KADOTETUN SUKUPOLVEN HUOMION HERÄTTÄMINEN

David Wilkerson

Juuri ennen ristiinnaulitsemistaan Jeesus varoitti opetuslapsiaan: ” Joitakin teistä hyljeksitään, jotkut joutuvat vankilaan, jotkut jopa tapetaan. Kaikki joudutte vainotuiksi” (ks. Joh.16:2). Mikä jäähyväissaarna!

Samalla Jeesus antoi heille neuvon sanan siitä, miten heidän tulisi saavuttaa Hänen jälkeensä tulevan sukupolven.  Tällä neuvolla ei ollut mitään tekemistä evankelioimistapojen kanssa. Jeesus oli jo sanonut opetuslapsilleen, että heidän tuli mennä kaikkeen maailmaan saarnaamaan evankeliumia. Oli selvää, että he tarvitsivat Pyhän Hengen voimaa tehdäkseen sen.

Jeesus sanoi heille selvästi: ”Jos noudatatte tätä minun uutta käskyäni, kaikki ihmiset saavat tietää, keitä te olette. He tietävät silloin tarkalleen, missä te seisotte. He ehkä vihaavat teitä, nimittävät teitä fanaatikoiksi ja heittävät teidät ulos synagogistaan, mutta he tietävät, että kuulutte Minulle”.

Tämän Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut - että tekin niin rakastatte toisianne”(Joh.13:34, kirjoittajan kursiivi). Se ei ole mikään mahdollisuus. Se on Jeesuksen käsky. Siitä juuri kaiken evankelioinnin pitää alkaa.

Raamattu sanoo selvästi, että meidän pitää ruokkia köyhiä ja seurakunta tekee niin uskollisesti. Meidän tulee tehdä paljon hyviä tekoja, joiden kautta saarnaamme Kristusta rohkeasti. ”Syvän pimeyden” lävitse tunkemiseen tarvitsemme tämän Jeesuksen uuden käskyn huomioimista. Kristus selittää: ”Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus" (Joh.13:35, kursiivi kirjoittajan).

Jeesuksen mukaan vain tämä erityinen rakkaus, rakkaus uskonveljiä ja – sisaria kohtaan, saa huomion kadotetulta sukupolvelta. Se on samaa itsensä kieltävää, uhrautuvaan rakkautta, jota Jeesus osoittaa  itse kullekin meistä. Sellaista sukulaisiasi kohtaan osoitettua rakkautta ei voi saada aikaan vain sanalla, vaan se tulee teoista.