JUMALAN ARMO VOIMAANNUTTAA

”Jossa [Jeesuksessa] meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan. Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi” (Ef.1:7-8). 

Me seurakunnassa emme ole edes alkaneet raapia armon pintaa. Otamme vain pieniä suullisia armon maljasta vaelluksemme aikana Jumalan kanssa, kunnes alamme luottaa omiin taitoihimme.

Kun Jeesus sanoo, että me olemme uudestisyntyneitä, me uskomme, rukoilemme, etsimme Hänen kasvojaan ja rakastamme lähimmäistämme, kaikki Hänen käskynsä ovat niin ja aamen. Meidän kuuluu tehdä, mitä Hän kutsu meitä tekemään, ei haarukoida itsellemme mielestämme sopivia paloja tottelevaisuutta.

Muutamat seurakunnat pitävät kuuliaisuutta joissakin asioissa muita parempina. He korostavat evankeliointia, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, poliittista osallistumista, köyhien auttamista tai rukousta. Kuitenkaan mikään seurakunta ei miellytä Jumalaa, jos se käyttää vain yhtä sylinteriä kahdeksan sijaan. Jokainen henkilö tai seurakunta, joka ei tottele Jumalan käskyjä, elää tottelemattomuudessa. Hän ei yksinkertaisesti anna meidän laiminlyödä tiettyjen käskyjensä noudattamista.

Täydellinen kuuliaisuus ei ole mahdollista; se ei ole meidän ulottuvissamme. Valitsemme tiettyjä alueita kuuliaisuudesta siksi, että niitä on helpompi täyttää kuin muita.

Ilon ja voiton elämä ei estä meitä menestymästä tai epäonnistumasta Jumalan käskyjen noudattamisessa. On tärkeätä vain se, kuinka me suhtaudumme Hänen käskyihinsä.  Kun olin nuori, eräs nuorisonohjaajistamme sanoi minulle: ”Voit muuttaa itsesi niin, etteivät kiusaukset enää palaa. Voit saada kyvyn vetää itsesi ulos mistä hyvänsä”.  Oikeasti?  Ei kestä kauan, kun huomaat, kuinka tarkoituksetonta se oikeastaan on.

Me emme voi muuttaa itseämme. Meidän täytyy antaa Jumalan voimaannuttaa itsemme ja tuoda muutoksen itseemme ja maailmaamme.