Jumalan Sanan hallitsemana, osa 1
"Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas" (Jes. 9:5).
Jesaja puhuu tässä Vapahtajasta - ihmeellisestä rauhanruhtinaasta, joka tulisi hallitsemaan valtakuntaa. Tämä valtakunta koostuisi kansasta, joka on täysin kuuliainen ruhtinaan korkeimmalle hallintavallalle. Ja ruhtinas itse antaisi rakastavia neuvoja alaisilleen, opastaen ja ohjaten heidän elämäänsä.
Tietysti se ruhtinas, josta Jesaja tässä puhuu, on Kristus. Jeesuksen valtakunta on todellakin tullut, se on olemassa hänen kansansa sydämissä. Ja koko luomakunnan johto lepää ihmeellisen Vapahtajamme hartioilla.
Jesaja lisää, "Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton...se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti" (jae 6). Tästä hetkestä lähtien, aina aikojen loppuun asti, Jeesus hallitsee hänen valtakuntaansa jumalallisella käskyvallalla.
Jos kerran Kristus hallitsee valtakuntaansa ylimmällä vallalla, ja me olemme hänen alaisiansa, niin silloin hänen täytyy hallita meidän elämäämme. Mitä oikeastaan meidän kohdallamme tarkoittaa olla Jeesuksen hallitsemana?
Sanakirjan mukaan hallita merkitsee "opastaa, ohjata, kontrolloida auktoriteetin alaisten kaikkia toimia ja käytöstä." Lyhyesti sanottuna, meidän tulee antaa Jeesuksen kontrolloida kaikkia toimiamme ja käytöstämme. Hänen täytyy opastaa ja ohjata elämäämme päivittäin, mukaan luettuna jokainen ajatuksemme, sanamme ja tekomme.
Jeesus hallitsee myös maailman kansakuntia. Raamattu kertoo meille, "Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä" (Ps. 66:7). "Herra on pystyttänyt istuimensa taivaisiin, ja hänen kuninkuutensa hallitsee kaikkia" (Ps. 103:19).
Älä anna narrata itseäsi - republikaanit, demokraatit tai mikään ihmisauktoriteetti ei hallitse maatamme. Wall Street tai suuret markkinavoimat eivät kontrolloi sitä. Mikään voima, maallinen tai yliluonnollinen, ei hallitse USA:ta tai mitään muutakaan kansakuntaa. Jumala yksin hallitsee. Hän istuu kuninkaiden kuninkaana ja herrojen Herrana, halliten kaikkea luomakuntaa taivaalliselta istuimeltaan.
Kuuntelen aina huvittuneena, kun poliitikot kerskuvat maamme voimasta - kuinka me painoimme rautaesiripun maahan, kuinka torjuimme kommunismin, kuinka teimme itsemme voimakkaimmaksi kansakunnaksi maan päällä. Me emme tehneet mitään sinne päinkään. Kaikki maailman kansakunnat, kuninkaat, diktaattorit ja presidentit ovat pelkkiä maan tomuhiukkasia Jumalan silmissä. Meidän Herramme hallitsee heitä kaikkia, alentaen yhden auktoriteetin ja nostattaen toisen.
"Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekkajyvän...Kaikki kansakunnat ovat niin kuin ei mitään hänen edessään" (Jes. 40:15,17).
Huomaa, että tässä Jumala käyttää kuvaa tasapainosta tai vaa'asta. Hän istuu vaa'an yhdellä puolella, kun taas toiselle puolelle hän asettaa kaikki maan kansakunnat, koko historian ajalta. Hän sanoo, "Anna mennä - yritäpä verrata minun voimaani maailman mahteihin. Ota kaikki ihmiskunnan aseet ja varustukset, kaikki kansakuntien armeijat ja laivastot, ja aseta ne vaakaan. Minun vierelläni nämä mitättömät asiat eivät ole muuta kuin tomukasa."
"Herra paljastaa pyhän käsivartensa kaikkien kansojen nähden, ja kaikki maan ääret saavat nähdä meidän Jumalamme autuuden" (Jes. 52:10).
Viime aikoina Kiinan kommunistijohtajat ovat vanginneet tuhansia uskonnollisen Falun Gong -kultin jäseniä. Samalla kiinalaiset virkamiehet ovat panneet vankilaan myös kymmenittäin kristittyjä, pitäen heitä kultin jäseninä heidän tavoistaan ja palvontamenoistaan johtuen. Kun tätä vääryyttä vastaan alettiin protestoida, Kiinan johtajat eivät korvaansa lotkauttaneet.
Jumalalla on uutisia Kiinan hallitukselle. He saattavat ajatella, että he voivat julistaa Jeesuksen laittomaksi ja kontrolloida hänen valtakuntaansa - mutta hän näkee heidän kansakuntansa pelkkänä tomuna. Hän puhalsi rautaesiripun alas kuin tomupatsaan, ja hän voi hävittää tuon bambuverhon aivan yhtä helposti.
Uskon, ettei mene kauan ennen kuin Kiinan kommunistihallitus on historiaa. Jumala musertaa vankilan ovet, hajottaa johtajat valtapaikoilta ja rakentaa valtakuntansa kansakunnan ääreltä toiselle. Miljoonat Kiinan jumalalliset uskovat kykenevät vapaasti huudahtamaan, "Meidän Jumalamme hallitsee!"
Tietenkin meidän tulee voimakkaasti rukoilla Kiinassa olevien vainottujen veljiemme ja sisariemme puolesta. Mutta meidän täytyy myös olla varmoja siitä, että Jumalalla yhä on hallintavalta kaikissa kansakunnissa.
Tänään me näemme joka puolella Amerikkaa kauheaa moraalista rappeutumista, okkultismin lisääntymistä, rehottavaa seksuaalista eksymystä ja kasvussa olevaa näkyvää ateismia. Jotkut kristityt pelkäävät, että helvetin joukot ottavat maamme vähitellen haltuunsa, pystyttäen saatanan pimeyden valtakunnan.
Meidän ei tarvitse pelätä. Jesaja vakuuttaa meille, "Herra on murtanut jumalattomain sauvan, valtiaitten vitsan...Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja!...Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan. Jotka sinut näkevät, ne katsovat pitkään, tarkastavat sinua: 'Onko tämä se mies, joka järisytti maan, järkytti valtakunnat" (Jes. 14:5, 12, 15,16).
Saatanalla saattaa olla nyt hetkensä - ravistella kansakuntia pahuuden vuodatuksella, heikentää kansanjoukkoja moraalittomuudella ja himoilla. Mutta tämä kaikki tulee muuttumaan yhdessä ainoassa hetkessä, Jumalan säätämän ajan mukaan. Tälläkin hetkellä paholainen kaikkine riivaajineen on Herran vallassa. Heidän voimansa on rajoitettu riittämään vain siihen määräaikaan asti. Ja lopulta heidänkin valtakuntansa on vain tomua.
Hiskia julisti, "Herra Sebaot, Israelin Jumala...sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntain Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan" (Jes. 37:16).
Toistaiseksi saatana tekee ylitöitä saadakseen meidät vakuuttuneeksi siitä, että hän hallitsee maan valtakuntia. Hän jopa yritti vakuuttaa tätä Jeesukselle. Kiusatessaan Kristusta saatana vei hänet ylös korkealle vuorelle, jossa hän "näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja [saatana] sanoi hänelle: 'Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua'" (Matt. 4:8,9).
Tämän näyn täytyi olla jonkinlainen ilmestys, jonka saatana loihti esiin. Loppujen lopuksi kukaan ei voi nähdä koko valtakuntaa vuorenhuipulta, saati sitten kaikkia maailman valtakuntia. Kokemus ei vähimmässäkään määrin liikuttanut Jeesusta. Hän oli Jumala lihaksi tulleena, hän oli läsnä koko luomakunnassa - joten hän tiesi, ettei saatana hallitse sitä. Sen tähden maailma ei ollut paholaisen annettavissa. Se oli valhe, petollinen haavekuvitelma.
Jeesus todellakin tiesi, että saatana hallitsee vain kaikkivaltiaan Jumalan sallimuksella. Ja Kristus tiesi Isän suunnitelman ylivertaisen lopputuloksen. Milloin tahansa paholainen tulisi päätepisteeseensä Jumalan silmissä, hän lähettäisi arkkienkelinsä Miikaelin vangitsemaan hänet. Sitten Herra itse heittäisi saatanan helvettiin ja kaikki hänen demoninsa ja seuraajansa hänen mukanaan, ja sulkisi sen portit ikuisiksi ajoiksi.
Rakkaani, meidän Jumalamme ei ole ollenkaan huolissaan saatanasta. Hän ei tule levottomaksi siitä, mitä me pidämme pahuuden valtaannousuna kansakunnassamme. Vain yksi sana Herramme suusta ja saatana on ainiaaksi poissa, ikuisesti kidutettavana. Sen tähden meidän ei tule pelätä mitään pahaa.
Jeesus sanoi, "Katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä" (Luuk. 17:21). Ja tässä valtakunnassa - sydäntemme maaperässä - Kristus hallitsee ylimmällä vallalla kansaansa, ohjaten meitä, parantaen meidät, halliten meidän toimiamme ja käytöstämme.
"Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton hänen valtakunnallansa" (Jes. 9:6). Panin aikaisemmin merkille, että tämä jae puhuu Jeesuksen loppumattomasta hallintavallasta iankaikkisuuteen asti. Kuitenkin sillä on myös toinen huomattava merkitys: Meidän täytyy aina kasvattaa kuuliaisuuttamme kuninkaamme hallintavallalle.
Voitko rehellisesti sanoa, että päivä toisensa jälkeen Jeesuksen hallintavalta kasvaa sinun kohdallasi? Asetatko yhä enemmän käytöstäsi hänen auktoriteettinsa alle? Vai uhmaatko hänen valtaansa aina, kun se sotii lihaasi vastaan?
Katsotaanpa nyt kuinka Jumala hallitsee valtakuntaansa. Sinä saatat ihmetellä - jos Jeesus on taivaassa halliten kaikella arvovallalla Isän oikealla puolella, kuinka hän hallitsee valtakuntaansa täällä maanpäällä?
Me löydämme vastauksen Hebrealaiskirjeestä. Sen kirjoittaja kertoo meille, että Vanhassa Testamentissa Jumala puhui kansalleen profeettojen kautta. Mutta nyt Jumala on valinnut puhua poikansa kautta: "Sitten kuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut" (Hebr. 1:1,2).
Jeesus on Jumalan selvä sanoma meille - jumalallinen sana lihaksi tulleena. Vuorostaan näinä päivinä Isä on lähettänyt meille Pyhän Hengen muistuttamaan meitä niistä sanoista, jotka Jeesus puhui ollessaan maan päällä. Näin Jeesus hallitsee meitä kirjoitetun ja ilmoitetun Jumalan Sanan kautta. Raamattu on meidän hallitsijamme valtikka, jolla hän tekee sanansa tunnetuksi meille.
Kirjoitukset sanovat Jeesuksesta, "Joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla" (Hebr. 1:3). "Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija" (4:12).
Jos tahdot kuulla todistuksen mieheltä, joka oli Jumalan kirjoitetun sanan hallitsema, voit löytää sen Psalmista 119. Daavid kirjoittaa:
"Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan" (jae 11). "Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni" (jae 105). "Sen tähden minä vaellan kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetuksiesi mukaan; kaikkia valheen teitä minä vihaan" (jae 128). "Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi, äläkä salli minkään vääryyden minua hallita" (jae 133). "Minä riemuitsen sinun puheestasi" (jae 162).
Me kaikki tiedämme ongelmista, joita Daavid kohtasi elämässään. Mutta vaikka tämä mies kohtasi kauheita epäonnistumisen ja hämmennyksen aikoja, hän jatkuvasti salli Jumalan sanan hallita itseään - ja Herra asetti aina Daavidin elämän takaisin jumalallisen hallintavallan alle. Daavid kompastui, mutta hän piti elämänsä kirjoitusten ylimmän auktoriteetin alaisena.
Yhteiskuntamme tänään ei tahtoisi mitään tämän kaltaista. Raamatusta on tullut pilkan ja ivan kohde. Se on julistettu laittomaksi kouluissamme, tuomioistuimissamme ja julkisilla paikoilla. Tuloksena Amerikalla ei ole ylintä auktoriteettia. Valtiomme laiva ajelehtii päämäärättä ilman mitään moraalista peräsintä.
Tämä tapahtui äskettäin kotonani, kun minut oli kutsuttu valamiehistön tehtävään. Valamiesten valintaprosessin aikana eräs lakimies kertoi meille seuraavaa: "Sinä saatat uskoa, että kun todistaja laskee kätensä Raamatun päälle ja vannoo kertovansa totuuden 'Jumalan avulla', hän on velvoitettu tekemään niin. Mutta tämä vala ei sido ketään puhumaan totuutta. Itse asiassa sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä."
Nykyaikana tuomioistuinten turvautuminen Raamatun auktoriteettiin on vain tyhjä harjoitus. Lisäksi se on tullut lainvastaiseksi. Mietipä esimerkkiä Alabamassa työskentelevästä tuomarista, jota käskettiin poistaa oikeussalista laatta, johon oli kaiverrettu kymmenen käskyä.
Äskettäin Bronxissa eräs opettaja menetti työnsä vain sen tähden, että oli laskenut Raamatun työpöydälleen. Tämä nainen olisi voinut laillisesti esitellä pornografiaa, Koraania tai okkultistista kirjallisuutta oppilailleen. Mutta meidän yhteiskuntamme raivostuu täysin aina kun Jumalan pyhä sana vain edes mainitaan. (Vastakohtaisesti, jos nykyisin kannat Raamattua Venäjällä - joko kaduilla tai hallitusrakennuksissa - ihmiset tulevat kysymään, josko sinulta liikenisi yksi kappale heille.)
Jesaja kirjoittaa, "Hän säätää oikeutta monille kansoille" (Jes. 2:4). Et ehkä saata uskoa, että Jumala tulee tuomitsemaan meidän kansakuntamme aborttien kautta tehdyn 25 miljoonan lapsen verenvuodatuksen tähden. Mutta Raamattu on hyvin selkeä tällaisen hänen sanansa halveksumisen kohdalla: "Sillä he ovat niskoitteleva kansa, ovat vilpillisiä lapsia, lapsia, jotka eivät tahdo kuulla Herran lakia...Se särkyy, niin kuin särkyy savenvalajan astia, joka lyödään rikki säälimättä" (30:9,14).
Amerikan pörssikurssit saattavat leijailla korkealla. Meidän taloudellinen noususuuntamme saattaa jatkua jonkin aikaa. Mutta Jumala sanoo, "Koska te halveksitte tätä sanaa...niin tämä synti on oleva kuin repeämä korkeassa muurissa, joka uhkaa sortua ja pullistuu; se särkyy äkkiä, yhtäkkiä". Aika tulee, jolloin hyvinvoinnin kupla puhkeaa.
"Kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen: ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, kun Herran henkäys puhaltaa siihen. Totisesti, ruohoa on kansa...mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti" (Jes. 40:6-8). Kaikki tässä elämässä tulee loppujen lopuksi palamaan ja häviämään pois. Ainoa asia, joka pysyy, on Jumalan sana.
Yhä harvemmin kristityt sallivat Jumalan sanan hallita heidän elämäänsä. Tästä ongelmasta on tullut varsinainen näytös nykypäivän seurakunnassa, kun kristityt kansanjoukot eivät enää tahdo istua Jumalan huoneessa ja kuulemassa oppia saarnattavan. Sen sijaan he helposti kyllästyvät ja tahtovat viihdykettä, ja kymmenen minuutin saarnoja.
Sellaiset kristityt rakentavat taloaan hiekalle ilman todellista perustusta. He ovat olleet vuosia seurakunnassa, kuitenkin he tuntevat vain hyvin vähän Jumalan sanaa. Tästä syystä niin monet ihmiset päätyvät kuljeksimaan ympäri maata etsien "sanaa Jumalalta" jonkun maineikkaan profeetan kautta.
Tässä kohtaa tahdon lausua hyvin voimakkaan varoituksen: Monet tämän kaltaiset kristityt ovat langenneet petoksen kuoppaan. Väärät profeetat ovat pettäneet heitä imartelevilla sanoillaan, he eivät puhu Jumalan sanoja, vaan oman mielensä tuotoksia. Nämä niin kutsutut profeetat ovat vain karismaattisia ennustelijoita. Ja monet ovat selvänäköisiä ja puhuvat ennakoivassa hengessä.
Kuinka uskova tulee sellaisen petoksen pisteeseen? Ajattelepa kristittyä, joka kuulee Jumalan sanaa julistettavan hänelle selkeästi. Sana alkaa tuomita häntä - kuitenkin hän äkkiä ravistaa sen pois. Miksi? Hänellä on unelma, jonkinlainen kunnianhimoinen pyrkimys, niin ettei hän ole halukas taipumaan Jumalan sanan alaiseksi. Hän tahtoo tehdä tai olla jotakin suurta, eikä hän tahdo vaarantaa unelmaansa.
Joten sen sijaan tämä henkilö menee kokoukseen saamaan "sanan" profeetalta. Häntä sykähdyttävät profeetan hänen elämästään kertomat asiat, joita tuskin kukaan pystyisi tietämään. Sitten profeetta alkaa kertomaan ihmeellisiä asioita hänen tulevaisuudestaan.
Tämä kristitty ei tuomitse tuota profetaallista sanaa Jumalan sanan mukaan, koska hän ei tunne kirjoituksia. Joten nyt hän perustaa elämänsä ihmisen sanalle. Ja on tosiasia, että niin kutsutun profeetan sanat eivät koskaan tule toteutumaan. Tämä kristitty on langennut petokseen uskoen valheen olevan totuutta, koska hän ei osaa nähdä eroa.
On vaarallista etsiä opastusta yhdeltäkään henkilöltä, jonka elämää ei tunne. Hesekiel varoittaa siitä, mitä tapahtuu monille: "Näin sanoo Herra, Herra: Kuka ikinä israelilainen sulkee kivijumalansa sydämeensä ja asettaa kasvojensa eteen sen, mikä hänelle oli kompastukseksi syntiin, ja sitten menee profeetan tykö, hänelle minä, Herra, kyllä annan vastauksen - hänelle ja hänen monille kivijumalilleen...koska he ovat kääntyneet minusta pois kaikki tyynni seuraamalla kivijumaliansa" (Hes. 14:4,5).
Jumalan sana tuomitsee jokaisen lihallisen pyrkimyksen. Ja hänen Henkensä uskollisesti paljastaa jokaisen kätketyn himon sinulle. Mutta jos sinä kieltäydyt tulemasta hänen sanansa ylimmän hallintavallan alle, hän lausuu hyvin selkeästi: "Jos menet jonkun luokse, joka tunnetusti lausuu sanoja, etkä sinä elä minun sanani hallintavallan alla, minä sallin hänen puhua sinulle kuin epäjumalanpalvelijalle. Itse asiassa minä sallin tuon väärän profeetan äänen puhua suoraan sinun epäjumalanpalveluksellesi."
"Sillä kuka ikinä israelilainen tai muukalainen, joka asuu Israelissa, joka luopuu minusta ja sulkee kivijumalansa sydämeensä...hänelle minä, Herra, itse annan vastauksen. Minä käännän kasvoni sitä miestä vastaan...mutta jos profeetta antaa viekoitella itsensä ja sanoo sanan, niin minä, Herra, olen sen profeetan viekoitellut...niin kuin kysyjän synti, niin on profeetan synti" (Hes. 14:7-10).
Me näemme esimerkin tästä väärämielisen kuningas Ahabin elämässä. Kun Ahab pyysi profeetoiltaan sanaa Herralta, nuo väärät näkijät antoivat hänelle vain imartelevia sanoja. He puhuivat suoraan Ahabin sydämessä olevalle kunnianhimolle, vahvistaen hänen ylpeyttään, himoaan ja tavoittelujaan.
Raamattu kertoo meille jotakin ihmeellistä tästä tapahtumasta: "Katso, nyt Herra on pannut valheen hengen kaikkien näiden sinun profeettaisi suuhun" (1.Kun. 22:23). Oikeastaan henki oli seisonut Herran edessä taivaassa ja sanonut, "Minä viekoittelen hänet...Minä menen valheen hengeksi kaikkien hänen profeettainsa suuhun" (jakeet 21,22).
Eräs tarkkanäköinen veli kirjoitti meille: "Jos vielä yksikin 'profeetta' tulee minun luokseni 'Herran sanan' kanssa, minä oksennan. Minulle on jo annettu satoja sellaisia sanoja, eikä yksikään niistä ole toteutunut. Tämä alkaa tulla naurettavaksi."
Paavali varoittaa, että viimeisinä päivinä, "Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen" (2.Tess. 2:11,12). Mikä on se valhe, josta Paavali puhuu tässä? Se on valhe siitä, että antikristus tulee olemaan ihmiskunnan vapahtaja.
Sinä saatat ihmetellä, "Kuinka kukaan kristitty voisi olla niin harhautunut, että uskoo antikristuksen olevan messias?" Paavali antaa perustelun edellisessä jakeessa: Nämä kristityt eivät "ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua" (jae 10).
Sellaiset kristityt jättävät Jumalan sanan huomiotta, eivätkä välitä tulla sen hallintavallan alle. Näin he avaavat itsensä kaikenlaiselle petokselle ja ovat helposti jokaisen opin tuulen ja aallon heiteltävinä. Eräs työntekijä, jota suuresti arvostan, uskoo, että petetyt kristityt saattavat oikeastaan olla se voima, joka nostaa antikristuksen valtaan.
Uskon, että kristityn erottelukyvyn puutteen voi nähdä heti. Sanotaanpa, että sinä keräsit yhteen ryhmän sattumanvaraisesti valituista uskovista näyttääksesi videonauhan kokouksesta, jossa tapahtui outoja ilmiöitä. Nauhalla olevat asiat ovat järjettömiä, typeriä, hulluja, jotkut jopa moraalittomuuteen vivahtavia.
Heti ne henkilöt, jotka ovat juurtuneet Raamattuun, alkavat pudistaa päätään voimatta uskoa näkemäänsä. He saattavat jopa alkaa itkemään tai nousta ylös ja poistua huoneesta. Mutta ne, jotka ovat välinpitämättömiä Jumalan sanan suhteen, hyväksyvät sen mitä näkevät. He ajattelevat, että kaikki epäraamatulliset ilmenemismuodot ovat Pyhän Hengen työtä, sanoen, "Eikö tämä olekin mahtavaa?" Kun taas ne, jotka ovat juurtuneet Jumalan sanaan, voivat erottaa todelliset ilmenemismuodot välittömästi.
Järkytyin lehti-ilmoituksesta, jonka joku oli lähettänyt työllemme. Siinä luki: "Tämä ei ole äitisi seurakunta. Jumalanpalvelukset rajoitettu 45:een minuuttiin. Päämääränämme on tehdä sinut onnelliseksi. Voit tulla huolettomasti. Ajantasalla olevat tiedot jalkapallosta."
Kysyn sinulta - kuinka raamatullisesti oikeaoppinen on tämä seurakunta viiden vuoden päästä, jos ainoa sana, mitä he kuulevat sunnuntaisin on kymmenen minuutin luento ihmishyvyydestä? Kuinka he ikinä voivat kyetä koettelemaan mitään Jumalan sanalla, jos he eivät ikinä opi mitä Raamattu sanoo?
Meidän tulisi haluta olla vain sen äänen hallitsemana, minkä me löydämme Raamatusta. Me emme voi luottaa edes suloisimpaan sisäiseen ääneen, jonka saatamme kuulla. Paavali sanoo, että vaikka enkeli tulisi tuomaan meille sanaa, joka on ristiriidassa kirjoitusten kanssa, meidän tulisi torjua se.
Minä perään kuulutan tätä asennetta erityisesti asemassani neuvoa-antavana pastorina. Raamattu on ainoa käsikirjani. Joten kun aviopari tulee luokseni etsien neuvoa, minä kysyn heiltä: "Ensiksikin uskotteko siihen, että Raamatussa on viimeinen sana kaikkeen, mitä me puhumme? Ja toiseksi suostutteko siihen, mitä ikinä siinä sanotaan? Laitatteko omat tunteenne sivuun tehdäksenne, mitä Jumala käskee?"
Herra lupaa, "Minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särjetty henki ja arka tunto [engl. vapisee] minun sanani edessä" (Jes. 66:2). Hebreankielinen sana vapisemiselle tarkoittaa tässä vavista tai väristä.
Minuuttien aikana voin sanoa, kumpi puolisoista on Jumalan sanan hallinnassa ja kumpi ei. Minulla on ollut ilo nähdä miehen tai vaimon alkavan itkeä, kun kirjoitukset paljastavat heidän tilansa. Olen nähnyt heidän vapisevan, vääntelevän käsiään, vuodattavan kyynelten virran - kaikki sen tähden, että sana on tuominnut heidät. Kun se tapahtuu, tiedän, että parantumisen prosessi on alkanut.
Mutta tämän kaltaisen murtumisen täytyy tapahtua molemmilla osapuolilla. Jos näen toisen puolison kohottavan kulmiaan tai jäykistävän vartalonsa tehden vastarintaa sille, mitä Jumalan sana sanoo, tiedän, että asiat menevät vain huonommaksi. Ja kumppani, joka ei hyväksy kirjoituksia kiirehtii avioeroa, tehden sovittelusta mahdotonta.
Raamattu tekee sen päivänselväksi: Kun otat Jumalan pyhän sanan vastaan, hän täyttää sinun elämäsi ilolla. "Kuulkaa Herran sana, te, jotka olette aralla tunnolla hänen sanansa edessä...että me näemme teidän ilonne" (Jes. 66:5).
Lopulta Jaakob kirjoittaa, "Ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa...Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään" (Jaak. 1:21,25).
Salli kuninkaasi, Jeesuksen, hallita sinun elämääsi, Hänen sanansa kautta. Silloin sinä todella tulet siunatuksi, ja sinun elämäsi tulee täytetyksi Hänen ilollaan.