Kristuksen ruumis

Apostoli Paavali kertoo: "Te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne Hänen jäseniänsä" (1Kor. 12:27). Sitten hän vielä tarkentaa tätä: "eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on siinä monta" (1Kor. 12:14). Paavali tahtoo tällä sanoa: "Katsokaa ruumistanne. Teillä on kädet, jalat, silmät ja korvat - eikä pelkästään eristäytyneet aivot, jotka eivät ole millään tavalla sidoksissa muihin ruumiin jäseniin. Niin, samoin on myös Kristus. Ei Hän ole pelkkä pää. Hänellä on ruumis, ja me muodostamme sen jäsenet."

Tuo apostoli sanoo myös: "Me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä" (Room. 12:5). Toisin sanoen emme ole ainoastaan yhteydessä Jeesukseen, joka on pää, vaan olemme yhteydessä myös toisiimme. Tosiasia on se, että me emme voi olla yhteydessä Häneen ilman, että emme ole yhteydessä myös veljiimme ja sisariimme Kristuksessa.

Paavali yrittää saada lukijoita tajuamaan tätä, sanomalla: "Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen? Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset" (1Kor. 10:16-17). Me kaikki saamme ravintomme samasta lähteestä: Kristuksesta - taivaan mannasta. "Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän" (Joh. 6:33).

Jeesus julisti: "Minä olen elämän leipä; Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta - niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani" (Joh. 6:35, 51, 57). Tässä kohtaa leipä on tärkeä. Herramme kertoo meille: "Jos tulette minun luokseni, te saatte ravintoa. Te liitytte minuun, jäseniksi ruumiiseeni. Sen tähden te saatte voimaa siitä elämän virrasta, joka on minussa." Aivan - jokainen Hänen ruumiinsa jäsen saa voimansa yhdestä ainoasta lähteestä - ja se lähde on Kristus, pää. Kaikki, mitä tarvitsemme elääksemme, virtaa meille Hänestä.

Tämä leipä on se, mikä on tunnusomaista meille Hänen ruumiinsa jäseninä. Meidät on asetettu erilleen muusta ihmiskunnasta, koska me aterioimme yhdestä leivästä: Jeesuksesta Kristuksesta. "Me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset" (1Kor. 10:17).

Mutta jotkut kristityt eivät halua olla tekemisissä muiden ruumiinjäsenten kanssa. He ovat Jeesuksen kanssa tekemisissä, mutta he eristäytyvät päättäväisesti muista uskovista. He eivät halua olla missään tekemisissä ruumiin kanssa, päätä lukuun ottamatta.

Mutta ruumis ei voi koostua vain yhdestä jäsenestä. Voitko kuvitella pään, josta lähtee vain käsivarsi? Kristuksen ruumis ei ole pelkkä pää, ilman ruumiinjäseniä tai sisäelimiä. Hänen ruumiissaan on paljon jäseniä. Yksinkertaisesti sanottuna, me emme voi olla yhtä Kristuksen kanssa, olematta yhtä myös Hänen ruumiinsa kanssa.

Meidän tarpeemme eivät ole pelkästään päätä varten. Ne ovat koko ruumista varten. Meitä ei sido yhteen ainoastaan halumme Jeesuksen puoleen, vaan myös tarpeemme toisia kohtaan. Paavali ilmoittaa: "Silmä ei saata sanoa kädelle: En tarvitse sinua, eikä myöskään pää jaloille: En tarvitse teitä" (1Kor. 12:21).

Katsopa tämän jakeen toista puoliskoa. Edes pää ei voi sanoa toiselle jäsenelle: "En tarvitse sinua." Hämmästyttävää. Paavali kertoo siis, että Kristus ei milloinkaan sano yhdellekään ruumiinsa jäsenelle: "En tarvitse sinua mihinkään." Meidän päämme haluaa itse olla yhteydessä meistä jokaiseen. Lisäksi hän sanoo, että me olemme kaikki tärkeitä, jopa välttämättömiä, Hänen ruumiinsa toimivuudelle.

Tämä on totta erityisesti niiden ruumiinjäsenten kohdalla, jotka ovat ruhjottuja tai loukkaantuneita. Paavali osoittaa heille myötätuntoa: "Päinvastoin ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä" (1Kor. 12:22). Sitten tuo apostoli lisää: "Ja ne ruumiin jäsenet, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä kunniallisemmin, ja niitä, joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme" (12:23). Hän puhuu niistä Kristuksen ruumiinjäsenistä, jotka ovat näkymättömiä, piilossa ja tuntemattomia. Jumalan silmissä juuri näillä jäsenillä on suuri kunnia. Ja ne ovat ehdottoman välttämättömiä Hänen ruumiinsa teoille.

Tämä raamatunkohta pitää sisällään syvällisen merkityksen meistä jokaiselle. Paavali tarkoittaa tällä: "Sillä ei ole merkitystä, kuinka huono kuva sinulla on itsestäsi. Voi olla, että et pidä itseäsi sellaisena, joka täyttää kristityn mitat. Mutta Herra itse sanoo: 'Minä tarvitsen sinua. Et ole pelkästään tärkeä ruumiinjäsen. Olet elintärkeä, ja välttämätön sen toimivuudelle."

Jokainen Kristuksen vertauksista sisältää Jumalan totuuden. Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat jakaneet keskenään näitä totuuksia jo ennen maailman luomista: "Minä avaan suuni vertauksiin, minä tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti" (Matt. 13:35). Jeesus todistaa, että nämä kätketyt totuudet paljastetaan ainoastaan niille, jotka ajan kanssa etsivät niitä.

Matteuksen evankeliumin luvussa 22 on vertaus, jonka minä uskon paljastavan paljon Kristuksen ruumiista. Siinä Jumala hahmottelee iankaikkisia aikomuksiaan nostattaa uskovien ruumiin kuolleista. Hän tahtoo Pojalleen morsiamen. Tämä ruumis tulee yhtymään Jeesukseen, liittymään Häneen niin kuin yhdeksi lihaksi, yhdeksi ruumiiksi. Kristuksesta tulee tämän morsiamen elämä ja elämän lähde. He liittyvät erottamattomasti toisiinsa.

Jeesus aloittaa vertauksen ilmoittamalla: "Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa. Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita" (Matt. 22:2-3). Tämän vertauksen kuningas on selvästi Isä Jumala. Ja Poika on Kristus.

Tässä näemme, kuinka Isä lähettää Pyhän Hengen etsimään morsianta Pojalleen. Morsian on tietysti Jeesuksen Kristuksen seurakunta. Ja tämä morsian koostuu monista jäsenistä. Itse asiassa hän koostuu jokaisesta ihmisestä, joka ottaa vastaan Kuninkaan kutsun hääaterialle.

Seuraavassa jakeessa Jeesus kuitenkin sanoo, että "nämä eivät tahtoneet tulla" (22:3). Hän puhuu tässä omasta saarnaamisestaan juutalaisille. Kristus kehotti Israelia ottamaan Hänet vastaan, mutta he kieltäytyivät. Raamattu sanoo: "Hän tuli omiensa tykö, ja Hänen omansa eivät ottaneet Häntä vastaan" (Joh. 1:11).

Niinpä Kuningas yritti vielä kerran: "Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin. Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen; ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat" (Matt. 22:4-6).

Juutalaiset eivät tappaneet ainoastaan Jeesusta, vaan myös Hänen seuraajansa. Niin, Kristus kertoo meille: "Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa" (22:7). Jeesus puhui tässä profeetallisesti. Vain 40 vuotta Hänen kuolemansa jälkeen Rooman sotajoukot marssivat Jerusalemiin ja tuhosivat pyhän kaupungin. Aikaisemmin Israelin historiassa Jumala oli käyttänyt Assyriaa kansansa rankaisemiseen. Nyt Hän lähetti roomalaiset kenraalit Vespasianuksen ja Tiituksen polttamaan Jerusalemin maan tasalle. Näin Jeesuksen profetia tuli kirjaimellisesti täytetyksi: "Teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi" (Matt. 23:38).

Seuraava kohta tässä vertauksessa pitää sisällään sanomani ytimen liittyen Kristuksen ruumiiseen. Jeesus kertoo meille: "Sitten hän sanoi palvelijoillensa: Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia. Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte. Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita" (Matt. 22:8-10).

Golgatalta lähtien evankeliumia on levitetty kaikille ihmisille: Juutalaisille ja pakanoille, rikkaille ja köyhille, orjille ja vapaille, hyville ja pahoille yhtäläisesti. Näin "häähuone tuli täyteen pöytävieraita" (22:10). Ymmärtäkää, että tässä kohtauksessa ei puhuta Karitsan hääateriasta. Tuo juhla tapahtuu vasta tuomion jälkeen, nämä ovat kihlajaisjuhlat ja vieraina ovat ne, jotka ottavat Kristuksen Herrana vastaan.

Ajattele: Jeesuksen mukaan tämä morsian pitää sisällään "sekä pahat että hyvät" (22:10). Sellaiseen ryhmään kuuluu ihmisiä, jotka olivat ennen pahoja: narkomaaneja, alkoholisteja, huoria, murhaajia ja huumekauppiaita. Mutta siihen kuuluu myös ihmisiä, jotka olivat ennen hyviä - niitä, jotka joskus luottivat lihan vanhurskauteen.

Nyt he kaikki ovat muuttuneet. He ovat tunnustaneet syntinsä ja heidät on pesty puhtaiksi Kristuksen verellä. Aivan kuten valtavat joukot laulavat joka viikko, myös he todistavat: "Hän on vienyt minut viinimajaan; rakkaus on hänen lippunsa minun ylläni" (Laulujen laulu 2:4).

Kun Jeesus sanoo, että häähuone "tuli täyteen" vieraita, se kreikan kielen sana, jota Hän käyttää, on pletho. Se tarkoittaa "innoittaa, täyttää, vaikuttaa". Toisin sanoen, nämä vieraat edustavat Kristuksen puhdistettua ja lunastettua ruumista. Jumalan Henki on vaikuttanut heissä ja täyttänyt heidät. Ja Hän on vaatettanut heistä jokaisen valkeisiin häävaatteisiin.

Normaalisti me ajattelemme, että hääjuhlat kestävät muutamia tunteja. Jeesuksen ajan kulttuurissa sellaiset juhlat saattoivat kestää viikon. Mutta Jumalan silmissä yksi päivä vastaa tuhatta vuotta. Tässä vertauksessa ne juhlat, jotka näemme, ovat kestäneet Golgatalta saakka. Ne ovat jatkuneet vuosisatojen ajan. Eivätkä ne pääty, ennen kuin sulhanen palaa.

Rakas pyhä, ymmärrätkö mitä tämä tarkoittaa? Joka päivä on hääpäivä. Kun olet osa Kristuksen ruumiista, olet osa Hänen morsiantaan. Tämä tarkoittaa sitä, että joka aamu, kun nouset, sinun tulee pukeutua valkeisiin häävaatteisiisi. Jos se likaantuu tai tahrautuu, sinun on vietävä se Hänen sanansa puhdistettavaksi. Ja sinun on pidettävä kihlasormusta koko ajan. Se ilmaisee tilanteesi avioliiton suhteen, Pyhän Hengen sinetöimänä. Lopuksi, sinun tulee juhlia taivaan leivällä: Kristuksella, taivaan mannalla.

Näitä juhlia vietetään Kristuksen ruumiissa joka päivä. Mutta eteisessä on havaittu kuokkavieras. Jeesus jatkaa vertausta: "Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin. Ja hän sanoi hänelle: Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita? Mutta hän jäi sanattomaksi. Silloin kuningas sanoi palvelijoille: Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys" (Matt. 22:11-13).

Kuka on tämä vertauksen mies? Hänen henkilöllisyytensä on vakavasti otettava asia, sen kauhean kohtalon tähden, jonka hän saa kärsiä. Jotkut selittävät, että tuo mies edustaa niitä, jotka tulevat Kristuksen luokse pukeutuneena oman vanhurskautensa vaatteisiin. Kuvaillaan kurjaa, petettyä ja vajaata sielua, jonka tuomitsee se, että hän turvautuu omaan itseensä.

Minä en hyväksy tällaista tulkintaa. Voi olla, että yllätyt, kun kerron, kenen uskon tämän miehen olevan. Vihjeen antaa tuo kohta, jossa Kuningas puhuu hänestä "ystävänä". Jeesus käytti samaa sanaa puhuessaan Juudakselle, ennen kuin Hänet petettiin. Minä uskon, että Kuningas käyttää tässä vertauksessa tuota sanaa ikään kuin ivaten. Hänellähän oli tarkoituksena lähettää tuo mies helvettiin.

Jos minulta kysytään, tämä vieras on itse synti: saatana. Voin melkein nähdä hänen marssivan juhlaan, pukeutuneena itse tehtyyn, loisteliaaseen purppuraviittaan, eikä siihen pukuun, joka oli säädetty. Hän on ylpeyden ruumiillistuma.

Miksi tuota synnin miestä ei pysäytetty ovella? Uskon, että Sakarja vastaa tähän. Tuo profeetta sanoo: "Ja hän näytti minulle ylimmäisen papin Joosuan seisomassa Herran enkelin edessä ja saatanan seisomassa hänen oikealla puolellaan, häntä syyttämässä. Ja Herra sanoi saatanalle: "Herra nuhdelkoon sinua, saatana. Nuhdelkoon sinua Herra, joka on valinnut Jerusalemin" (Sak. 3:1-2).

Joosua edustaa tietenkin ylimmäistä pappeutta, Herran pelastamia. Tämän päivän uskoville hän edustaa myös Kristuksen ruumista, Jumalan kuninkaallista papistoa. Sakarjan näyssä saatana seisoi Joosuan vieressä häntä "syyttämässä". Sana merkitsee myös hyökkäämistä.

Täytyy tunnustaa, etten tiedä miksi saatanan sallitaan syyttää ja hyökätä Jumalan kansaa vastaan. Mutta sen minä tiedän, mitä Jumala sanoo vihollisestamme: "Meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos" (Ilm. 12:10). Eräänä päivänä Herra sitoo paholaisen ja heittää hänet iankaikkiseen vankeuteen.

Mutta tämä ei ole vielä tapahtunut. Saatana tietää, että hänen aikansa on lyhyt. Niinpä hänellä on suuri viha Kristuksen ruumista vastaan. Todellakin, hänen hyökkäyksissään näkyy sellainen rohkeus ja röyhkeys, jollaista ei ole ennen nähty. Miksi? Hän tietää, että suurin uhka hänelle on verellä puhdistetuista uskovista muodostuva ruumis, joka vaeltaa yhtenäisenä. Ja näinä viimeisinä päivinä Pyhä Henki on tehnyt ihmeellistä työtä nostattaessaan ja solmiessaan yhteen pyhiä kaikkialta ympäri maailmaa.

Nämä asialleen omistautuneet palvelijat seisovat yhdessä, yhtenä ruumiina. He rakastavat toisiaan, rukoilevat toistensa puolesta ja auttavat haavoitettuja ja pelkääviä keskuudessaan. He seisovat yhdessä myös sodassa. He taistelevat vihollista vastaan, sitovat hänen valtakuntaansa, syrjäyttävät enkeliruhtinaita ja saavat vallan voittaa helvetin voimia.

Näemme tämän viimeisten päivien sotajoukon Jeesuksen vertauksessa, ruumiillistuneena, hääjuhlassa. Nämä verellä puhdistetut taistelijat oat kokoontuneina Kristuksen pöydän ääreen, jossa he vahvistuvat nauttimalla Hänen leipäänsä. Ja heillä kaikilla on vain yksi päämäärä: olla valmiina kohtaamaan Sulhanen, kun Hän tulee.

Meidän ei pitäisi olla lainkaan yllättyneitä siitä, että saatana on tunkeutunut Jumalan huoneeseen. Se on hänen viimeinen tilaisuutensa yrittää hajottaa Kristuksen kasvava ja voimistuva ruumis. Niinpä hän on hyökännyt juhlaan, aikomuksenaan tuhota jokainen, jonka vain voi. Ja hän on vakuuttunut siitä, että paras tapa tehdä tämä on yrittää huijata Jumalan valittuja.

Kuinka paholainen tekee tätä? Hän tekee sitä, mitä hän on aina tehnyt, Golgatalta lähtien: hän valehtelee sinulle. Hän syyttää sinua. Hän istuttaa mieleesi epäilyksiä ja pelkoja. Voin kuvitella, kuinka tämä purppuraan puettu hahmo juoksentelee ympäriinsä, yrittäen huijata jokaista vierasta. Hän istuttaa heihin epäilyksiä ja pelkoja, syyttäen heitä salakavalasti ja yrittää tahria heidän valkeat vaatteensa.

Olen varma, että avain saatanan strategiaan löytyy ensimmäisen Mooseksen kirjan kolmannesta luvusta. Paholainen oli juuri menestyksekkäästi kiusannut Eevaa. Jumala sanoi hänelle: "Minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän" (1Moos 3:15).

Se vaimon siemen, johon tässä viitataan, on Jeesus. Toisin sanoen, Messias tulisi syntymään ihmisestä. Ja Jumala ilmoitti ennalta Hänen voittoisasta ristintyöstään. Golgatalla Kristus tulisi asettamaan jalkansa saatanan päälle ja haavoittamaan häntä.

Mutta Herra ilmoitti myös, että saatana tulisi pistämään Kristusta kantapäähän. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Jeesuksen ruumiin jäseninä me olemme Hänen siementään. On ilmeistä, että osa tästä siemenestä muodostaa Kristuksen ruumiin kantapään. Mihin tässä viitataan?

Meille on annettu pari vihjettä. Ensiksi, kantapää on osa jalkaa. Mehän tiedämme, että jalan ensisijainen tehtävä on seisoa tai kävellä. Minä uskon, että Kristuksen ruumiin jalat on tehty niistä uskovista, jotka kantavat vastuuta. Nämä ruumiin jäsenet ovat myös vastuussa Pyhän Hengen johdatuksen mukaan vaeltamisesta. Ota huomioon, että nämä työt ovat toisia tukevia. Ne ovat enimmäkseen piilossa ja näkymättömiä, kun taas muut ruumiinjäsenet huomataan. Tällä tavalla, jalat ovat eräänlainen esimerkki muille Kristuksen ruumiin jäsenille.

Mutta jalat ovat myös yksi ruumiin herkimmistä osista. Ne ovat peitettynä suurimman osan aikaa, että ne olisivat suojassa. Näin heprean kielen sanalle "pistää" tulee merkitystä. Se tarkoittaa "kampata" tai "odottaa, että saa jonkun ansaan". Minä uskon, että saatanan kohteena ovat ne Kristuksen ruumiin jäsenet, jotka ovat herkkiä ja helposti haavoittuvia.

Sinäkin todennäköisesti tunnet sellaisia kristittyjä. He rakastavat Jeesusta kaikesta sydämestään, mutta he ajattelevat usein, etteivät he täytä niitä mittoja, joita heiltä odotetaan. He haluavat epätoivoisesti olla Jumalan mielen mukaisia, mutta he ovat varmoja siitä, etteivät pysty siihen milloinkaan. He eivät epäile Häntä, vaan itseään. Ja he lankeavat helposti syytösten alle, tuntien itsensä arvottomaksi, kelpaamattomaksi ja tarpeettomaksi.

Paholainen tietää heistä tämän, sillä hänen enkeliruhtinaansa ovat tarkkailleet heidän elämäänsä. Siis nyt, kun saatana astuu sisään tuohon Kuninkaan juhlahuoneeseen, hän on täysin valmistautunut hyökkäykseen. Hän tekee pienen kierroksen ja käy kuiskailemassa syytöksiä heidän korviinsa. Mikä on hänen päämääränsä? Saada nämä helläsydämiset pyhät luovuttamaan. Hän haluaa nähdä, kuinka he heittävät valkeat vaatteensa pois ja jättävät tuon pöydän täydellisessä epätoivossa.

Nyt onkin pakko kysyä sinulta: onko saatana jo käynyt sinun pöydässäsi? Oletko kuullut, kuinka ääni kuiskaa:

• "Sinä näytät puhtaalta ja pyhältä. Mutta sydämesi on synnistä musta. Jumala pettyy sinuun. Olet hyödytön ja tekopyhä."
• "Toiset kristityt eivät kunnioita sinua, koska sinulla ei ole lahjoja. Kukaan ei rakasta sinua."
• "Joudut vielä vastaamaan tuosta vanhasta synnistäsi. Sinusta tulee häpeä Jumalalle ja Hänen kansalleen. Ja hyvä maineesi on mennyttä."
• "Voit unohtaa kaikki ne lupaukset, joita luulit Jumalan sinulle puhuneen. Minä huijasin sinua. Se oli minun ääneni, jonka kuulit."
• "Jumala on vihainen sinulle. Siksi rukouksiisi ei vastata. Olet tehnyt liikaa syntiä."
• "Menetät kohta työpaikkasi. Päädyt täydelliseen köyhyyteen."
• "Et selviä. Ennen pitkää lankeat kuitenkin."

Kuulet näitä syytöksiä yöllä ja päivällä. Minäpä kerron sinulle, että saatana tahtoo vain vetää sinut pois pöydästä. Sitten hän saa sinut näkemään nälkää, kun et saa ravintoa Kristuksesta. Hän tahtoo eristää sinut niin, että hän saa myrkyttää henkesi. Hän yrittää vakuuttaa sinulle: "Sinä vain et täytä kristityn mittoja. Onko enää mitään järkeä jatkaa? Ei sinusta tule ikinä Kristuksen pyhän ruumiin jäsentä."

Totuus on se, että saatana tietää, että hänen suurin vihollisensa on uskovien yhtenäinen ruumis. Hän on tietoinen siitä Jeesuksen lupauksesta, että missä kaksi tai kolme kokoontuu yhteen, siellä Hän on heidän keskellään. Siksi hän on päättänyt vetää meitä irti yksi kerrallaan.

Lopulta Kuningas kohtaa tämän miehen, kysyen häneltä: "Kuinka pääsit tänne sisään, ilman häävaatteita?" Toisin sanoen, Hän sanoo: "Mitä sinä luulet tekeväsi täällä, vaivaamassa minun kansaani? Luulitko, etten minä näkisi sinua? Uskoitko, etten minä tekisi sinulle mitään?"

Siitä ensimmäisestä valheesta lähtien, jonka saatana kuiskasi sinulle, Jumala on tarkkaillut hänen jokaista liikettään. Ja Hän aikoo vaientaa paholaisen valheet. Raamattu sanoo, että Kuningas sai tuon ei-toivotun miehen sanattomaksi (katso Matt. 22:12). Jumala sanoi siis: "Ei enää syytöksiä minun juhlahuoneessani, saatana. Enää et valehtele minun kansalleni." Sitten Kuningas käski palvelijoitaan: "Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen."

Tuo vertaus päättyy näihin Kuninkaan sanoihin: "Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut" (22:14). Voin kuvitella, kuinka Jumala katsoo yli tuon juhlahuoneen, julistaen: "Monien vuosien ajan minä kutsuin Israelia apostolieni kautta. Mutta he kieltäytyivät kuulemasta. Nyt nämä vieraat täällä, minun huoneessani, ovat vastanneet minun kutsuuni. Heidät on valittu. Enkä minä salli saatanan leikata yhtäkään heistä irti minun ruumiistani."

Me tiedämme, että paholaista ei ole vielä heitetty iankaikkiseen vankeuteensa. Mutta kun me juhlimme tuon pöydän ääressä, odottaen Sulhasen saapumista, meille on annettu käsky. Kuningas on käskenyt meitä sitomaan paholaisen ja heittämään hänet ulos tuosta juhlahuoneesta. Lyhyesti sanottuna, meidän on noustava ja tehtävä jotain noita saatanan hyökkäyksiä vastaan, jotka kohdistuvat Kristuksen ruumiiseen.

On hämmästyttävää, että monet kristityt eivät välitä tästä käskystä. Kun näemme hyväsydämisen uskovan kärsivän tuskaa, me ajattelemme: "Minä lohdutan häntä. Minä haluan kuunnella." Tai: "Minä voin tukea häntä jollain tavalla. Voin viedä hänelle ruokaa tai rahaa." Nämä ovat kyllä Jumalan mielen mukaisia rakkauden tekoja. Mutta yleensä se ei riitä.

Jos me tiedämme, että saatana puhuu valheita jonkun elämään, meitä vaaditaan tekemään enemmän, kuin pelkästään kuuntelemaan tai tarjoamaan neuvoja. Meidän tulee koota muitakin uskovia yhteen ja saada valta vihollisen yli. Jeesus kertoo, että jotkut riivaajat eivät lähde ulos "muulla kuin rukouksella ja paastolla" (Matt. 17:21). Näin meidän tulee siis paastoten ja rukoillen sitoa vihollinen. Ja meidän tulee ajaa hänet ulos uskonveljemme tai -sisaremme mielestä, sielusta ja olosuhteista.

Olen viettänyt monia tunteja yrittäessäni neuvoa maahan painettuja uskovia pääsemään eroon murheistaan. Mutta yhä enemmän ja enemmän minä havaitsen, että paholainen seisoo heidän päällään, ja saa heidät uskomaan hänen valheitaan. Nykyisin, aina kun näen paholaisen tekevän työtään herkässä pyhässä, minussa syttyy pyhä viha. Minä ymmärrän, että minun täytyy tehdä se, mitä jokainen Hänen ruumiinsa pappi on kutsuttu tekemään: sitoa saatanan kädet ja jalat Jeesuksen nimessä, ja ajaa hänet ulos pimeyteen.

Elätkö sinä epätoivon pilven alla? Tunnetko veljen tai sisaren, joka on maassa ja joka kuuntelee saatanan syytöksiä? Minä kehotan sinua: etsi rukoilevia uskovia, jotka ovat Kristuksen ruumiissa. Menen niiden luokse, jotka todella tuntevat Jumalan sydämen. Ja osoittakoon he ne vihollisen valheet sellaisiksi, joita ne ovatkin.

Raamattu sanoo, että jos johonkin meistä sattuu, meihin kaikkiin sattuu. Siksi on ehdottoman tärkeää, että kokoonnumme yhteen Jeesuksen nimessä, toistemme tähden. Meidän tulee käyttää Vapahtajamme käskyvaltaa, sitoa vihollinen ja ajaa hänet ulos toistemme elämästä. Silloin me kykenemme vangitsemaan jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle. Tämä on Kristuksen ruumiin todellista työtä.