KÄRSIMYKSEN AIKOINA

En ehkä näe todistetta siitä, että Jumala aina toimii. Hän valmistaa minulle tietä päivän jokaisena hetkenä, jokaisen tuntina nukkuessani. Hänen suunnitelmansa on aina aikataulussa, silloinkin kun minusta näyttää, että Hänen pyhä työnsä on myöhässä. Hän tunkee syvälle minun sisimpäni hoidettaviin asioihin, että Hänen lupauksensa voivat toteutua.

Jonakin päivänä katson taaksepäin näihin koetuksen aikoihin ja sanon: ”Herra, nyt minä näen. Sinä olit lähellä kaiken aikaa ja vaikutit ihmeitä minussa.”

Ne, jotka ovat epätoivoisia, saattavat joutua kiusaukseen sulkea itsensä Jumalan yhteydestä. Sen tekeminen on kuitenkin kohtalokasta. Psalmissa 88 löydät kuvauksen siitä, mitä käyt läpi. Hurskas mies, nimeltä Heeman kertoo toivottomasta tilanteestaan: ”Sieluni on täynnä huolta. Minut on viety rotkoon ja olen kuolleiden joukossa. Jumala on pannut minut alimpaan rotkoon, pimeyteen. Hänen vihansa on raskaana päälläni. Ystäväni ovat hyljänneet minut. Minut on suljettu vankilaan. Minä murehdin kärsimykseni takia”( kirjoittajan ajatuksia). Sitten Heeman haastaa Jumalaa: ”Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi? Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?”(Ps.88:10 -12). 

Heeman sanoo itse asiassa: ”Minä tarvitsen ihmeen nyt, Herra, ei vasta ylösnousemuksessa. Tämä on viimeinen toivoni. Pian on liian myöhä, koska olen kuollut. Tässä on sinun viimeisin jättöpäiväsi, Jumala. Auta minua! Miksi heität minut luotasi? Miksi kätket minulta kasvosi? Miksi et vastaa minun rukouksiini?”

Tämä on toivottomuutta, epätoivoa, ilmeisen mahdoton kriisi.

Mitä hurskas sielu voi tehdä? Miten vanhurskas sielu reagoi tähän? Niin kuin Heeman, meidän tulee huutaa yötä päivää: ”Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi. Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen… Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi” (Ps.88:1-2, 13).

Tässä on kolme asiaa, joita minä teen kärsimykseni aikoina:

1. Minä otan vastaan ja uskon taivaallisen Isäni rakkauteen ja iloon minua kohtaan.
2. Minä vuodatan sydämeni Hänen eteensä rukoillen hiljaa.
3. Minä rohkaisen sieluni joka päivä Hänen lupauksillaan.