JUMALAN LUONNON ILMESTYS
Kuinka sellainen rukouksen mies kuin Joona saattoi ajautua kauas kutsustaan ja langeta tottelemattomuuteen? Se lähtee osittaisesta epätäydellisestä Jumalan luonnon tuntemisesta.
Joonalle annettiin voimallinen ilmestys Jumalan armosta ja anteeksiantamuksesta. Hän todisti: ”Voi Herra! Enkö minä sitä sanonut, kun olin vielä omassa maassani? Siksihän minä ehätin pakenemaan Tarsiiseen. Sillä minä tiesin, että sinä olet armahtavainen ja laupias Jumala, pitkämielinen ja armosta rikas, ja että sinä kadut pahaa” (Joona 4:2).
Joonalle tämä’ ilmestys oli syy siihen, miksi hän lähti karkuun: ”Siksihän minä ehätin pakenemaan Tarsiiseen” (Joona 4:2). Toiminnallaan hän tarkoitti sanoa: ”Herra, sinä annat niin helposti anteeksi jokaiselle, joka katuu. Joka kerta, kun Sinä julistat tuomion, sinut valtaa armo. Tiedän, ettet varmasti tuomitse Niiniveä. Heti kun minä profetoin, he tekevät parannuksen ja Sinä vuodatat heidän ylleen armosi.”
Huomasitko sen ongelman, jota Joona mietti? Hän kuvasi vain osaa Jumalan luonnon ilmestyksestään. Hän lisäksi syytti Jumalaa siitä, että tämä oli liian pehmeä synnille. Tietenkin Jumala on sitä kaikkea, mitä Joona kuvailee tässä: pitkämielinen, halukas antamaan anteeksi, valmis vuodattamaan runsaasti armoa. Kiitän Jumalaa tästä ihanasta ilmestyksestä, joka ilmentää Hänen luontoaan. Se on ollut eniten elämää antava totuus, jonka olen koskaan tuntenut. Pidän siitä, että saan saarnata armoa Jumalan kansalle.
Raamattu myös puhuu Jumalan pyhästä, vanhurskaasta luonnosta. ”Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa”(Room.1:18). Varmasti Joona tunsi tämän puolen Jumalasta. Kuinka hän voisi jättää sen huomioon ottamatta?
Uskon, että Joona ei ymmärtänyt pelätä Jumalaa. Jos ajattelet, että Jumalan on vain armollinen, sinun on helppo olla tottelematon Hänen *Sanalleen. Sinä uskot, että Hän arvioi varoituksensa löyhästi, ettei Hän tarkoita mitä sanoo. Uskon, että tässä piili syy Joonan tottelemattomuuteen.
Sellaista pelko täytyy etsiä ahkerasti. Pyhän Hengen pitää istuttaa se meihin. ”Jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta, silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen”(San.2:4-5). Niin Jumalan armo kuin Hänen pelkonsakin ovat elämää antavia. ”Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi” (San.14:27).