissa, lukioissa ja muissa kouluissa, jopa raamattukouluissa.

Tämän raivoisan laittomuuden tähden ihmiset ovat tahallisen sokeuden vaivaamia. Pilkkaajien kuullaan sanovan: "Kaikki asiat jatkavat menoaan tavanomaiseen tapaansa. Aurinko nousee aikataulussaan huomenna, vuodenajat tulevat ja menevät. Kaikki kuulemamme varoitukset eivät vieläkään ole tapahtuneet. Niinpä älä anna minkään häiritä sinua. Antaudu ja nauti itsestäsi. Tee kaikkea, mikä tekee sinut onnelliseksi."

Minun täytyy pudistaa päätäni tälle. Kuinka kukaan nykyään elävä voi sanoa, että asiat jatkavat menoaan niinkuin ennen? Ajattele tämän lauseen mielettömyyttä näinä kauheina aikoina. Terroristit ovat tuhonneet kaksoistornit New Yorkissa. He ovat räjäyttäneet juna-aseman Espanjassa. He mestaavat ihmisiä Keski-Idässä.

On sanottu, ettei juutalaisten holokaustin tapaista massakansanmurhaa voisi tapahtua meidän aikanamme. Kuitenkin 700 000 viatonta ruandalaista on teloitettu omien kansalaistensa toimesta muutamassa kuukaudessa. AIDS tappaa miljoonia Afrikassa, Kiinassa, Intiassa ja muissa kansoissa. Pahat kansakunnat vetypommeineen ryhdistäytyvät pitämään muuta maailmaa panttivankinaan. On myös nousemassa uusia tappavia sairauksia, kuten SARS ja Ebola, jotka kuluttavat ihmisen lihan viikoissa.

"Kaikki jatkuu niinkuin ennenkin"? Mitä tietoista välinpitämättömyyttä. Jopa jumalattomalle pitäisi olla selvää, että Herra ravistelee kaikkea, mitä voidaan ravistella. Lähitulevaisuuden tapahtumia on liian pelottavaa edes ajatella.

Kuitenkin, samalla kun kaikki nämä asiat tapahtuvat, on olemassa kykenevä, näkymätön voima työssä maailmassa. Se on voima, jota ihminen ei voi kiertää tai kieltää. Puhun Pyhän Hengen voimasta. Hän on Kristuksen edustaja maailmassa. Hänet lähetettiin valtuuttamaan vanhurskaat ja näyttämään maailmalle synti, vanhurskaus ja tuomio.

Pyhä Henki tietää täsmälleen, miksi Jeesus ei ole vielä tullut. Siksi, koska Herramme on pitkämielinen. Hän on kärsivällinen syntisiä kohtaan eikä tahdo, että kukaan hukkuisi. Armossaan hän odottaa inhottavintakin syntistä katumaan. Ja juuri tästä syystä Pyhä Henki ei jätä toimeksiantoaan. Voit pilkata häntä tai yrittää ravistaa hänet pois, mutta Henki tulee yhä uudelleen näyttäen synnin ja paljastaen Kristuksen totuuden.

Tämä tapahtui helluntaina. Ja nyt, aikakauden lopulla, Pyhä Henki on tekemässä viimeistä, keskiyön huutoa: "Jeesus tulee." Islamilaiset ja hindut kuulevat tämän huudon. Ateistit kuulevat sen. Jokainen syntinen ja pyhä, jokainen juutalainen ja pakana maan päällä kuulee sen. Tämä totuus julistetaan kaikille kansoille.

Voit kysyä: "Millaisesta 'Herran paluusta' puhut? Viittaatko salaiseen ylösottoon? Puhutko ennen vaivanaikaa tapahtuvasta paluusta, vai sen keskellä vai sen jälkeen tapahtuvasta? Vai tarkoitatko, että Jeesus tulee aivan ajan lopulla?"

Jotkut kristityt uskovat, että Jeesus evakuoi äkisti kansansa maan päältä. Sitä kutsutaan ylösotoksi. Toiset opettavat, että Kristus tulee keskellä sellaista ajanjaksoa, jota kutsutaan suureksi ahdistukseksi. Tämä ajanjakso kestää seitsemän vuotta ja sitä leimaa sellainen kaaos ja kauhu, jollaista maailma ei ole koskaan nähnyt. Toiset uskovat, että Jeesus tulee tuon seitsenvuotisen vaivanajan lopulla. Mutta toiset opettavat, että Kristus palaa aivan kaiken lopussa.

Jokaisessa näistä leireistä on kunnioitettuja Raamatun oppineita. Kuitenkin on yksi asia, jonka jokainen kristitty myöntää: Jeesus itse sanoo, ettei kukaan tiedä hänen tulonsa hetkeä, eivät edes enkelit. Sille, joka todella rakastaa Kristusta, hänen paluunsa ajankohta ei ole oleellinen. Sellaiset palvelijat ovat aina valmiina, joko pikaiseen ylösottoon tai vaivanajan keskelle. Sillä ei ole merkitystä heille, täytyykö heidän kestää kauheita koettelemuksia ja kärsimyksiä. He luottavat siihen, että se sama Jeesus, joka kantaa heidät läpi jokaisesta päivästä, vie heidät kaikesta muustakin läpi. He elävät jatkuvassa hänen paluunsa odotuksessa.

Tässä on kysymys jostain paljon suuremmasta. On kyse siitä syntisestä ajatuksesta, jonka saatana on istuttanut moniin sellaisiin, jotka väittävät olevansa todellisia uskovia. Paholainen kuiskaa ilkeitä valheita monien Jumalan ihmisten korviin. "Kristus viivyttää tuloaan."

Matteuksen 24. luvussa Jeesus kertoo vertauksen valmiina olemisesta: "Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee. Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa? Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: 'Minun herrani viipyy', ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa, niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys." (Matt. 24:44-51).

Huomaa, että Jeesus puhuu tässä palvelijoista, tarkoittaen uskovia. Toista palvelijaa kutsutaan uskolliseksi ja toista pahaksi. Mikä tekee jälkimmäisestä palvelijasta pahan Jumalan silmissä? Jeesuksen mukaan se on jotakin, jota palvelija sanoi sydämessään (24:48). Tämä palvelija ei sano sitä ääneen eikä hän julista sitä. Mutta hän ajattelee sitä. Hän on myynyt sydämensä tuolle saatanan valheelle. "Herra viivyttää tuloaan." Huomaa, että hän ei sano: "Herra ei tule." vaan "hän viivyttää tuloaan." Toisin sanoen: Jeesus ei tule äkkiä tai odottamatta. Hän ei palaa minun sukupolveni aikana."

Tämä "paha palvelija" on selvästi tietynlainen uskova, ehkä jopa palvelustyössä. Hän on saanut käskyn "valvoa" ja "olla valmiina", "sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee" (24:44). Kuitenkin hän keventää omantuntonsa ottamalla saatanan valheen vastaan.

Jeesus näyttää meille tämänkaltaisen ajattelun hedelmän. Jos palvelija on vakuuttunut, että Herra viivyttää tuloaan, niin hän ei näe mitään syytä oikeamieliseen elämään. Hänen ei tarvitse tehdä rauhaa kanssapalvelijoidensa kanssa. Hän ei näe tarvetta säilyttää sopusointua kotonaan, työssään tai seurakunnassa. Hän löisi kanssapalvelijoitaan, syyttäen heitä, kantaisi kaunaa heitä kohtaan ja tuhoaisi heidän hyvän maineensa. Niinkuin Pietari sanoo, tämä palvelija vaeltaa himojensa mukaan. Hän tahtoo elää kahdessa maailmassa, antautuen pahaan elämään samalla uskoen olevansa turvassa vanhurskaalta tuomiolta.

Paavali kirjoitti: "Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet, ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä. " (2. Tess. 2:1-2).

Pilkkaajat huomauttavat: "Näetkö, että joku alkuseurakunnassa ravisteli uskovia tällä sanomalla Kristuksen tulemuksesta. Paavali kertoi heille myös: Ei, älkää huolehtiko siitä. Älkää antako sen häiritä tai liikuttaa teitä.'"

Mutta näin ei alkuperäinen kreikankielinen teksti tuo asiaa esiin. Juurisana on "(järkyttää).. että Herran päivä jo olisi käsissä." Se, mikä häiritsi tessalonikalaisia, oli se, että he luulivat, että Kristus oli jo tullut ja että he olivat jääneet ulkopuolelle.

Paavali vakuuttaa heitä vielä seuraavassa jakeessa: "Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi" (2:3). Paavali viittaa vain heidän pelkoonsa, kun hän sanoi: Älkää huolehtiko, koska kaksi asiaa täytyy tapahtua ensin."

Niin, mikä oli Paavalin ensisijainen teologia Kristuksen paluusta? Löydämme sen kahdesta raamatunkohdasta: "Ja tehkää tämä, koska tunnette tämän ajan, että jo on hetki teidän unesta nousta; sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme. Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. Pankaamme sentähden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin. " (Room. 13:11-12). "Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä." (Fil. 4:5). Paavali huutaa: "Herätkää! On jo yli keskiyön. Herran paluu lähestyy, joten herätkää! Älkää olko laiskoja. Jeesus tulee noutamaan ne, jotka odottavat Häntä."

Epäilijät voivat sanoa: "Mutta entä Paavalin omat sanat? Hän sanoi, että kaksi asiaa täytyy tapahtua, ennenkuin Kristus palaa. Ensiksi Herra ei voi tulla ennenkuin suuri luopumus tapahtuu. Toiseksi antikristuksen täytyy nousta ja julistaa itsensä jumalaksi. Meidän täytyy nähdä antikristuksen istuvan temppelissä vaatien ihmisten ylistystä itselleen, ennekuin Jeesus tulee."

Ensiksikin sinun täytyy olla tahallasi sokea, ellet näe raivoisaa luopumusta koko maailmassa. Epäusko kiitää kansojen lävitse uskovien luopuessa uskostaan kaikkialla. Se luopumus, johon Paavali viittaa, on selvästi tullut.

Huomaa Paavalin sanat tässä: Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa" (2. Tess. 2:7). Mikä on tämä pahuuden salaisuus? Se on laittomuus. (Englanninkielisessä Raamatussa puhutaan pahuuden salaisuudesta). Se on epäjärjestyksen henki, joka ei kunnioita Jumalan lakia. Ja se on se syy, miksi Jumala tuhosi maailman vedenpaisumuksella - ihmisen väkivalta ja laittomuus.

Jos laittomuus, jonka Paavali näki omana aikanaan, on vain lisääntynyt, ei ole ihme, että kunnon ihmiset nykyään ovat hätääntyneitä ja peloissaan nähdessään sen, mitä tapahtuu. Lait ja asetukset, jota ovat aikoja estäneet yhteiskuntaa joutumasta kaaokseen, revitään alas vasemmalla ja oikealla.

Paavali sanoo tästä: "Jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää" (2:7). Hän kertoo meille: "On olemassa pidättävä voima, joka tekee työtä varjellen kaaokselta. Mutta tämä pidättäjä tullaan poistamaan." Henki tulee aina olemaan täällä täyttääkseen tehtävänsä. Mutta hänen pidättävä palvelunsa tulee "otetuksi" tai "nostetuksi" pois tieltä."

En voi ajatella mitään muuta voimaa, joka kykenee pidättämään laittomuutta, kuin Pyhä Henki. Ajattele, mitä tapahtuu yhteiskunnalle, kun Pyhä Henki nostaa pois pidättävän voimansa. Jokainen säädös, lähtien hallituksesta perheisiin, joutuu täysin pois hallinnasta. En voi kuvitella, millainen New York olisi, ellei tuo Pidättäjä hillitsisi pahuutta nousemasta. En haluaisi olla lähelläkään tätä kaupunkia, ellei Pyhä Henki olisi työssään.

Kuitenkin näemme laittomuuden hengen työssään kaikkialla maailmassa. Antikristilliset voimat ovat jo kokoontumassa ja paljastaen itsensä korkeilla tasoilla. Juuri nyt Euroopan Unioni on asettamassa perustuslakia, joka kieltää täysin Jumalan. Helluntailaisaarnaaja Ruotsissa istuu tänään vankilassa saarnattuaan homoseksuaalisuutta vastaan. Tämä on vain yksi merkki siitä missä vaiheessa asiat ovat.

Voit sanoa: "Kyllä, mutta Paavali selvästi sanoo, ettei Jeesus voi tulla ennenkuin Antikristus on vallassa." Kuitenkin, tarkkaa, mitä Raamattu sanoo: "Kuka on valhettelija, ellei se, joka kieltää sen, että Jeesus on Kristus? Hän on antikristus, se, joka kieltää Isän ja Pojan." (1. Joh. 2:22) Johanneksen mukaan Antikristus on jokainen, joka kieltää Isän ja Pojan. Sen lisäksi hän sanoo, että tällaisten antikristusten lisääntyminen on todiste siitä, että elämme aivan viimeisiä aikoja. Lisäksi tulee mies, joka tulee ruumiillistumaan "synnin nimessä."

Lyhyesti sanoen mikään ei estä Kristuksen paluuta. Ajattele maailmanlaajuista terrorismia, itsensä jumalointia, räikeitä hyökkäyksiä avioliittoa ja Jumalan mielen mukaisia arvoja vastaan. Ajattele islamilaista eläimellisyyttä, sotaisaa homoseksuaalisuutta, TV:n elokuvien alhaisuutta ja laajalle levinnyttä lasten hyväksikäyttöä. Eräs katolinen hiippakunta länsirannikolla julistettiin vararikkoon, kun se ei kyennyt maksamaan korvauksia kuudellekymmenelle yhden papin aiheuttamalle lasten hyväksikäytän uhrille.

Ajattele, että kaikki tämä on ollut pidäkkeen alla tähän asti. Kysyn sinulta, mitä tapahtuu, kun Jumala sanoo Hänelle, joka on pidättänyt tätä kaikkea: "Ota pois pidättävä kätesi. Anna sen mennä omaa tietään kohokohtaansa saakka"? Paavali antaa meille kuvauksen: "..jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton.." (2. Tess. 2:7-8).

Pyhä Henki tietää, mitä pian tapahtuu, kun ei ole enää pidättäjää. Jokainen antautuu mielihalunsa valtaan. Jokainen sotaisa uskonto pakottaa omia jumaliaan toisille. Jokainen pyhä asia tulee halveksituksi. Kaikkia lakeja rikotaan avoimesti. Ja luopiokirkko saarnaa vääristellyimpiä ja kirotuimpia helvetin oppeja.

Kaikki on tullut esiin tätä varten jo nyt. Suuri luopumus kattaa maanpiirin. Ihmiset ovat asettaneet itsensä sydämensä valtaistuimelle. Hyvin lyhyessä ajassa sen jälkeen, kun tuo, joka pidättää, on mennyt, tulee se, jota Paavali kutsuu "väkeväksi eksytykseksi, niin että he uskovat valheen" (2. Tess. 2:11).

Mikä on tämä valhe? Se on sokea hyväksyminen, että jokainen, joka tulee Jeesuksen nimessä, puhuu Jumalan puolesta. Sellaiset väärät opettajat nousevat, jotka tunnustavat Kristuksen hyväksi ihmiseksi, mutteivät Jumalaksi: "...heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta." ( 2. Tim. 3:5). Ne, jotka seuraavat näitä pettäjiä, vedetään toisen Jeesuksen, toisen evankeliumin luokse. Tämä sokeus tulee olemaan laaja-alainen saaden saaliikseen lukemattomia - niitäkin, jotka kerran paloivat Herran tulta.

Miksi Jumala aikoo lopettaa Pidättäjän työn? Koska, kuten Paavali sanoo: "...että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen" (2. Tess.2:12). Juuri nyt näemme Pyhän Hengen pidäkkeiden olevan nousemassa vähin erin joka päivä.

Ilmestyskirjassa Jeesus julistaa: "Ja katso, minä tulen pian. Autuas se, joka ottaa tämän kirjan ennustuksen sanoista vaarin!" (Ilm. 22:7). Viisi jaetta myöhemmin Kristus sanoo: "Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan." (Ilm. 22:12).

Tässä on se niiden kaikkien huuto, jotka odottamalla odottavat Jeesuksen paluuta: "Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" (Ilm. 22:17). Tämä viittaa Kristuksen morsiameen, joka on tehty maailmanlaajuisesta hänen herrautensa alla olevista uskovista. Kaikki nämä palvelijat ovat uudestisyntyneitä, verellä pestyjä uskovia.

Voit kysyä: "Ymmärrän, että tämä on uskovan sydämen huuto. Mutta miksi Hengen pitää myös huutaa Jeesukselle: 'Tule'?" Siksi, koska tämä on Pyhän Hengen viimeinen rukous tietäen, että Hänen työnsä maan päällä on lähes valmis. Paavalin tai Pietarin tapaan, joilla Jumala kertoi, että heidän aikansa oli lyhyt, Henki samoin huusi: "Tule, Herra Jeesus."

Missä sitten kuulemme tämän Hengen huudon tänään? Se tulee niiden kautta, jotka on asetettu Kristuksen kanssa taivaallisiin, jotka elävät ja vaeltavat Hengessä, ja joiden ruumiit ovat Pyhän Hengen temppeli. Henki huutaa heissä ja heidän kauttaan: "Kiirehdi, Herra, tule."

Salli minun kysyä sinulta: milloin viimeksi rukoilit: "Herra Jeesus, tule nopeasti, tule pian"? Henkilökohtaisesti en voi muistaa rukoilleeni tätä rukousta. Tosiasia on, etten koskaan tiennyt, että voin kiirehtiä Kristuksen tuloa sallimalla Hengen rukoilla tämä rukous kauttani. Kuitenkin Pietari antaa meille osoituksen tästä ennenkuulumattomasta totuudesta: "...teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!" (2. Piet. 3:12). Kreikaksi sana "jouduttaa... tulemista" merkitsee "nopeuttaa, yllyttää". Pietari sanoo, että odottavat rukouksemme jouduttavat, nopeuttavat, yllyttävät Isää lähettämään Poikansa nopeasti.

Vain yksi asia pidättää tätä ihanaa tapahtumaa. Se on yksinkertainen, ratkaisematon asia: "Ei Herra viivytä lupauksensa täyttymistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen" (3:9).

Herran armollinen kärsivällisyys sanelee hänen paluunsa ajoituksen. Merkitseekö tämä sitten sitä, ettei meidän pitäisi rukoilla hänen paluutaan? Ei suinkaan. Kristus itse kertoo meille Markuksen evankeliumissa: "Sillä niinä päivinä on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän asti, eikä milloinkaan tule. Ja ellei Herra lyhentäisi niitä päiviä, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt ne päivät" (Mark. 13:19-20). Kuvittele, mitä tapahtuisi, jos kaikkialla maailmassa Kristuksen morsian heräisi ja rukoilisi Hengessä: "Jeesus, tule."

Mutta jos uskon, että maailma on menossa kohti hillitöntä kaaosta ja että Kristus tulee pian, niin silloin minun huutoni täytyy kohdistua valmistautumattomaan perheeseeni ja ystäviini. Olisi tekopyhää rukoilla Jeesusta palaamaan rukoilematta puolesta, että nämä olisivat valmiina tuona päivänä. Rukoukseni tulee olla: "Tule, Herra. Mutta anna ensin kadotetulle perheelleni ja ystävilleni korvat kuulla. Pelasta heidät, pelasta kadonneet."

Paavali kirjoitti hengelliselle pojalleen Timoteukselle: "..lakkaamatta muistan sinua rukouksissani öin ja päivin." (2. Tim. 1:3). Voitko sanoa puhtaalla omallatunnolla, että olet rukoillut pelastumattomien rakkaittesi puolesta tällaisella kiihkeydellä?

Laita hetkeksi syrjään kaikki opit Kristuksen tulemisesta. Tutki tätä miehen tai naisen sydämen huutoa, joka rakastaa hänen ilmestymistään: "Silloin näemme hänet kasvoista kasvoihin. Katsomme häntä" (Ks. 1. Kor. 13:12). Jeesuksen tulon ei pitäisi häiritä sinua. Sen tulisi haltioittaa sinut. Jos todella rakastat jotakuta, haluat olla lähellä häntä. Voitko kuvitella, millaista olisi Jeesukselle kutsua sinun nimeäsi?

Kuvittele paria, joka on juuri mennyt naimisiin, ja aviomiestä kutsutaan pois pitkäksi aikaa, ehkä liike- tai sotatoimiin. Hän kertoo morsiamelleen: "Tulen takaisin, mutta en tiedä, milloin. Tässä on osoite, josta tavoitat minut."

Ensimmäisinä vuosina morsian kirjoittaa aviomiehelleen usein kauniita rakkauskirjeitä. Kuitenkaan hän ei koskaan sano: "Ole hyvä, tule pian takaisin!" Kymmenen vuotta kuluu, sitten kaksikymmentä ja hän kirjoittaa miehelleen yhä harvemmin. Kuitenkaan hän ei koskaan sano: "Tule pian, anon sinua. Tarvitsen syliäsi, minun täytyy nähdä kasvosi. Rukoilen sinua palaamaan pian."

Tämä kuvaa tämän päivän seurakuntaa. Kuinka voimme kertoa Kristukselle rakastavamme ja kaipaavamme häntä, kun emme koskaan rukoile, että Hän tulisi takaisin luoksemme? Kuinka voimme koskaan ilmaista Hänelle, että Hän tulisi pian ja ottaisi meidät luokseen, niin että voisimme olla Hänen jatkuvassa läsnäolossaan? Kuinka voimme olla sanomatta: "En voi käsitellä tätä enää ilman, että olet täällä. En halua olla poissa luotasi"?

Näiden aikojen keskellä kuulen Jeesuksen sanovan: "Totisesti, minä tulen pian" (Ilm. 22:20). Ja kuulen Kristuksen morsiamen vastaavan: "Amen, tule, Herra Jeesus!" (22:20).