Jumalan kosketus

Haluan tuoda teille esille kolme asiaa Jumalan kosketuksesta. Nämä kolme kohtaa ovat sanoman sisältö:

Kun Jumala koskettaa, ja ottaa jonkun omistukseensa, se ei ole osa-aikaista omistamista. Se on eliniän kestävää. Herra ei milloinkaan luovuta saatanalle sitä, mikä on Hänen.
Niitä, jotka Jumala omistaa, Hän varjelee. Me saatamme langeta, horjua tai kaatua tuhoisaan syntiin. Mutta kun Jumala meidät kerran omistaa, Hän ei milloinkaan - ei milloinkaan - luovuta meidän kohdallamme: "Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitansa; heidät varjellaan iankaikkisesti" (Psalmi 37:28).
Niissä, jotka Jumala omistaa, Hän valmistaa iankaikkisesti kasvavaa käyttökelpoisuutta. Tämä pitää sisällään jopa pois langenneet ja pelkäävät palvelijat. Olet ehkä vakuuttunut siitä, että Jumala on luopunut sinusta - että Hän ei voi enää käyttää sinua. Mutta totuus on, että jos sydämesi on katuva ja murtunut, sinua valmistetaan jotain suurempaa varten. Jumala käyttää jopa sellaisia asioita, jotka saatana on tarkoittanut meidän tuhoksemme.

Löydämme tällaisen toimintamallin Jumalan omistamien ihmisten elämästä läpi koko Raamatun. Voimme lukea, kuinka Jumalan mielen mukaiset pyhät lankeavat todella surullisiin synteihin. Toisinaan he ovat aivan valmiita luovuttamaan. Mutta Jumala ei luovuta. Sen sijaan, Hän lähestyy heitä yhä uudelleen. Ja raunion tuhkasta nostetaan monia. Niin, todellakin, heidän parhaat päivänsä ovat vielä tulossa.

Tämä on sanomani ydin. Haluan todistaa teille, että kun Jumala kerran koskettaa ja ottaa omistukseensa, Hän johdattaa vapaaksi jokaisesta saatanan ansasta, jos huudat Häntä apuun. Hän varjelee sinut paholaisen vihalta. Ja Hän käyttää kaikkea, mitä elämässäsi on - mukaan luettuna epäonnistumisesi, ongelmasi ja koettelemuksesi - valmistaakseen sinua Hänen parhaakseen, joka on vielä tulossa.

Muistele aikaa, kun Jumala tuli luoksesi, koskettaen sieluasi yliluonnollisesti. Hän kutsui sinut luoksensa ja täytti sinut Hänen Hengellään. Tuolla hetkellä Jumala sanoi sinulle: "Minä tahdon sinut. Ja minä vaadin sinut. Sinä olet minun." Yhtäkkiä Hän hallitsi elämääsi. Eikä mikään ollut muuttamassa tuota tosiasiaa. Sinusta tuli osa Jumalan ostamaa omaisuutta: "Herran seurakuntaa, jonka Hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut" (Apostolien Teot 20:28, kreikankielisen tekstin mukaan "...itselleen ostanut").

Maailmankaikkeuden Luoja osti sinut oman verensä hinnalla. Eikä millään ole voimaa voittaa tuota verta. Niin sinä siis pysyt Jumalan omaisuutena, vaikka helvetin voimat viettelisivätkin ja tuomitsisivatkin sinut.

Saatana itse voi saada sinut todella helvetilliseen ansaan. Mutta juuri, kun hän ajattelee: "Sainpas hänet!" Jumala vastaa: "Ei, paholainen, et sinä voi häntä saada. Hän on minun. Minä olen hänet ostanut. Päästä omaisuuteni vapaaksi!" Sinä olet vieläkin Jumalan omaisuutta. Ja Hän varjelee sinua ja valmistaa sinua omaksi parhaakseen. Tässä on Raamatun mukainen malli:

Jumala omisti Mooseksen. Herra varjeli häntä koettelemuksesta toiseen. Ja kaiken aikaa Jumala valmisti tätä miestä suureen työhön.

Jumala kosketti Moosesta, kun hän eli faaraon talossa. Sen seurauksena Mooses kieltäytyi siitä, että häntä kutsuttaisiin faaraon pojaksi: "Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa, katsoen Kristuksen pilkan suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti" (Kirje Heprealaisille 11:25-26).

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Jumala olisi koskettanut Moosesta silloin, kun hän vielä oli Egyptissä. Mooses hylkäsi kaiken, mikä oli lihasta. Ja hän tiesi, että hänet oli kutsuttu vapauttamaan Israel. Itse asiassa hän oletti, että israelilaiset tunnistaisivat hänen olevan heidän pelastajansa, kun hän tappoi sen egyptiläisen. Stefanus todistaa: "...Hän puolusti häntä ja kosti pahoinpidellyn puolesta ja löi egyptiläisen kuoliaaksi. Ja hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala hänen kätensä kautta oli antava heille pelastuksen" (Apostolien Teot 7:24-25).

Sen sijaan Mooseksen täytyi - tekonsa tähden - pelätä faaraota. Niin hän pakeni Egyptistä. Kuitenkin, lähtiessään, Mooses oli kokonaan Jumalan omistuksessa. Hän oli luopunut kaikesta Kristuksen tähden. Mutta tuskinpa hän kuitenkaan aavisti, että hänellä alkaisi pitkä ajanjakso erämaassa. Hän tulisi olemaan piilossa erämaan laidalla neljänkymmenen vuoden ajan.

Mitä tämä ajanjakso erämaassa edustaa Mooseksen elämässä? Se on aikaa, jonka monet Jumalan omistuksessa olevat palvelijat kohtaavat. Heistä tuntuu niin kuin he olisivat jumissa jossain tilanteessa, joka on kaukana siitä, mihin heidän kykynsä riittävät. Heidän osansa on epätoivoisen kaukana siitä, mitä Jumalalla heidän mielestään on mielessä heitä kohtaan. Mooses oli juuri sellainen palvelija. Hänellä oli voimallinen kutsumus elämässään ja hän unelmoi tekevänsä suuria tekoja Jumalalle. Kuitenkin hän oli jumissa erämaan laidalla, ilman tulevaisuuden näkymiä.

Ihmettelen, kuinka usein Mooses onkaan katsonut lammaslaumaansa ja rukoillut: "Jumalani, Sinä kosketit minua niin selkeästi. Minä luulin Sinun kutsuneen minut vapauttajaksi. Miksi olet jättänyt minut tänne? Voisit varmasti uskoa minulle enemmänkin, kuin vain muutaman lampaan. Annoit minulle koulutuksen Egyptin korkeimmista opistoista. Näytit minulle voimallisia asioita, joita voidaan tehdä Sinun kätesi kautta. Mutta tunnen jääneeni vaille huomiota - tunnen itseni hyllytetyksi. Onko tässä kaikki, mitä minä saan?"

Minä uskon, että Mooses oli vakuuttunut siitä, että hänen aikansa oli ohi. Hänellä ei ollut ääntä eikä sanottavaa. Niinpä hän alistui olemaan paimen erämaan laidalla. Mutta Jumala teki työtään tämän miehen kanssa. Ja koko sen ajan, kun Mooses oli turhautunut rajallisuuteensa, Herra varjeli ja valmisteli häntä suurempia asioita varten.

Tämän ajan kuluessa Mooseksen appi, Jetro, partioi erämaassa, paikallistaen vettä, tutkien jälkiä ja haeskellen reittejä. Mooses ei havainnut, että Jetrosta tulisi Israelin opas läpi erämaan. Jumalan salattuja paimenia valmisteltiin kaiken aikaa - heitä harjoitettiin selviytymään erämaassa tulevaa työtä varten.

Sitten, yhtäkkiä Mooses kohtasi palavan pensaan. Tuo pensas oli luultavasti aivan tavallinen pensas, matala ja hyödytön. Mutta Jumala laittoi tuon pensaan palamaan ja siitä tuli ääni, joka sanoi: "Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa." Sitten Herra puhui sanomansa suoraan Mooseksen sydämeen. Ja vain muutama tunti tuolla palavalla pensaalla, eikä Mooseksen elämä ollut enää entisensä. Jumala opasti häntä: "Mene nyt, minä lähetän sinut faraon tykö, ja vie minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä".

Tässä oli Jumalan omistama mies, jota oli varjeltu ja valmisteltu monia vuosia. Nyt Jumala itse opasti häntä palavasta pensaasta. Sen kaiken tarkoituksena oli kertoa Moosekselle: "En minä ole sinua unohtanut. Minä olen ollut koko ajan kanssasi. Minä johdatin sinut tähän erämaahan. Ja minä olen suojellut sinua faaraolta. Nyt sinä tulet näkemään suurempia asioita palvellessasi minua."

Tuo palava pensas oli Pyhän Hengen tulta, joka liikkui luonnollisessa objektissa. Jumala otti hyödyttömän pensaan ja laittoi sen kautta tapahtumaan ihmeellisiä muutoksia. Samalla tavalla tänäkin päivänä - minäkin voin olla sellainen maan tasalla oleva pensas, jota Jumala käyttää puhuessaan sydämellesi. Minä kysynkin sinulta nyt: Oletko sinä erämaan laidalla?

Ehkä olet jumissa matalapalkkaisessa työssä, ilman toivoakaan muutoksesta. Tai puolisosi on uskosta osaton, ja toisinaan avioliittonne koettelee sieluasi. Et todellakaan ole kateellinen toisten siunauksista, mutta ihmettelet: "Herra, miksi minua ei käytetä? Olet antanut minulle sydämen tehdä enemmän valtakuntasi puolesta. Älä kulje ohitseni."

Jumala on ottanut sinut haltuunsa, aivan kuten Hän oli ottanut Mooseksen. Saatat olla turhautunut rajallisuuteesi, mutta koko ajan Jumala varjelee ja valmistaa sinua. Voi olla, että sinua ei ole kutsuttu johonkin suureen työhön. Mutta sinut on kutsuttu uuteen vaellukseen Herran kanssa - sellaiseen, jota et ole milloinkaan aikaisemmin kokenut. Ja sinua kutsutaan palvelemaan Kristusta eri tavalla kuin milloinkaan aikaisemmin. Sinun osasi on yksinkertaisesti uskoa, että Jumala vie sinut korkeammalle, pyhälle maalle. Hän tahtoo paljastaa sinulle enemmän itsestään, asettaa sinuun Hänen tulensa. Hän haluaa ympärilläsi olevien ymmärtävän: "Tämä on ollut Jeesuksen kanssa."

Kun kerran alat etsiä Häntä kaikella voimallasi, tulet näkemään ihmeitä. Muutut uudeksi mieheksi - tai uudeksi naiseksi. Ja kaikki tapahtuu siksi, koska sinä olet Hänen omaisuuttaan. Parhaat päiväsi ovat vielä edessä.

Daavid kävi sydämessään läpi raivoisaa sotaa himoja vastaan. Hän oli jättiläisen tappaja, voideltu Psalmien kirjoittaja ja kuningas, jota käytettiin voimallisesti hallitsemaan Jumalan kansaa. Herra itse kutsui Daavidia mielensä mukaiseksi mieheksi. Kuitenkin, Jumalan siunausten ja suosion huipulla, voimakas himon hyökkäys yllätti Daavidin.

Tämä vanhurskas kuningas oli juuri saanut voittoja vihollisista, yksi toisensa jälkeen. Hän oli voittanut ja vienyt liiton arkin takaisin. Ja hän oli saanut Herralta lupauksen iankaikkisesta huoneesta. Raamattu sanoo, että "Herra varjeli Daavidia, mihin tahansa tämä meni" (2Sam. 8:14, engl.kään. mukaan).

Sitten eräänä päivänä Daavid näki Batseban, ja kauhistuttava himo voitti hänet. Hän teki aviorikoksen ja sai lapsen hänen kanssaan. Epätoivoisesti Daavid yritti salata tämän synnin. Hän manipuloi, juonitteli ja valehteli, saadakseen sen peitetyksi. Lopulta hän vajosi niin alas, että aiheutti rakastajattarensa aviomiehen murhan.

Daavidin kauhea synti pääsisi otsikoihin missä tahansa yhteiskunnassa, missä ajassa tahansa. Jos olisit elänyt hänen aikanaan, olisit luultavasti ajatellut: "Jumala luopuu tuollaisesta miehestä. Hän on tehnyt syntiä niin suurta valoa vastaan!" Mutta mitä tämä Daavidin alennustila edustaa meille tänä päivänä? Se kuvaa palvelijaa, jonka Jumala omistaa, ja jonka musertava himo on yllättänyt. Saatana yrittää yllättää jokaisen palvelijan, joka aikoo vakavissaan vaeltaa Jumalan kanssa.

Onko sinua ikinä yllättänyt ja voittanut jonkinlainen himo? Taustasi oli puhdasta, ihailtavaa vaellusta Jeesuksen kanssa. Sinut tunnettiin ja sinua pidettiin vanhurskaana palvelijana - sellaisena, joka rakastaa Herraa. Mutta paholainen sai sinut kohteekseen, tähtäsi, ja ampui helvetillisen sarjan tulisia nuolia.

Ehkä sinunkin lankeemuksesi oli aviorikos. Ehkä se oli porno tai salainen alkoholinkäyttö. Daavidin lailla, syntisi sai sinut kiinni ja paljastuit. (Minulla on eräs pappiystävä, joka koki juuri tämän. Hän oli hotellihuoneessa saarnamatkalla, ja löysi itsensä kauhean himon kiusaamana. Hän antoi viimein periksi ja tilasi pornofilmin. Mutta viidessä minuutissa hänen syntinsä paljastui.)

Saatat sanoa: "Ei minulla ole yhtäkään sellaista syntiä elämässäni. Vaellukseni on moitteetonta." Mutta entä tuo kaikkien syntien äiti, epäusko? Ehkä sait voiton, tulit uskon vaelluksesi kohokohdalle. Sinusta tuntui, niin kuin olisit ollut kokonaan Herran. Sitten - ikään kuin tyhjästä - tuli epäusko, joka voitti sinut. Sinuun iski masennus, pelko, ahdistus ja jopa viha Jumalaa kohtaan. Aloit äkkiä epäillä Jumalan läsnäoloa omassa elämässäsi. Juuri tämä ajatus on saatanan ansa. Vihollinen ei tiedä mitään parempaa kuin saada tuhota jokaisen Jumalan omistaman uskovan uskon.

Sillä ei ole merkitystä, mikä pahuutesi on. Elämässäsi ei ole sellaista syntiä, joka saisi Jumalan luopumaan sinusta. Sinä olet edelleen Hänen ostamaansa omaisuutta. Vaikka Daavid halvensi Jumalaa tekemällä aviorikoksen, Herra ei luopunut hänestä. Raamattu kertoo, että "Herra lähetti Naatanin Daavidin tykö" (2Sam. 12:1). Niin kuin palava pensas kohtasi Mooseksen, Daavidin eteen ilmestyi profeetta. Naatan osoitti häntä ja sanoi: "Sinä olet se mies, joka teki syntiä. Sinä olet tehnyt aviorikoksen." Kuinka Daavid vastasi? Hän nöyrtyi ja tunnusti: "Minä olen tehnyt syntiä Herraa vastaan" (12:13).

Daavid kärsi hirveitä seurauksia synnistään. Mutta Jumala varjeli häntä koko ajan. Kun Naatan oli nuhdellut Daavidia, hän sanoi kuninkaalle: "Niin on myös Herra antanut sinun syntisi anteeksi" (12:13). Daavidia todellakin valmisteltiin siihen, että hänen palvelutyönsä olisi entistäkin suurempaa - hänen lankeemuksensa jälkeen! Hänen ääntään kuultiin kautta koko maan eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Nykyaikana me voimme lukea Psalmeista hänen voideltuja sanojaan. Todellakin, se sana, jota Jumala avasi Daavidille hänen koettelemuksensa kautta, sitä saarnataan vielä tänäkin päivänä.

Ikävä kyllä, Daavidin edeltäjä, Saul, ei ollut yhtä varjeltu kuin Daavid. Jumala kosketti myös Saulia voimallisesti, ja hän oli Hänen Henkensä omistuksessa. Mutta Saul ei totellut yhtäkään sanaa, jotka profeetta Samuel puhui hänelle. Sen sijaan, että olisi nöyrtynyt, Saul katkeroitui ja vihastui Jumalalle. Herra yritti tavoittaa Saulia uudelleen Raamassa, vuodattaen hänelle Henkeään. Mutta Saul sulki Hänet ulkopuolelle. Hän luopui täysin Jumalasta ja kääntyi kysymään noidalta neuvoa.

Tosiasia on se, että Jumala ei ikinä luovu sinusta. Jos olet kietoutunut syntiin, hän vie sinut kohtaamaan syyttävää, profeetallista sanaa, kasvoista kasvoihin. Olen sanonut monta kertaa, etten väitä olevani profeetta. Mutta juuri nyt minä tiedän palvelevani profeettana monille tämän sanoman lukijoille. Minä olen sinun Naatanisi, ja minä julistan sinulle: "Jos tunnustat ja hylkäät syntisi... jos luotat Jumalaan, että Hän pitää liiton sanansa sinua kohtaan... Sinulle ei ainoastaan anneta anteeksi ja palauteta entiselleen, vaan myös sinun parhaat, kaikista hedelmällisimmät päiväsi ovat edessäsi."

Tämä Jumalan omistama opetuslapsi teki kaikista pahinta syntiä. Oli eri asia, kun Mooses pakeni ja yritti piiloutua Jumalalta. Oli toinen asia, että Daavid halvensi Herraa. Mutta kaikista pahimpana, Pietari kielsi tuntevansa Kristuksen. Hän jopa sadatteli.

Jeesus oli sanonut, että Hänen hyvä ystävänsä, Pietari, oli kallio. Rohkea opetuslapsi oli jopa kävellyt vetten päällä Herran kanssa. Ja hän oli rohkeasti vannonut, että hän jopa kuolisi Herransa puolesta. Kuitenkin vähän myöhemmin, kun Pietaria syytettiin Kristuksen opetuslapsena olemisesta, hän vastasi näillä vertahyytävillä sanoilla: "En tunne sitä miestä" (Matt. 26:72). Kun ihmiset painostivat, "hän rupesi sadattelemaan ja vannomaan: En tunne sitä miestä" (26:74).

Osaatko kuvitella tämän kauhean tilanteen? Jos olisimme tunteneet Pietarin, olisimme ajatelleet: "Se siitä sitten. Tämä on Pietarin loppu. Hän sadatteli Jumalaa ja kielsi Jeesuksen, avustaen Hänen lähettämisessään ristille. Hänellä ei ole toivoa. Jumalan on luovuttava hänestä."

Paholainen on varmasti nautiskellut Pietarin alennustilasta, huudellen: "Sainpas sinut! Nyt sinä olet kokonaan minun!" Mutta Jumala ei luovu omistusoikeudestaan. Hän aikoi varjella Pietaria, ja Hän ilmoitti: "Ei, paholainen - hän on minun omaisuuttani. Katso, mitä minä aion hänelle tehdä!"

Ja niin kuin Mooses sai ymmärryksen palavan pensaan kautta ja Daavid profeetan kautta, Pietari sai ymmärryksen Pyhän Hengen kautta. Pyhä Henki toi Pietarin mieleen Kristuksen sanat: "Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat, jotka hän oli sanonut: Ennenkuin kukko laulaa, sinä kolmesti minut kiellät. Ja hän meni ulos ja itki katkerasti" (26:75).

Pyhä Henki lankesi Pietarin ylle, syyllistäen ja sulattaen hänet. Tuolle opetuslapselle annettiin särkynyt sydän ja murtunut henki. Sitten, vain muutamia viikkoja myöhemmin, me näemme aivan erilaisen Pietarin. Tämä mies saarnasi rohkeasti evankeliumia helluntaina vähintään kolmelle tuhannelle ihmiselle. Opetuslapsi, joka oli näivettynyt pelosta palvelijattaren edessä, olikin nyt peloton evankelista, täynnä tulta ja voimaa.

Tämä on malliesimerkki siitä, kuinka Herra varjelee ja valmistaa omaisuuttaan. Ymmärrätkö? Pietaria valmisteltiin jopa silloin, kun hän kielsi Jeesuksen. Sen, mitä paholainen tarkoitti törkeäksi pahuudeksi, Jumala muutti omaksi kirkkaudekseen. Kuinka? Ne samat papit, jotka näkivät Pietarin kieltävän Jeesuksen, näkivät myöhemmin hänen seisovan ja saarnaavan ylösnoussutta Kristusta. Pietarin rohkeus laittoi heidät ihmettelemään: "Tämä mies on ollut sen Jeesuksen kanssa, jonka hän kielsi. Mikä on tämä voima, joka liikuttaa ja voitelee häntä?"

Herra on liittonsa kautta vannonut pelastavansa ja palauttavansa ennalleen ne langenneet ja haavoittuneet palvelijat, jotka Hän omistaa. Voitko rehellisesti sanoa, että Jumala on tehnyt sinusta Hänen omaisuuttaan? Minä ainakin muistan sen päivän, kun sen tapahtui minulle. Olin kahdeksanvuotiaana telttakokouksessa. Jumalan Henki tuli ja otti omakseen minun ruumiini, mieleni, sieluni ja henkeni. Hän kutsui minut saarnaamaan Hänen sanaansa.

Koska olen ollut Herran omaisuutta siitä lähtien, Hän on varjellut minua läpi vuosien. Hän johdatti minut vapaaksi ansasta toisensa jälkeen - kaikki saatanan virittämiä. Jokainen noista riivaajien ansoista olisi voinut tuhota pappeuteni ja raunioittaa elämäni. Mutta koska Herra omisti minut, Hän astui esiin joka kerta, sanoen: "Minä en anna häntä sinulle, paholainen." Nyt, 71-vuotiaana, minä tiedän parhaiden vuosieni olevan edessäni. Ja voin nähdä, että kaikki koettelemukseni ovat valmistaneet minua tätä hetkeä varten.

Vuosia sitten kärsin papin virkani synkintä ajanjaksoa. Jokainen kiusaus helvetistä hyökkäsi. Vaimoni Gwen oli äärimmäisen paineen alla fyysisen sairautensa tähden. Ja kaikki mahdollinen, mikä voi palvelutyössämme mennä pieleen, myös meni pieleen. Eräässä tilanteessa henkilökuntani alkoi lähteä. Pelkäsin saarnaamista, koska näin tekopyhyyttä elämässäni. Tunsin itseni niin saastaiseksi.

Noiden päivien tuska oli sanoin kuvaamatonta. Istuin seurakunnassa ja rukoilin: "Jumala, lähetä minulle sana, joku ihminen, jotain, koskettamaan tätä tuskaa minussa. Kerro minulle, missä olen erehtynyt. Miksi saatana lyö minua näin? Rukoilen sinua päästämään minut tästä ansasta." Luulin olevani lopussa, täysin pois pyyhitty. Tunsin, että Jumalalla oli kaikki oikeudet ottaa voiteluni pois, koska olin niin epäonnistunut.

Tämän synkän ajanjakson kestäessä Jumala lähetti mielensä mukaisen profeetan luokseni - miehen, jonka nimi oli Leonard Ravenhill. Tämä lempeä mies ojensi minulle kirjan ja sanoi: "David, Jumala lähetti minut luoksesi. Tässä, lue tämä kirja. Se muuttaa elämäsi."

Ja sen se teki. Kirja oli nimeltään "The Christian in Complete Armor" ("Kristitty täydessä sota-asussa"), kirjoittajana puritaani William Gurnall. Vain kaksikymmentä sivua ja olin maassa kasvoillani. Gurnallin sanat iskivät luihin ja ytimiin ja saivat sieluni heräämään. Minä ymmärsin: "Herra, minä en tunne sillä tavalla, niin kuin tämä mies tuntee." Jumala käytti tuota kokemusta uudistamaan minun henkeni ja kutsumukseni. Hän paljasti minulle: "David, minä rakastan sinua, enkä ole hylännyt sinua. Mutta haluan sinun käsittelevän useita asioita elämässäsi. Haluan myös sinun tietävän, että parhaat päiväsi ovat vielä edessäsi."

Jumala ei milloinkaan luopunut minusta. Itse asiassa Hän oli sallinut minun vajota niin alas, että kuolisin kaikelle lihalliselle luottamukselle. Koko tuon ajan minä kuitenkin tiesin, että Hän varjelee minua, sillä Hänen Henkensä kuiskasi minulle jatkuvasti: "Minä rakastan sinua."

Lopulta Pyhä Henki vapautti minut raottamalla verhoa Jumalan Uuden liiton lupauksista minun kohdallani. Hän vapautti minut avaamalla minun silmäni Hänen vannomalleen valalle, että Hän olisi minun Jumalani. Hän antaa anteeksi, osoittaa minullekin armon ja tarjoaa minulle vapautuksen. Hän täytti jokaisen tarpeeni.

Oletko sinä koukussa syvään juurtuneeseen syntiin? Oletko vakuuttunut siitä, että tapasi tuhoaa sinut? Nämä Jumalan liiton lupaukset ovat tuoneet minulle vapauden, levon ja voiton:

Jumala on luvannut polkea maahan kaikki syntimme. "Hän armahtaa meitä jälleen, polkee maahan meidän pahat tekomme. Kaikki heidän syntinsä Sinä heität meren syvyyteen" (Miika 7:19). Sana "polkea maahan" tässä merkitsee "alistaa" tai "voittaa". Herra lupaa kuolettaa ja tappaa kaikki syntiset tapamme ja tottumuksemme, uskon ja oikean katumuksen kautta.
Jumala on luvannut laittaa meidät vaeltamaan pyhästi. Ajatteletko: "Tahdon olla vapaa, mutta minulla ei ole tahtoa hylätä syntiäni"? Herra vastaa: "Minä teidät puhdistan... minä annan teille uuden sydämen... Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne" (Hesekiel 26:25-27).
Hän on luvannut, ettei Hän milloinkaan hylkää omaisuuttaan. Herra rankaisee meitä synneistämme, mutta Hän ei milloinkaan hylkää siementään: "Jos he minun säädökseni rikkovat eivätkä noudata minun käskyjäni, niin minä rankaisen vitsalla heidän rikoksensa... mutta armoani en minä ota häneltä pois enkä vilpistele uskollisuudestani. En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt... Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko" (Psalmi 89:31-36).
Hän on luvannut laittaa Hänen pelkonsa sydämiimme. "Minä annan pelkoni heidän sydämiinsä, niin etteivät he minusta luovu" (Jeremia 32:40).

Tahdon sanoa suoraan niille, jotka kamppailevat salaisen synnin, epätoivon tai hengellisen uupumuksen kanssa: ainoa asia, joka on esteenä täydelliseen voittoonne, on epäusko. Jumala on vannonut antavansa teille kaikille sen voiman, jota tarvitsette Hänen sanojensa tottelemiseen. Hän todellakin on antanut nämä liiton lupaukset, että lopettaisitte sen, että yritätte omalla voimallanne voittaa synnin.

Tässä on avain Uuden liiton ymmärtämiseen: Jumalalla ei ole rajoja tai rajoituksia. Me rajoitamme Jumalaa omalla rajallisella ajattelullamme. Mutta Hän antoi liiton lupaukset poistaakseen niitä kahleita, joihin me yritämme saada Häntä mahtumaan.

Eedenin puutarhassa saatana käytti Jumalan ääretöntä luontoa vietelläkseen Aadamia ja Eevaa. Hän kertoi heille: "Tekin voitte olla niin kuin Jumala. Hänellä ei ole rajoja eikä rajoituksia. Ja tekin voitte olla sellaisia." (Tästä samasta harhasta tuli se väärä oppi, jossa väitetään, että "mitä ikinä voit kuvitella, sen voit myös tehdä ja saavuttaa.")

Herran täytyi lähettää Hänen lakinsa osoittaakseen ihmiskunnalle, että me emme voi olla niin kuin Jumala. Me yksinkertaisesti emme voi hajottaa kaikkia lihamme rajoja ja rajoituksia. Niinpä Herra käytti lakia auttaakseen meitä havaitsemaan täydellisen voimattomuutemme. Myös Jeesus havainnollisti tätä totuutta. Hän rajasi itsensä lihan rajoihin, sanoessaan: "Ilman Isää en voi tehdä mitään." Kuitenkin Kristus tuli myös paljastaakseen, että kuka tahansa luottava uskova voi omistaa tämän Uuden liiton lupauksen: "Minä olen sinun Jumalasi, rajoituksetta!"

Saatat ajatella, että uskosta osaton puolisosi ei ikinä tule Jeesuksen luokse. Mutta Jumala sanoo: "Sinä se tässä rajoitat minua. Mutta minua ei rajoiteta." Samalla tavalla oli aika, jolloin maailmanlaajuinen kirkko luuli, että kommunismi tulisi hallitsemaan maailmaa. Me järkeilimme: "Herra ei voi toimia sellaisten jumalattomien itsevaltiaiden vallan alaisuudessa." Mutta me rajoitimme Jumalaa. Omalla ajallaan, Herra repi alas koko systeemin, alkaen Berliinin muurista. Hänen Henkensä pyyhkäisi läpi koko itäisen Euroopan, aina Venäjälle saakka.

Kristityillä oli samoja ajatuksia "bambuverhosta". Me asetamme rajoja Jumalan kyvylle toimia Kiinassa. Mutta tänä päivänä tuo valtava kansakunta palaa Jumalan Hengestä. Asetamme rajoja myös Jumalalle Kuubassa. Mutta minä näin juuri dokumenttifilmin, joka kertoi sadasta tuhannesta metodistista, jotka paloivat siellä Pyhän Hengen tulesta.

Minäpä kerron sinulle, että Jumalalla ei ole rajoja, ei edes islamin maailmassa. Herätystä voi tapahtua kaikkialla, missä Herra vain haluaa. Se voi tapahtua sinun kodissasi, lastesi keskuudessa, jopa uskosta osattomien rakkaidesi keskuudessa. Ja Jumala voi pyyhkiä pois abortit ja pornon milloin tahansa. Meidän tehtävämme on pelkästään luopua siitä, mitä oma lihamme keksii ja antautua Jumalan uskollisille lupauksille. Meidän täytyy uskoa Häneen.

Kun kohtaat oman kamppailusi, muista, että Herra ei luovu sinusta. Hän kutsuu sinua ystäväkseen, ja Hänen kätensä on vieläkin ylläsi. Kaikki, mitä Hän pyytää, on katuva sydän ja ehdoton luottamus Hänen lupauksiinsa. Mutta sinun on otettava huomioon tämä varoitus: Vaikka Jumala ei luovu sinusta, sinä saatat luopua Hänestä. Ja se johtaa sydämen paatumukseen. Muista Saulin esimerkki. Jos tuo paatunut mies olisi kääntynyt Herran puoleen noidan sijasta, Jumala olisi pelastanut hänet.

Juuri nyt edessäsi on sekä palava pensas että profeetallinen ääni. Minä uskon lujasti, että Pyhä Henki puhuu sanojeni kautta sinulle, sanoen: "Tämä on vapautesi hetki. Älä laske tätä sanomaa käsistäsi muuttumattomana. Älä salli itsesi poistua kantaen mukanasi arkuutta, kahleita, syyllisyyttä tai syvään juurtunutta syntiä. Sen sijaan, tartu kiinni Uuden liiton lupauksiin. Sinä olet Herran, ja Hän tarvitsee sinua. Pian Hän johdattaa sinut vihreille laitumille ja eläville vesille. Ota siis nyt uskon kautta vastaan Hänen rakkautensa, voimansa, anteeksiantamuksensa ja vapautensa. Parhaat päiväsi ovat vasta tulossa."

"Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä" (Psalmi 94:14).

Kieli Finnish