Iloisuuden Parantava Voima

Jesaja kuvaa elävästi luvussa 16, mitä tapahtuu sellaiselle ylpeälle kansakunnalle, joka lankeaa Jumalan tuomion alle. Jesaja profetoi tässä Mooabista - Israelin vihollisesta: "Me olemme kuulleet Mooabin ylpeilyn, tuon ylen korskean, hänen kopeilunsa, ylpeilynsä ja vihansa, hänen väärät puheensa" (Jesaja 16:6).

Läpi koko Raamatun Mooabin kansakunta on eräänlaisena esikuvana. Se edustaa kaikkea sitä itseensä turvaavaa ihmisjoukkoa, joka on kääntänyt Jumalalle selkänsä ja langennut Hänen tuomionsa alle. Jokaisessa tapauksessa Herra lähetti vihansa sellaisille kansakunnille. Mutta Jesaja ei profetoi tässäkään pelkästään Raamatun kirjoittamisajan kansoille, vaan yhteiskunnille kautta koko historian, aina tähän päivään saakka. Sanomansa sisällöllä profeetta varoittaa: "Jokainen ylpeä kansakunta tulee kohtamaan Jumalan vihan."

Mooabia oli toistuvasti varoitettu synnistään. He kuitenkin kieltäytyivät kaikista Jumalan armollisista pyynnöistä. Nämä ihmiset eivät halunneet olla missään tekemisissä Jumalan kanssa. Sen sijaan he alkoivat vainota Hänen kansaansa. Sen seurauksena Jumalan tuomio Mooabille oli ankara. Kauheat kuivuudet kuivattivat heidän peltonsa ja tuhosivat heidän viinitarhansa. Hävitys oli niin kauhea, että profeetan kyynelten kerrottiin olleen ainoa vesi siinä maassa (katso 16:9).

Monia samankaltaisia tuomioita mainitaan läpi koko Jesajan kirjan. Eräs erityinen lause nousee kerta toisensa jälkeen esiin, kuvaillakseen heitä: "Ilo ja riemu on tauonnut - Minä olen vaientanut ilohuudon" (16:10). Toisin sanoen: kerran oli menestystä, ylellisyyttä ja runsautta, mutta äkkiä - silmänräpäyksessä - nuo siunaukset katosivat.

Raamatun aikana sadonkorjuu oli aina suuren juhlinnan aikaa. Mutta sen jälkeen, kun Mooabille oli langetettu tuomio, sadonkorjuun ilohuudot eivät enää kaikuneet kaduilla. Jumala julisti: "Ilo ja riemu on tauonnut puutarhasta, viinitarhoissa ei riemuita, ei remahdella; ei poljeta viiniä viinikuurnissa. Minä olen vaientanut ilohuudon" (16:10).

Kaikki ilon merkit Mooabissa olivatkin nyt menneisyyttä. Sen sijaan surun ja murheen pilvi varjosti tuota yhteiskuntaa. Löydämme samanlaisen kuvauksen Mooabista Jeremian kirjan luvusta 48. Jeremian mukaan kaikki ilo ja riemu otettiin pois, koska Mooab oli taivaallisen tuomion alla. Niiden sijaan oli tullut kauhistuttava, vaikuttava hiljaisuus.

Haluankin sinun nyt ajattelevan USA:n tilannetta tänä päivänä. Mitä näet ja kuulet? Henkilökohtaisesti en ole milloinkaan kohdannut tämän kaltaista pelkoa maassamme. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että asun New Yorkissa ja olen nähnyt ne syyskuun yhdennentoista päivän terroristi-iskun vaikutukset. Ei, vaan "profeetan vaistoni" kertoo minulle, että pelko on ilmassa, koska meitä tuomitaan. Ylpeä ja kopea kansakuntamme on langennut Jumalan taivaallisen vihan alle - ja iloa ja riemua viedään pois.

Mutta tämä pelko ei valtaa alaa pelkästään USA:ssa. Se on levinnyt maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi sen jälkeen, kun terroristit olivat tehneet pommi-iskujaan Israelissa, ihmiset eivät enää ole lähteneet kodeistaan. He pelkäävät autolla ajamista, ravintolassa käymistä ja väkijoukkoja. Lapset eivät enää leiki ulkona. Aikuisten on mahdotonta nukkua. Kirjaimellisesti - ilo ja riemu on kadonnut Israelin kaduilta.

Valtavat kansanjoukot elävät Intiassa ja Pakistanissa ydintuhon pelossa. Nyt näillä molemmilla, toisiaan vihaavilla valtioilla on ydinaseita, ja ne pelkäävät toistensa vihamielisyyttä. Jopa heidän omien rajojensa sisäpuolella ihmiset epäilevät toisiaan. He vaeltavat pelossa, vailla minkäänlaista iloa.

Argentiinassa valtion valuutta romahtaa. Pankkeja suljetaan ja kansa jonottaa korttelikaupalla toivoen saavansa rahojaan ulos. Uudet valokuvat ovat osoittaneet, että ihmiset kävelevät kaduilla eräänlaisessa horroksessa. Naiset, jotka ennen tanssivat ja lauloivat, ovat nyt hiljaa. Sen sijaan he kokoontuvat tuhansittain, marssien ja lyöden patoja ja kattiloita lusikoilla, yrittäen saada epätoivoaan huomioitua. Tuon kansakunnan ilo on poissa.

Japani tasapainoilee täydellisen kaaoksen partaalla. Kansa, joka kerran oli niin ylpeä, kääntyy nyt hillittömiin synteihin tukahduttaakseen ahdistustaan. Porno, viina ja huumeet kukoistavat. Koko kansa yrittää turruttaa itsensä, mutta kun bileet ovat ohi, he ovat edelleen täynnä pelkoa. Samaan aikaan heidän ilonsa on haihtunut.

Venäjä on kuin loukkaantunut karhu, joka nuolee avoimia haavojaan. Alkoholismi on tehnyt valtavasta työttömästä miesjoukosta orjia tuossa raajarikossa maassa. Heitä näkee istumassa toivottomina kaupunkien puistoissa, ontto epätoivon katse silmissään, elämä vodkalle menetettynä. Vain kymmenessä vuodessa venäläismiehen keskimääräinen elämänkaari on tippunut yli kuudestakymmenestä 44:ään vuoteen. Heidän elämästään on kadonnut ilo.

Kiinassa, maailman väkirikkaimmassa maassa, yhtä naista vastaa nyt kuusi miestä. Tämä on tulos hallituksen päätöksestä pysäyttää väestönkasvu tyttölasten pakkoaborteilla. Nyt miljoonat aikuiset kiinalaismiehet ovat epätoivoisia, koska he tietävät, etteivät pääse milloinkaan naimisiin. He eivät saa milloinkaan kokea perheenisän iloa. Vähän kerrassaan heidän epätoivonsa alkaa kuohua yli. Miljoonat tällaiset miehet ovat tulleet kaupunkeihin, mutta työtä ei löydy. Ilmapiiri koko maassa on sairaalloinen - täynnä toivottomuutta. Ihmisten ilo on mennyttä.

Kun tuho kohtasi niitä kahta tornia New Yorkissa, kuului huuto: "Kansakuntamme ei ole enää milloinkaan entisensä. Mikään ei palaa enää ennalleen." Kuinka totta se onkaan. Se viattomuus, ilo ja riemu, jonka monet amerikkalaiset kerran tunsivat, on nyt ainiaaksi mennyttä. Eikä sitä saada enää ikinä takaisin.

Mutta tämä mieliala ei ole pelkästään syyskuun yhdennentoista päivän ansiota. Metsäpalot ovat raivonneet ympäri maata ja miljoonat puut ovat palaneet. Yksi historian pahimmista kuivuuksista on pyyhkäissyt yli kolmasosaa USA:sta, lähes tuhoten valtavan alan maata. Heinäsirkat parveilevat useissa osavaltioissa, tuoden mukanaan pahemman vitsauksen kuin milloinkaan aikaisemmin historiassamme. Tulvat musersivat Texasin, halvaannuttivat Houstonin ja San Antonion ja aiheuttivat miljoonien dollarien vahingot.

Sitten järisi Wall Streetillä. Viimeisten kahden vuoden sisällä 1,000 firmaa on tehnyt konkurssin - eniten historiamme aikana. Jopa mahtava American Online horjuu. Ja nyt kuulemme järkyttäviä paljastuksia rehottavasta ahneudesta johtavien virkamiesten keskuudessa. Muutamien USA:n arvostetuimpien instituutioiden johtajat käärivät taskuunsa biljoonia samalla, kun heidän yhtiönsä hajosivat.

Minä näen USA:ssa juuri nyt tätä: tuhoa ja surua. Aivan kuten Jesaja profetoi Mooabista, on meidänkin kansakuntamme ilo ja riemu otettu pois. Miksi? USA on tuomion alla syntisen ylpeytensä tähden. Ja niin kuin Mooab, näemme Jumalan vihaa, minne tahansa katseemme käännämmekin.

Jeesuksen mukaan ihmiset saavat sydänkohtauksia niistä kauheista asioista, jotka ovat tulossa maan päälle. Tänä tuomion aikana kaikki ilo ja riemu otetaan jumalattomilta pois. Mutta samaan aikaan Jumalan kansalle annetaan ilon ja riemun henki: "Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat" (Jesaja 35:10).

Yksin Jeesus Kristus on kaiken ilon ja riemun lähde. Psalmin kirjoittajakin kertoo Hänestä: "...sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut Sinua iloöljyllä enemmän kuin Sinun osaveljiäsi" (Psalmi 45:7). Tässä Psalmissa mainittu öljy tarkoittaa Pyhää Henkeä. Kirjoittaja tahtoo sanoa: "Vain ne, jotka painautuvat yhä läheisempään vaellukseen Jeesuksen kanssa, saavat Hänen Henkensä ilon."

Edellä mainitussa kohdassa Jesaja kertoo meille, että tulevien pimeiden aikojen keskellä herää "Jumalan jäännös". He tulevat pitämään kiinni Kristuksen Hengestä - omistaen Hänet, säilyttäen Hänet, riippuen Hänessä kiinni. Noina vaikeina tuomion aikoina se ilon ja riemun Henki, joka on Kristuksessa, tulee olemaan heidän. Eikä mikään olosuhde, olotila tai kukaan ihminen voi koskettaa heidän iloaan tai anastaa sitä.

Luopiokirkolle tapahtuu kuitenkin jotain aivan muuta. Profeetta Jooel kertoo meille, että hävityksen ajan seurakunnasta on poissa kaikki ilo ja riemu. "Eikö ole otettu meiltä ruoka silmäimme edestä sekä meidän Jumalamme huoneesta ilo ja riemu?" (Jooel 1:16). Kuolleessa uskonnollisuudessa ei ole iloa.

Älkää käsittäkö tätä kritiikkinä katolista kirkkoa kohtaan, mutta viimeaikaisten pappien lapsiseksiskandaalien jälkeen monet katoliset kirkot ovat muuttuneet ruumishuoneiden kaltaisiksi. Tuhannet ovat jättäneet kirkon, joko surussa ja murheessa, tai peloissaan lastensa tähden. On lähes mahdotonta löytää yhtään "iloöljyä" katolisesta kirkosta nykyisin.

Sama kuollut henki täyttää myös monia protestanttisia kirkkoja. Nuoret miehet ja naiset tulevat suuriin tilaisuuksiin ainoastaan sitä varten, että heidän uskonsa viedään heiltä pois. Heitä ei enää opeteta uskomaan taivaaseen ja helvettiin, ylösnousemukseen ja neitseestä syntymiseen. Ei ole ihmekään, että heidän pastoriensa paimentamat seurakunnat ovat kuolleita. Kun Kristus on poissa, ei voi olla iloa ja riemua. Jeesus on kaiken sellaisen lähde.

Pahassa yhteiskunnassa ei voi olla iloa ja riemua, eikä jumalattomien keskuudessa, eikä kuolleissa, muodollisissa seurakunnissa. Mutta Jesaja puhuu toivon sanomaa vanhurskaille: "Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka sydämessä on minun lakini" (Jesaja 51:7). Jumala puhuu tässäkin kohdassa kaikille niille, jotka tuntevat Hänet ja tottelevat Häntä. Hän antaa heille rakastavaa "nuhtelua":

"Minä, minä olen teidän lohduttajanne; mikä olet sinä, että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen, ihmislasta, jonka käy niinkuin ruohon, ja unhotat Herran, joka on sinut tehnyt, joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan, ja vapiset alati, kaiket päivät, sortajan vihaa, kun hän tähtää tuhotaksensa?" (Jesaja 51:12-13).

Herra sanoo: "Miksi olet unohtanut, kuka minä olen? Enkö minä se sama Kaikkivaltias, joka hävitin vihollisesi Egyptin? Minä haavoitin tuota suurta valtiota suurilla tuomioilla. Minä vapautin teidät voimallisten ihmetekojen kautta. Minä avasin Punaisen meren ja te kuljitte turvaan. Minä suojelin ja varjelin teitä koko matkan.

Minä tiedän, että te olette kohtaamassa uuden, vaikean ja pelottavan ajan. Mutta minä olen vieläkin teidän voimallinen vapauttajanne. Minä loin teidät ja minä varjelen teidät. Minä levitin taivaat ja asetin maan perustukset. Te tiedätte sen. Kuitenkin, tästä huolimatta, te unohdatte nopeasti, millainen voima minulla on teidän puolestanne. Missä on se vihollinen, joka voi teitä vahingoittaa? Kukaan ei voi tehdä teille pahaa, koska minä pidän teitä kämmenelläni."

Meitä on siunattu sekä Jumalan rakkaudella että Jumalan pelolla. Hänen tahtonsa meitä kohtaan synkimpinä, kaikista kauheimpina aikoina on pitää Hänen ilonsa ja riemunsa. Vaikka näemmekin tuomion lankeavan ympärillemme, meidän tulee laulaa, huutaa ja iloita - ei sen tähden, että tuomio on tullut, vaan siitä huolimatta.

Jesaja 51:11 alkaa sanalla "niin" tarkoittaen "sen tähden, mitä juuri on sanottu." Mitä Jumala sitten oli juuri sanonut? "Etkö sinä ole se, joka kuivasit meren, suuren syvyyden vedet, joka teit meren syvänteet tieksi lunastettujen kulkea?" (Jesaja 51:10). Hän sanoi: "Minä olen vieläkin Herra, Vanhaikäinen, ihmeidentekijä. Ja minun käsivarteni on vieläkin voimallinen vapauttamaan teidät."

Mitä Jumala siis tahtoo kansansa tietävän tämän tosiasian valossa? Hän sanoo sen kaiken tuossa yhdessä jakeessa, Jesajan kirjan luvussa 51, jakeessa yksitoista:

• "Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten". Toisin sanoen: "Minulla tulee olemaan kansa, joka palaa luokseni luottamuksella, uskolla ja varmuudella. He kääntävät silmänsä pois olosuhteistaan ja heitä ympäröivistä onnettomuuksista. Ja he saavat riemunsa takaisin."
• "Päänsä päällä iankaikkinen ilo". Se ilo, jota Jumalan kansa kokee, ei ole vain sunnuntai-aamua varten, tai viikoksi, tai kuukaudeksi. Se kestää läpi koko vuoden, vaikeiden aikojen läpi, loppuun saakka.
• "Murhe ja huokaus pakenevat". Tämä ei tarkoita, että kärsimyksemme loppuisivat. Se merkitsee sitä, että luottamuksemme Herraan vie meidät jokaisen tuskan ja koettelemuksen yli. Sellaiset asiat eivät kykene ryöstämään meiltä iloamme ja riemuamme Kristuksessa.
• "Riemu ja ilo saavuttavat heidät". Jumala katsoi alas, aikojen läpi, ja sanoi: "Minulla tulee vielä olemaan sellainen kansa, jonka saavuttaa ilo. He ottavat sen omakseen - he omistavat sen itsellään. He riippuvat siinä kiinni, ja se on oleva heidän."

Niistä, jotka saavat Hänen ilonsa, tulee Jumalan voiman suurimpia todistuksia maan päällä. Ajattele, mitä tämä tulee tarkoittamaan silloin, kun kaikista pahimmat ajat iskevät. Kun ihmisten sydämet lakkaavat toimimasta ja yhteiskunta turruttaa itsensä, nöyrä kansa tulee seisomaan luottavaisena sen kaiken keskellä. Ja he ikään kuin tihkuvat yliluonnollista iloa ja riemua.

Älkää käsittäkö väärin! Kristityt saavat kärsiä ne samat asiat, mitä kaikki muutkin, tuomion aikoina. He menettävät työpaikkansa, tuntevat tuskaa fyysisestä kärsimyksestä, joutuvat ongelmiin perheen kanssa. Mutta kaikessa siinä heillä on rauhan henki. Ja maailma tietää sen. Ihmiset katsovat heihin ja sanovat: "Hänen täytyy todella tuntea Jumala. Kuinka hän muuten voisi olla niin tyyni?"

Tunnen kaksi sellaista elämää sykkivää todistajaa - eräs pariskunta, joka käy Times Squaren seurakunnassa. Seitsemän vuotta sitten he tulivat pyytämään minulta rukousapua, kun he odottivat lasta. Heidän lääkärinsä oli sanonut heille, että heidän lapsensa oli epänormaali. Mutta, kiitos Herralle, pikku Brian syntyi täydellisen terveenä.

Nyt seitsemän vuotta myöhemmin, Brianille on kehittynyt kasvain selkärankaan. Se romahdutti hänet ja on muuttanut hänet liikuntakyvyttömäksi. Kun hänen vanhempansa kertoivat minulle nuo uutiset, sydämeni särkyi. Mutta tuosta tuskasta huolimatta Brianin äiti ja isä olivat täynnä rauhaa. He eivät kyselleet Jumalalta, "miksi?". Sen sijaan he saivat ilon Herrassa. Tuona päivänä he pyysivät ainoastaan: "Rukoile Brianin puolesta."

Tämä ihana pariskunta tarjoaa jyrkän vastakohdan pelon täyttämälle yhteiskunnalle. He kykenevät todistamaan Daavidin tavoin iloisuuden parantavasta voimasta: "Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut... Sinä herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta... Sinä muutit minun murheeni ilokarkeloksi, Sinä riisuit minun surupukuni ja vyötit minut riemulla, että minun sieluni veisaisi Sinulle kiitosta, eikä vaikenisi. Herra, minun Jumalani, Sinua minä ylistän iankaikkisesti" (Psalmi 30:2-3, 11-12).

Mutta kuinka kurjia todistuksia jotkut tämän päivän uskovat ovatkaan! He eivät osaa puhua mistään muusta kuin peloistaan: työpaikan menettämisen pelosta, pörssin romahtamisen pelosta tai terroristi-iskun pelosta. En nyt tarkoita sitä, etteikö meillä tulisi olla pelkoja. Eihän sellainen olisi normaalia, varsinkaan tällaisena aikana. Mutta Jeesus käskee meitä heittämään kaikki huolemme Hänen ylleen, koska Hän välittää meistä. Kaikista pelokkaimmat tämän päivän kristityt eivät tee tätä lainkaan. He ovat tasan yhtä maassa ja tasan yhtä epätoivoisia kuin muukin yhteiskunta.

Samoin monet kristittyjen avioliitot ovat nykyisin vailla iloa tai riemua. Lapset tulevat kotiin vain löytääkseen vanhempansa tappelemasta ja kinastelemasta. Ja kun talo ei ole kaaoksen vallassa, se on hiljainen ruumishuone. Rakkautta ei ole - on vain loukkaantumista, kuolleisuutta ja eristäytymistä. Minäpä kerron teille, että nämä vanhemmat ovat sallineet saatanan riistää heiltä sen, mikä tekee kodista kestävän. Raamattu sanoo, että ilo Herrassa on meidän väkevyytemme. Ja juuri nyt heidän kotinsa tarvitsisi nimenomaan ilon ja riemun kastetta.

Toiset kristityt ovat pelkojen ja huolten kahleissa. He ovat huolissaan tulevaisuudesta, terveydestään, lapsistaan ja siitä pakokauhusta, joka on maailmassa koko ajan kasvavaa. Jos tämä liittyy sinuun, muista Herran sanat: "Mikä sinä olet pelkäämään ja vapisemaan? Enkö minä olekaan sinulle enää Kaikkivaltias Jumala? Enkö minä ole ollut uskollinen elämässäsi? Sinä olet vieläkin lammas minun laumassani. Ja minä olen luvannut valmistaa sinulle tien. Miksi siis olet unohtanut, mihin minä pystyn?"

Se paha, jonka näen tulevan maailman ylle, on uskomatonta. Se tulee olemaan niin rankkaa, niin pahaa, että jopa kaikista paatuneimmat ja "ateistisimmat" ihmiset horjuvat järkyttyneinä ja kauhuissaan. Jumalan sana kuitenkin ennustaa sen kaiken. Jeesus itse sanoi, että pahat ihmiset muuttuisivat yhä pahemmiksi, ja kauhea vavistus tulisi kaiken maan ylle.

Esitän sinulle kysymyksen: Minkälainen mieletön riivaus on langennut USA:n ylle, kun pieniä tyttöjä kidnapataan, raiskataan ja tapetaan? Jopa paatuneet vangit itkevät näistä murhenäytelmistä. Minkälainen helvetti on laskeutunut kansakuntaamme, kun sadat lapset katoavat kaupungeista, ja heitä myydään orjiksi ja prostituutioon? Tulemme pian kuulemaan kauheita paljastuksia lasten orjaleireistä, paikoista, joissa kuvataan lapsipornoa.

Paniikki on jo alkanut Wall Streetillä. Uskon, että tulemme vielä näkemään, kuinka dow laskee alle viiden tuhannen pisteen. Kiinteistönvälittäjiä menee konkurssiin. Pörssikurssit voivat nousta takaisin, mutta sillä ei ole enää merkitystä. Täällä New Yorkissa me näemme taloudellisen kaaoksen vaikutuksia. Me näemme jo nyt niitä, joista on yhtäkkiä tullut kodittomia.

Kuinka Jumalan kansan tulisi reagoida sellaisina aikoina? Tuleeko meidän vain sanoa: "Kieltäydyn kuulemasta enempää huonoja uutisia", istua alallemme ja olla välittämättä pahuuden ilmentymisistä? Emme voisi tehdä niin, vaikka haluaisimmekin. Kauheat uutiset pommittavat meitä joka päivä.

Kuinka me sitten voisimme saavuttaa ilon ja riemun hulluksi tulleessa, pakokauhuisessa maailmassa? Jesaja antaa meille vastauksen. Ensin hän kuvaa näkemänsä aikakauden olosuhteita: "Ryöstäjät ryöstävät, raastaen ryöstäjät ryöstävät... kauhu ja kuoppa ja paula on edessäsi, sinä maan asukas... Maa murskaksi musertuu, maa halkee ja hajoaa, maa horjuu ja huojuu. Maa hoippuu ja hoipertelee niinkuin juopunut, huojuu niinkuin lehvämaja. Raskaana painaa sitä sen rikkomus..." (Jesaja 24:16-20).

Tämä kuulostaa aivan nykyiseltä maailmantilanteelta. Liikeyritysten johtajat ovat todellakin ryöstäneet, ja heitä viedään vankilaan. Maamme kohtaa luonnonkatastrofeja yksi toisensa jälkeen. Ja kansa horjuu peloissaan. Totisesti, minä uskon, että Jesaja näki meidän aikamme.

Mutta aivan kuten Jesaja omilla silmillään näki maan hoipertelevan Jumalan tuomioiden alla, hän näki jotain ihmeellistä, joka ylitti sen kaiken. Tämä näky täytti hänet riemulla. Hän julisti: "Herra, sinä olet minun Jumalani; minä kunnioitan sinua, kiitän sinun nimeäsi, sillä sinä olet tehnyt ihmeitä, sinun aivoituksesi kaukaisilta päiviltä ovat todet ja vakaat" (Jesaja 25:1).

Sisällöltään tuo profeetta sanoi: "Herra, ihmeellinen opastuksesi on tulossa kansallesi. Uusi armosi ja suuri uskollisuutesi on matkalla. Kukaan ihmislapsi ei ole milloinkaan nähnyt sellaista, mitä Sinä olet tekemässä!"

Mitä Jumala aikoo tehdä? Hän kaataa jokaisen Hänen seurakuntansa väkivaltaisen vastustajan: "Sinä olet tehnyt kaupungin kiviroukkioksi, varustetun kaupungin raunioiksi; muukalaisten linna on kadonnut kaupunkien luvusta, ei sitä ikinä enää rakenneta. Sentähden sinua kunnioittaa väkevä kansa, väkivaltaisten pakanain kaupunki sinua pelkää" (Jesaja 25:2-3).

Kuitenkin juuri tässä on sitä, mikä sai Jesajan riemuitsemaan. Keskellä kaikkea tuota väkivaltaa, raivoavia myrskyjä, valtioiden hävityksiä ja pahuuden lisääntymistä, Jesaja näki Jumalan käsivarren paljastavan Hänen voimansa: "Sillä sinä olit turvana vaivaiselle, turvana köyhälle hänen ahdingossansa, suojana rankkasateelta, varjona helteeltä; sillä väkivaltaisten kiukku on kuin rankkasade seinää vastaan" (Jesaja 25:4).

Mitä Jesaja tarkoittaa, kun hän sanoo "rankkasade seinää vastaan"? Tuo seinä on Jeesus Kristus, meidän suojelijamme ja varjelijamme. Jesaja näki tuon tulevan myrskyn iskevän tähän seinään, mutta se ei liikahtanutkaan. Itse asiassa ei yksikään myrsky voi milloinkaan horjuttaa sitä. Jeesus hallitsee Kuninkaana jokaista myrskyäkin. Ja Hänen kansansa on turvassa Hänen muuriensa sisäpuolella.

Jesaja näki myös kansan, joka oli "vaivainen" ja "köyhä", täydessä ahdingossa. Hän puhui ihmisistä, jotka olivat vailla työpaikkaa, ilman tuloja, asunnottomista ja nälkää näkevistä. Jesaja sanoo, että tuona päivänä Kristus itse on voimana ja turvapaikkana näille ihmisille. Hän pitää henkilökohtaisesti huolta kaikista heidän tarpeistaan.

"Ja Herra Sebaot laittaa kaikille kansoille tällä vuorella pidot rasvasta, pidot voimaviinistä, ydinrasvasta, puhtaasta voimaviinistä" (Jesaja 25:6).

Se vuori, johon Jesaja viittaa tässä, on rukouksen vuori. Ajan pimeimmällä hetkellä tuo profeetta näki Jumalan kansan nousevan Herran pöytään rukouksen kautta. Ja he juhlivat Hänen kanssaan, läheisen yhteyden kautta. He olivat osanottajia "rasvasta" tai "siitä, mikä laittaa kasvot loistamaan". Tämä rasva merkitsee Pyhän Hengen öljyä. Toisin sanoen nämä ihmiset täyttyivät loistamaan Pyhällä Hengellä.

Tämä on se kuva, joka laittoi Jesajan riemuitsemaan: Väkivallan ja täydellisen kaaoksen aikana, Jumalan kansa menee polvilleen. Ja he juhlivat Hänen pöydässään ja saivat mahtavia voimavaroja myrskyn kohtaamiseen.

"Ja Hän hävittää tällä vuorella verhon, joka verhoaa kaikki kansat, ja peiton, joka peittää kaikki kansakunnat" (Jesaja 25:7). Nämä rukoilevat ihmiset vapautettiin jokaisesta verhosta, joka esti heitä näkemästä Kristusta suuremmin. Jumala avasi yliluonnollisesti heidän silmiään. Eikä heitä voitu pettää millään väärällä opilla tai opetuksella.

Minä ylistän Jumalaa Jesajan ihmeellisestä näystä. Tämän raamatunkohdan kautta tuo profeetta on antanut meille sen salaisuuden, kuinka saavuttaa ilon ja riemun henki. Kyse on vain siitä, että mennään rukoukseen ja odotetaan Herraa. Hän pelastaa meidät tuona päivänä, koska meidät löydetään Hänen muuriensa sisäpuolelta.

Tämä vakuutus tekee meistä Jumalan hyvyyden rohkeita todistajia missä tahansa myrskyssä. Kun tuo päivä tulee, koko maailma katsoo meihin ja tietää: "Vanhurskasten odotus koituu iloksi..." (Sananlaskut 10:28).