Kristus, meidän ylimmäinen pappimme, osa 1

Isä Jumala nimitti Poikansa Jeesuksen Ylimmäiseksi Papiksemme kirkkaudessa. Jeesus on todella kirkkaudessa juuri nyt - sekä Ihmisenä että Jumalana - meidän edestämme. Hänet on puettu Ylimmäisen Papin vaatteisiin - ja Hän seisoo Isän edessä rukoillen meidän puolestamme, juuri nytkin, kun kirjoitan tätä!

Varmasti Isästä on erittäin mieluisaa, kun Hänen Poikansa istuu Hänen oikealla puolellaan. Mutta Raamattu ei sano, että Jeesus nousi taivaaseen Isänsä tähden. Eikä se sano, että Hän nousi taivaaseen palatakseen kirkkauteensa. Ei - Ramattu sanoo, että Kristus nousi taivaaseen meidän tähtemme - Ylimmäisenä Pappina: "Kristus ei mennyt käsillä tehtyyn kaikkeinpyhimpään... vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme." (Hebr. 9:24.)

Johannes sai nähdä välähdyksen Jeesuksesta Hänen tehtävässään meidän Ylimmäisenä Pappinamme kirkkaudessa. Hän kirjoittaa, että Jeesus ilmestyi seitsemän lampunjalan keskelle (jotka edustivat Hänen seurakuntiaan) ja suoritti palvelustehtäväänsä heidän joukossaan yllään erityinen vaate: "... pitkäliepeiseen viittaan puetun ja rinnan kohdalta kultaisella vyöllä vyötetyn." (Ilm. 1:13.) Tämä on Ylimmäisen Papin virka-asu! Jeesuksella oli yllään jalkoihin ulottuva viitta ja vyöllä rintapanssari. Ja tätä samaa asua Hän pitää yllään, kun Hän toimii meidän hyväksemme juuri nyt kirkkaudessa!

Muistatte varmaan, että Vanhan testamentin ylimmäinen pappi oli Kristuksen esikuva ja varjo. Vanhassa testamentissa mainitaan kaksi pappeutta - Aaronin pappeus ja Melkisedekin pappeus. Aaron oli aivan varmasti Kristuksen esikuva. Jumala todella antoi meille Vanhan testamentin ylimmäisessä papissa kuvitetun saarnan. Kaikki, minkä ylimmäinen pappi teki, kuvasi Jeesuksen työtä ja toimintaa kirkkaudessa!

Jokainen huonekalu ja jokainen yksityiskohta Vanhan testamentin Ilmestymajassa viittasi Jeesukseen. Jos haluat tietää, millaista Kristuksen toiminta meidän hyväksemme on kirkkaudessa näinä viimeisinä aikoina, tutki Ilmestysmajaa ja ylimmäistä pappia. 2.Mooseksen Kirjan 30. luku antaa meille ihmeellisen kuvan tästä tehtävästä:

Pyhäkön ja Kaikkienpyhimmän välillä Ilmestysmajassa oli esirippu. Ja aivan Kaikkeinpyhimmän sisäänkäynnin edessä oli kullasta tehty alttari, kolmen jalan korkuinen, kyynärän levyinen ja kyynärän pituinen. Suitsukkeet asetettiin tälle alttarille, ja niitä poltettiin kaiken aikaa. Ylimmäisenä Pappina Aaronia käskettiin pitää huolta lampuista ja suitsutuksesta. Joka aamu, kun hän meni Pyhäkköön laittamaan lamput kuntoon, hän pani suitsukkeen alttarille. Alttarilla oli aina oltava hiiliä, ettei tuli pääsisi koskaan sammumaan. Joka ilta Aaronin piti tulla polttamaan hyvänhajuista suitsutusta alttarilla nostaessaan lamput paikoilleen.

"Ja Aaron [ylimmäinen pappi] polttakoon sen päällä hyvänhajuista suitsutusta; joka aamu, kun hän laittaa lamput kuntoon, hän polttakoon sitä. Samoin myös, kun Aaron iltahämärässä nostaa lamput paikoilleen, hän polttakoon sitä. Tämä olkoon teillä jokapäiväinen suitsutusuhri Herran edessä sukupolvesta sukupolveen." (2.Moos. 30:7,8.) Vuosikausia, koko Israelin erämaavaelluksen ajan, kultainen alttari täytti pyhäkön hyvänhajuisen suitsutuksen pilvellä. Ja suitsutusta nousi jatkuvasti taivaaseen!

Raamatun suitsutushan vastaa rukousta. Ja ikuisesti palava suitsuke tuolla alttarilla Pyhäkössä vastaa Jeesuksen rukouksia, kun Hän oli maan päällä. Ei kulunut päivääkään Jeesuksen elämästä tällä planeetalla, ettei Hän olisi rukoillut opetuslastensa puolesta. Hänen rukouksensa heidän puolestaan olivat hyvänhajuista suitsutusta, joka kantautui päivittäin Isän luo: "Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille... Minä rukoilen heidän edestänsä... varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut..." (Joh. 17:8-11.)

Jeesus rukoili lakkaamatta: Hän meni vuorille rukoilemaan. Hän etsi yksinäisyyttä rukoillakseen. Hän rukoili aamuisin ja iltaisin - aina. Jeesus itse asiassa sanoi, ettei Hän tehnyt mitään kuulematta ensin Isäänsä - rukouksessa!

Johanneksen evankeliumin 17. luku käsittelee Jeesuksen rukouksia opetuslastensa ja kansansa puolesta - niiden, jotka seurasivat Häntä ja uskoivat Häneen. Mutta Jeesus ei rukoillut vain seuraajiensa puolesta, vaan "myös niiden edestä, jotka heidän [opetuslasten] sanansa kautta uskovat minuun." (jae 20.) Mikä väkevä totuus! Jeesuksen lause: jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun", koskee myös sinua ja minua. Jeesus rukoili meidänkin puolestamme vaeltaessaan maan päällä lihallisena ihmisenä! Vuosisatoja sitten olimme Hänen mielessään. Hän jopa tallensi muistiin tämän rukouksen Sanaansa tietäen, että me lukisimme sitä. Hän haluaa meidän tietävän, että Hän rukoili Isää meidän puolestamme!

Rakkaat ystävät, tämä rukous, jonka Jeesus meidän puolestamme rukoili, ei haihtunut savuna ilmaan. Se on palanut Jumalan alttarilla koko ajan - ja Jumala on hyväksynyt Poikansa rukouksen meidän kaikkien edestämme! Meidän kääntymyksemme, meidän pelastuksemme, on Jeesuksen rukousten ansiota. Juuri siksi me olemme Hänessä tänään - koska Jumala vastasi Hänen esirukoukseensa meidän puolestamme!

"Mutta tällä on katoamaton pappeus, sentähden että hän pysyy iankaikkisesti, jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa." (Hebr. 7:24,25.) Juuri nyt Jeesus rukoilee niiden synnintekijöiden edestä, jotka eivät ole vielä kääntyneet Hänen puoleensa. Raamattu sanoo, että Hän voi pelastaa täydellisesti - siis "aikojen loppuun saakka" - kaikki, jotka vain tulevat Hänen tykönsä.

Niinä vuosina, jotka olen toiminut julistustyössäni, olen nähnyt monien huumeiden orjien ja alkoholistien pelastuvan ihmeellisellä tavalla. Joka kerta olen ajatellut itsekseni: "Tällä on täytynyt olla rukoileva äiti tai esirukouksilla perhettään kantava isoäiti jossain menneisyydessä. Jumala vastaa noiden pyhien soturien rukouksiin!@ Mutta nyt käsitän selvemmin - kaiken tämän takana on jotain paljon väkevämpää ja tehokkaampaa. Ei yksin äidin tai isovanhempien rukous auttanut niitä, jotka nyt uskovat. Jeesus rukoili koko ajan heidän puolestaan! "Minä rukoilen... myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun." (Joh. 17:9,20.)

Jos oletkin pakoillut Herraa, et koskaan pääse pois Hänen esirukouksistaan! Isä vastaa Pojalleen. Ja kaikki, jotka vastustavat Häntä, jatkavat syntistä elämäänsä, paaduttavat sydämensä Kristuksen rukouksilta - Hänen, joka rukoili heidän puolestaan maan päällä ja rukoilee yhä!

Kerran vuodessa ylimmäinen pappi meni Kaikkeinpyhimpään uhraamaan Israelin syntien puolesta. Pyhitettyään itsensä - kylvettyään perusteellisesti, astuakseen puhtauteen - hän otti mukaansa sonnivasikan verta ja kultaisen hiiliastian (tai maljan) jota kannatti kolme piikkiä tai ketjua. Sitten pappi otti hiiliä alttarilta, pani ne hiiliastiaan, otti kourallisen suitsuketta ja meni Kaikkeinpyhimpään.

Sen sisällä oli arkki, jonka päällä oli armoistuin - kansi tai peitelevy, jonka ympärillä oli pieni ura. Istuimen molemmin puolin oli kaksi kultaista kerubia, joiden siivet oli levitetty sen ylle. Armoistuin edusti Jumalan läsnäoloa - jossa Herra istui valtaistuimellaan.

Ylimmäinen pappi pirskotteli uhriverta seitsemän kertaa tälle armoistuimelle. Tämä tapahtui Israelin kaikkien syntien sovitukseksi. Veren pirskominen kuvasi Jumalan tuomion ja pyhyyden jokaisen vaatimuksen tyydyttämistä ja paholaisen syytösten torjumista. Tällä veren pirskomisella puhdistettiin kaikki. Sitten ylimmäinen pappi otti kourallisen suitsuketta ja heitti sen hiiliastiassa hehkuvaantuleen. Äkkiä Ilmestysmajan täytti ihana tuoksu. Pappi heilutti hiiliastiaa arkin edessä, kunnes armoistuin peittyi tuoksuvan, hyvänhajuisen suitsutuksen pilveen.

Rakkaat ystävät, tämä on täydellinen kuvaus siitä, mitä Jeesus on tehnyt meidän edestämme - ja tekee nytkin! Ensinnäkin se kuvaa Jeesuksen kuolemaa ja nousemista Taivaallisen Isän luo meidän Ylimmäisenä Pappinamme. Hän meni esiripun läpi - repäisi sen kahtia - ja suoraan Kaikkeinpyhimpään ja vei mukanaan oman uhrikuolemansa veren. Siellä hän hengellisessä merkityksessä pirskotteli alttarin kirkkaudella ja sanoi: "Tästä päivästä lähtien kaikki, jotka uskovat minuun - jotka seuraavat minua ja luottavat minuun, turvautuvat minuun pelastavassa uskossa - ovat minun verelläni pirskotettuja. Minä annan tämän veren, Isäni, uhrina koko maailman syntien sovitukseksi!"

Toiseksi tämä sovitustapahtuma kuvaa myös aikaa, jolloin Jeesus aloitti rukoilemisen meidän edestämme, esirukoukset meidän puolestamme Isän edessä. Miksi? Hyväntuoksuinen suitsutus, joka täytti Kaikkeinpyhimmän, edustaa Jeesuksen rukouksia ja esirukouksia nyt, kirkkaudessa! Meillä on kirkkaudessa ystävä, Puolustaja Isän valtaistuimen edessä, esirukoilija Jumalan oikealla puolella: "Sillä Kristus ei mennyt käsillä tehtyyn kaikkeinpyhimpään... vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme." (Hebr. 9:24.)

Tämä Puolustaja tai lakimies ei ole kenenkään maallisen lakimiehen kaltainen. Kun sinulta loppuvat rahat, Hän ei kieltäydy puolustamasta sinua oikeudessa. Ei! Hän pysyy lähempänä sinua kuin veli. Hän ei koskaan jätä sinua tai hylkää sinua. Hän on aina läsnä - rukoilemassa sinun puolestasi!

Jeesuksen esirukouksen ensimmäinen työ oli Hänen verensä pirskottaminen kaikkien niiden velkakirjojen ja lainojen päälle, joihin me olimme velallisina osallisia. Velkakirja on "vahvistettu asiakirja tai velvoite, joka sitoo sekä velallista että hänen perijöitään." Esimerkki velkakirjasta on kiinnelainan panttausasiakirja. Koko loppuelämäsi ajan laki velvoittaa sinua maksamaan siitä asiapaperista - ja kuoltuasi lapsesi joutuva vastaamaan kiinnityksestä.

Samalla tavoin paholainen aikoinaan otti kiinnityksen sinun sieluusi. Se asetti sinun suhteesi vaatimuksia, koska olit kuollut rikkomustesi ja syntiesi tähden. Helvetissä on nykyään tosiaan hyvin monta siitä syystä, että paholainen vaati panttia itselleen maksamattoman velan vuoksi!

Jumalan oikeamielisyys vaatii, että hän vihaa syntiä. Hänen pyhyytensä vaatii, että Hänen vihansa laskeutuu koko kapinoivan ihmiskunnan ylle. Mutta Jumala rakastaa armoa! Ja nyt Jeesuksen veri on tyydyttänyt Jumalan vaatimukset oikeudenmukaisuudesta ja pyhyydestä - niin että Jumala voi tulla meidän luoksemme esiripun läpi osoittaen meille armoa ja anteeksiantamusta!

Vanha testamentti sisältää väkevän esikuvan meidän armahtavasta Ylimmäisestä Papistamme. 4.Mooseksen Kirjan 16.luvussa näemme koko Israelin seurakunnan nousevan napinaan Moosesta ja Aaronia vastaan. Kaksisataaviisikymmentä ruhtinasta oli kapinoinut, ja Jumala oli vihainen - siksi Hän tuhosi heidät. Nyt kansa oli vihainen Moosekselle ja Aaronille heidän kuolemastaan: "... kaikki israelilaisten seurakunta napisi Moosesta ja Aaronia vastaan sanoen: "Te olette surmanneet Herran kansaa." (4.Moos. 16:41.)

Jumala ilmestyi pilvessä ja käski Moosesta ja Aaronia pysytellä poissa muiden joukosta: "Siirtykää pois näiden jumalattomien miesten majoilta - minä aion tuhota heidät heti!" (ks. jaetta 26.) Äkkiä kansan keskuuteen puhkesi hirvittävä rutto. Mooses oli kauhuissaan - ja hän kehotti Aaronia, ylimmäistä pappia: "Ota hiilipannu ja viritä siihen tuli alttarilta, pane siihen suitsuketta ja vie se nopeasti seurakunnan luo ja toimita heille sovitus, sillä viha on lähtenyt liikkeelle Herran tyköä, vitsaus on jo alkanut... Ja hänen siinä seisoessaan kuolleitten ja elävien vaiheella vitsaus taukosi." (jakeet 46,48.) Mooses sanoi: "Ota hiilipannu - ja juokse leirin läpi heiluttaen suitsutusta ja peitä sillä kansa!" Aaron teki juuri niin - ja suitsutus osui koko leiriin.

Aaron on tässä Kristuksen esikuva - ja suitsutus edustaa Jeesuksen rukouksia kapinoivien ihmisten puolesta. Mikä uskomaton kuva siitä, miten Jumala osoittaa armoaan Ylimmäisen Papin rukousten tähden! Me näemme kuvan Jeesuksesta juoksemassa kapinallisten syntisten keskellä ja kohottamassa rukouksia Isän puoleen heidän edestään. Pirskottaessaan kutakin ihmistä Hän huutaa: "Herra, minä olen rukoillut tämän puolesta! Olen pirskottanut tämän sydämen verellä. Olen täyttänyt Sinun tuomiosi, Sinun pyhyytesi. Isä, armahda heitä!"

Asianajaja on henkilö, joka ilmoittaa tuomioistuimelle, mikä on laillista - mikä on oikein, ja mitä pitäisi tehdä. Lyhyesti sanottuna hän selostaa lakia. Ja meidän Puolustusasianajajamme Jeesus sanoo: "Minä olen täyttänyt lain. Minä olen maksanut hinnan tyydyttääkseni täysin Jumalan oikeudenmukaiset vaatimukset ja tuomion. Paholainen ei voi koskaan syyttää Jumalaa epäoikeudenmukaisuudesta!"

Vaikka 14.700 israelilaista kuoli ruttoon, kaksi tai kolme miljoonaa muuta olisi pitänyt tuomita. Koko Israel olisi pitänyt tuhota. Mutta Jumala osoitti armahtavaisuuttaan!

Samalla tavoin sinun ja minun olisi pitänyt kuolla jo aikoja sitten syntiemme vuoksi. Mutta Isä on armahtavasti säästänyt meidät voimallaan Jeesuksen rukousten kautta. Jumala rakastaa armoa!

Sakarjan 3. luku kuvaa ylimmäistä pappia nimeltä Joosua, kun tämä seisoo Herran edessä, ja saatana seisoo hänen oikealla puolellaan hänen vastustajanaan. Läsnä oli myös enkeli, jonka oli oltava Kristus (tai Vanhan testamentin Jehova Jumala), koska enkelit eivät tuomitse.

Joosua siis oli todellinen ihminen, hän ei ollut Kristuksen esikuva. Pikemminkin hän oli ylimmäisenä pappina Esran ja Nehemian aikana. Esra 2:2 kertoo, että Joosua tuli vankeudesta yhdessä profeetta Sakarjan kanssa. Esra 10:18 ilmenee, että Joosua ja hänen poikansa olivat naineet pakanavaimoja, ja olivat sen vuoksi "puettuja saastaisiin vaatteisiin". Siihen aikaan juutalaisen naimisiinmeno pakanan kanssa oli pahinta, mihin hän voi syyllistyä. Sen vuoksi Joosua riisui papinpukunsa: "Ja Joosua oli puettu saastaisiin vaatteisiin, ja hän seisoi enkelin edessä." (Sak. 3:3.)

Mieti tätä tapausta: Joosua seisoo valtaistuimen edessä saastaisessa puvussaan, ja paholainen seisoo hänen vierellään syyttämässä häntä. Ilm. 12:10 saatanaa nimitetään "meidän veljiemme syyttäjäksi". Ajattele sitä: Paholainen seisoi Herran edessä asettamassa Jobin vanhurskauden kyseenalaiseksi... se seisoi taivaallisen tuomioistuimen edessä vastustamassa tätä ylimmäistä pappia Joosuaa... ja se seisoo Jumalan edessä juuri nyt vastustamassa sinua ja minua -syyttämässä meitä uskottomuuden synnistä!

Saatana väitti Joosuaa vastaan: "Jumala, sinä tiedät kaiken. Sinä tunnet oman lakisi - ja tämä mies on rikkonut sen! Hän on tehnyt syntiä Sinua vastaan, ja nyt hänen sydämensä on kuin saastaiset vaatteet. Hän on epäpuhdas, paha, kelvoton!" Paholaisen syytökset olivat oikeita: Joosua oli tehnyt syntiä. Hän oli syyllinen, ja hänen vaatteensa olivat tahraantuneet. Ja Nyt saatana vaati Joosuaa itselleen: "Minä vaadin tämän miehen omakseni. Hän on saastainen, elää pimeydessä - ja se on minun valtakuntaani!"

Rakkaat ystävät, juuri näin käy meillekin! Monet paholaisen syytöksistä meitä vastaan pitävät paikkansa. Kun lankeamme syntiin - kun epäonnistumme kristillisessä vaelluksessamme, ja vaatteemme likaantuvat - saatana tulee valtaistuimen eteen syyttämään, vastustamaan ja mustaamaan meitä. Se osoittaa meitä sormellaan ja sanoo: "Katsokaa häntä! Sinähän tiedät kaiken, Jumala. Etkö näe tämän ihmisen mukautumista maailman menoon? Jos olet oikeudenmukainen, Sinun täytyy antaa hänen sielunsa minulle!"

Juuri silloin meidän Puolustajamme astuu kuvaan. Jeesus nousee ja sanoo: "Se on totta, Isä - rikkomuksia on tapahtunut. Tämä ihminen on langennut, ja hänen vaatteensa on tahriintunut. Mutta hänen sydämessään on uskoa - uskoa minun vereni voimaan! Sinä tiedät, että minä olen sovittanut tämän ihmisen synnin. Minä olen todella maksanut jokaisesta synnistä, jonka hän on tehnyt ja tulee tekemään. Siksi vetoan täten tämän ihmisen armahtamisen ja vapauttamisen puolesta kaiken oikeudenmukaisuuden, pyhyyden ja armon lain mukaan. Hän on pelastettu kekäle, jonka olen nostanut tulesta. Olen pirskottanut hänen sydämensä verelläni - ja siirtänyt hänestä pois kaiken syyllisyyden!"

Jeesus kääntyy vieressä seisovien puoleen ja sanoo: "Ottakaa häneltä nuo saastaiset vaatteet ja pukekaa minun vanhurskauteni viitta hänen harteilleen. Ottakaa tuo hattu hänen päästään ja pankaa kruunu sen tilalle!" Juuri näin käy Joosualle Sakarjan 3. luvussa. Jeesus vetoaa hänen tapauksessaan, esirukoilee hänen puolestaan: "Katso, minä olen ottanut sinulta pois pahat tekosi, ja minä puetan sinut juhlavaatteisiin." (jae 4.) Siinä on pääsiäinen - pirskotettu veri!

Sitten Jeesus sanoo saatanalle: "Herra nuhdelkoon sinua, saatana. Nuhdelkoon sinua Herra, joka on valinnut Jerusalemin. Eikö tämä ole kekäle, joka on tulesta temmattu?" (jae 2.) Mikä kuva! Paholaisen oli pakko lähteä nuhdeltuna. Ja Joosua lähti pois anteeksi saaneena, uusi puku yllään ja vanhurskauden kruunu päässään!

"Jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas." (1.Joh. 2:1.) Jeesus on ollut kirkkaudessa nämä 2000 vuotta rukoillen meidän puolestamme. Kun Hän oli maan päällä, Hän sanoi, että "heidän tuli aina rukoilla..." (Luuk. 18:1.) Ja juuri siten me tiedämme Hänen yhä rukoilevan meidän puolestamme: Omalla todistuksellaan Hän sanoi, että ihmisten pitäisi aina rukoilla - ja Hän on itsekin yhä Ihminen, kirkkaudessakin!

Nimenomaan Ihmisen olemuksessaan Jeesus rukoilee meidän puolestamme. Hän rukoilee Ihmisenä, joka on kokenut kaiken, minkä me koemme, joka on kiusattu kaikin tavoin siten, kuin mekin olemme kiusatut. Ja meidän Ylimmäisenä Pappinamme Hän astui Kaikkeinpyhimpään ymmärtäen jokaisen inhimillisen heikkouden, jokaisen inhimillisen kokemuksen: "Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit." (Hebr. 2:16,17.)

Jeesuksen oli välttämätöntä ottaa ihmisen hahmo, että hän voi käydä läpi kaiken sen, mitä me kohtaamme maan päällä - torjunnan, kivun, surun, kiusauksen. Ja vaikka Hän oli lihaksi tullut Jumala, Hän tosiaan koki kaikki inhimilliset vaiheet, ei Jumalana vaan ihmisenä kaikkine meidän heikkoinen puolinemme. Se se antaa Hänelle mahdollisuuden rukoilla meidän puolestamme Ylimmäisenä Pappina suunnattoman myötätuntoisesti: "Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa." (Hebr. 2:18.)

Ajatellaanpa kallista uskonsisarta, joka kamppailee. Hän rakastaa Jeesusta - mutta hän on masentunut, alaspainettu, torjuttu. Hän häpeää ja ajattelee: "Minuun on sattunut niin pahasti. Kukaan ei näytä ymmärtävän minua. Kukaan ei tiedä, mitä olen joutunut kärsimään. Minulla ei ole ketään, jolle voisin puhua ja joka todella ymmärtäisi." Joskus hän pohtii jopa, voiko Jumala antaa hänelle anteeksi niin heikon uskon. Hän on täysin epätoivoinen - luopumisen partaalla. Ja nyt saatana seisoo hänen vierellään ja syyttää häntä: "Katsokaa tätä - hänellä ei oikeastaan ole uskoa ollenkaan. Hän elää epätoivon vallassa. Millainen kristitty hän on, Jumala? Pakko sinun on hänet tuomita!"

Juuri tällöin hänen Puolustusasianajajansa astuu esiin! Jeesus näkee naisen tuskan ja tuntee hänen kipunsa. Hän tietää, että naisen usko on heikko - että tämä on luopumisen partaalla, katsoo olevansa liian arvoton jatkamaan. Niin Hän tulee Isän eteen naisen puolesta ja aloittaa esirukouksen: "Isä, tiedän, miltä hänestä tuntuu. Minä olen kokenut saman! Minun omat veljeni, minun oma lihani ja vereni torjui minut. Uskonnolliset väkijoukot pilkkasivat minua, sotilaat sylkivät minun päälleni ja panivat orjantappurakruunun minun päähäni. Getsemanessa itkin epätoivoisena: 'Miksi sinä minut hylkäsit?' Tiedän, miltä tuntuu, kun tuomitaan väärin, nimitellään ja tehdään naurunalaiseksi. Tunnen myötätuntoa tätä naista kohtaan, Isä - ja olen pessyt pois hänen syntinsä. Tiedän, että hänen sydämessään asuu edelleen rakkaus minua kohtaan - enkä minä halua musertaa särjettyä ruokoa!"

Juuri tässä Jeesuksen rukoukset meidän puolestamme ovat elintärkeitä: "Isä, haluaisin, että hän saisi anteeksi masennuksensa. Haluaisin, että hän saisi uutta armoa Taivaasta - että Pyhä Henki tulisi hänen päälleen ja toisi erityisen rohkaisun ja uudistuksen. Haluaisin, että hän saisi rauhan hengen ja voisi levätä Pyhässä Hengessä. Hän on minun, Isä. Saatana ei voi saada häntä!"

Äkkiä nainen tuntee saaneensa rohkeutta kuin tyhjästä. Armo on tullut hänen osakseen - meidän Ylimmäisen Pappimme rukousten kautta! Meidän heikkouden tunteemme sattuu Hänen sydämeensä - ja Hän toimii armossa.

Sitten ajatellaan uskovaa, ahdistunutta miestä, joka seisoo syytettynä langettuaan suureen kiusaukseen. Hän on tehnyt raskaan synnin Jumalaa vastaan, ja hän tuntee, miten hänen sydäntään alkaa yhä pahemmin kylmätä. Hän ajattelee: "En selviä tästä! Olen liian häilyväinen, vuoroin kuuma, vuoroin kylmä. Saatana käy koko helvetin voimalla minun kimppuuni, ja minua kiusataan hirvittävästi. Kiusaus on voittanut minut monta kertaa. Mutta minä rakastan Jeesusta. Oi Herra - haluan olla vapaa ja puhdas!" Tämä mies on uupunut, väsynyt, masentunut. Ja paholainen seisoo hänen vieressään ja syyttää häntä: "Hän lankesi syntiin, Jumala. Ei ole kahta kysymystäkään: Hän ei pysty vastustamaan kiusausta. Hänen vaatteensa ovat tahraantuneet, saastaiset!"

Mutta Puolustaja asettuu tämän miehen ja hänen syyttäjänsä väliin ja sanoo: "Isä, minä tiedän, mitä tämä mies on käymässä läpi. Paholainen ajoi minutkin autiomaahan ja kiusasi minua ankarasti. Minua houkuteltiin jumalanpilkkaan - lankeamaan maahan ja palvomaan saatanaa! Tiedän, mitä kiusaus todella on. Ja tunnen tämän miehen sydämen. Hänessä on vielä uskon kipinä - rakkauden hehkuva hiillos hänen sydämessään minua kohtaan. Isä, haluan, että katsot hänet vanhurskaaksi minun vereni kautta. Haluan, että hänet vapautetaan pimeyden ja saatanan vallasta. Haluan, että hänet hyväksytään, hänelle annetaan anteeksi ja hänet ennallistetaan - ja hänelle annetaan voimaa ylhäältä vastustaa pahaa. Rukoilen hänen pelastumistaan!"

Seuraavana päivänä tämä mies ottaa Raamattunsa ja lukee väkevän totuuden, jota ei ole ennen nähnytkään. Hän lankeaa polvilleen, ja Jumala tuo hänelle pelastuksen - koska Ylimmäinen Pappi rukoili hänen puolestaan!

Rakas pyhä ystävä, ei ole mitään väliä sillä, mitä sinulle parhaillaan tapahtuu. Jeesus on ollut maan päällä ja nähnyt kaiken ihmisen silmin. Ja juuri se tekee Hänestä armahtavan Ylimmäisen Papin! Sinun ei tarvitse kertoa Hänelle kaikesta tuskastasi. Hän tietää sen jo - koska Hän on tuntenut sen itsekin. Me emme joudu käymään läpi mitään sellaista, mitä Hän ei olisi tuntenut.

Saatat ajatella: "Hetkinen. Miten Jeesus voi rukoilla joka päivä, samaan aikaan, miljoonien uskovien puolesta kerrallaan - ja monien miljoonien synnintekijöiden?" Se on typerä kysymyt - varsinkin, kun ajattelet, että pieni piisiru tietokoneessa pystyy varastoimaan ja käsittelemään miljoonia merkkejä! Sormenkynnen kokoinen siru pystyy tekemään miljardeja toimintoja. Ja jos se pitää paikkansa pienestä muistisirusta, miten suuri Jumalan mieli mahtaa ollakaan - kun Hän pystyy näkemään jokaisen ihmisen ajatukset ja liikkeet?

Jeesus pystyy todella viemään kaikki kansansa tarpeet, tuskat, itkut ja rukoukset Isän eteen - yhdellä kertaa milloin tahansa - ja rukoilemaan samanaikaisesti heidän kaikkien puolesta. Puolustusasianajajasi tietää osoitteesi. Hän on laskenut pääsi jokaisen hiuksenkin. Ja hän tuntee jokaisen ajatuksesi, kokee jokaisen kipusi, kuulee jokaisen huutosi. Rohkaiskaa mielenne, rakkaat kristityt: Jeesus rukoilee teidän puolestanne!