Kuinka olla uskollinen Jumalalle

Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen, joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli uskollinen koko hänen huoneessansa (Hebr. 3:1-2).

Kirje hebrealaisille tarjoaa vahvaa, elinvoimaista sanaa kaikille, jotka ovat taivaallisesta kutsumuksesta osalliset. Tämä taivaallinen kutsumus on sitä, että sinä kuulet taivaan kutsuvan sinua.

Jo nyt taivas kutsuu kansaa, joka on vapaa tämän maailman aineellisuudesta ja typeryydestä. Tämä sana on kristityille, jotka eivät elä maailmaa varten, vaan jotka heräävät joka aamu ja kuulevat Jeesuksen kutsuvan heitä luokseen. He katsovat kaikkea, mikä ympäröi heitä, ja huutavat sisimmässään, Jeesus, minun sydämeni ei ole täällä, tulevaisuuteni ei ole täällä. Ei mikään tässä maailmassa tee minua tyytyväiseksi. Ainoastaan Sinä, Herra, olet minun elämäni!

Minä uskon, että Kristuksen ruumiissa on monia, jotka eivät ole sidottuja mihinkään täällä maan pällä olevaan. Voit viedä heidän talonsa, pankkitilinsä ja työpaikkansa kaiken paitsi vaatteet heidän yltään ja edelleen he rakastaisivat Jumalaa kaikella sydämellään.

Mutta uskollisuus Jumalalle ei tarkoita vain sitä, että on tahto menettää kaikki Hänen puolestaan. Itse asiassa Raamattu sanoo, että voit antaa ruumiisi poltettavaksi roviolla todistukseksi, mutta ilman hyvää motiivia ilman rakkautta sydämessäsi sinä kuolet turhaan (katso 1Kor. 13:3).

Jotkut ajattelevat, että uskollisuus on yksinkertaisesti elämistä ilman himoja ja syntisten tapojen voittamista. Toiset ajattelevat, että se tarkoittaa jatkuvaa Raamatun lukemista, rukoilemista, antamista ja seurakunnassa käymistä. Toisten mielestä taas se on vaeltamista hyvää tehden, tai puhtaana pysymistä välttäen kaikkea pahaa. Mutta nämä asiat eivät milloinkaan tee meistä uskollisia Jumalalle.

Kysyt, Tarkoitatko, että kaikki kamppailuni syntiä vastaan, kaikki pyhitetty Jumalan palvelukseni ja huutoni rukouksessa niitä ei pidetä uskollisuutena? Jos se ei ole uskollisuutta, mikä sitten on?

Kaikki nämä ihmeelliset asiat ovat itse asiassa Sanassa käskettyjä ja me haluamme tehdä niin, jos olemme uskollisia. Mutta ne itsessään eivät ole uskollisuuden olemus. Uskollisuus Jumalalle on mahdotonta, ellei se lähde luottavasta ja uskovasta sydämestä!

Haluan sanoa todella yksinkertaisen sanan kuitenkin sellaisen, jota emme voi ylenkatsoa, jos tahdomme olla uskollisia Jumalalle:

Epäusko, jopa pienimmässäkin muodossaan, on inhottavaa Jumalalle. Se on kiroava synti, sellainen, joka tuhoaa sielun. Se estää Jumalan työn meissä ja se on synti, joka on kaiken Jumalasta vieraantumisen takana.

Saatat olla täysin vieroitettu kaikesta maallisesta omaisuudesta ja ikävöidä sydämessäsi Jeesuksen tulemusta.

Saatat istua kuulemassa voimakasta saarnaamista ja laulaa Jumalan ylistyksiä Hänen huoneessaan. Saatat ahmia päivittäin Jumalan Sanaa. Mutta ellet rukoile, Oi Jumala, anna minun kuulla tämä Sana sisäisessä ihmisessäni, anna minun uskoa, että voin liittyä siihen ja että se tulee minulle elämäksi, sillä ei ole minkäänlaista vaikutusta, Sen, mitä kuulet, on yhdyttävä uskoon.

Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat (Hebr. 4:2). Painukoon nuo sanat syvälle: Ellei se, mitä luet ja kuulet saarnattavan, sulaudu uskossa, siitä ei ole sinulle mitään hyötyä!

Raamattu sanoo, (Jeesus) on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli uskollinen koko hänen huoneessansa (Hebr. 3:2). Millä tavalla heidän uskollisuuttaan mitattiin? Kuinka he olivat kaikessa uskollisia?

Heidät luettiin uskollisiksi, koska he eivät milloinkaan epäilleet taivaallisen Isän sanaa heille. He tiesivät, että jos Jumala sanoi tekevänsä jotain, Hän todella tekisi sen. Uskollisuus on yksinkertaisesti sitä, että uskotaan, että Jumala pitää Sanansa.

Tässä merkityksessä Jeesus ja Mooses pysyivät luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti (Hebr. 3:14). Ei heillä ollut ylös-alas, kuuma-kylmä, tänään täällä, huomenna... tyylistä uskoa. Heidän uskonsa ei milloinkaan horjunut loppuun asti!

Ja niin kuin Jeesus oli uskollinen luottamuksessaan Isään, samalla standardilla mitataan meidänkin uskollisuuttamme: Mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon (Hebr. 3:6).

Kun koettelemuksemme kasvavat ja taistelu muuttuu kiihkeämmäksi, lihamme voi väsyä. Ja ajan myötä monet kristityt sallivat pelon ja epäilyksen hiipiä sisään. He menettävät antaumuksensa Jumalalle, lapsenomaisen uskonsa Häneen. Sen sijaan varovaisuus ja kyseenalaistaminen tunkeutuu heidän sydämiinsä.

Kun katselen tietä, mikä elämästäni on jäljellä, minä näen rajatun ajan. Ja enemmän kuin mitään muuta, tahdon iloita toivossa, vahvana loppuun saakka. En tahdo lähteä niin kuin niin monet näkemäni uskovat, joiden vuodet valuivat hukkaan, koska he eivät tienneet, missä he seisoivat Kristuksessa. Kun heidän kohdalleen tuli loppu, minä luulin heillä olevan sellaista tiettyä voimaa, jotain, joka virkistäisi heitä, kun he tuntevat olevansa lähempänä Herran tapaamista. Mutta sen sijaan he lähtivätkin valittaen koska he eivät pysyneet lujana loppuun saakka.

Nyt minä tahdon jakaa kanssanne, kuinka tulla uskolliseksi Jumalalle ja pitää luottamus lujana kaikki elinpäivänne. Jos haluat olla yhtä vahva viimeisenä päivänäsi, kuin olet nyt Hänen läsnäolossaan, ota sydämellesi kolme asiaa:

Meidän on muistutettava itseämme päivittäin, Minulla on vihollinen, joka haluaa tuhota minut. Hän on valehtelija, pettäjä ja viettelijä. Jeesus sanoi hänestä, Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä (Joh. 8:44).

Jeesus on paljastanut meille kaikkien valheiden isän jokaisen petollisen valheen suunnittelijan. Kaikki valheet ovat syntyneet saatanan sylissä! Ja Jumala varoitti aivan selvästi seurakuntaansa, että erityisesti viimeisinä päivinä paholainen käyttäisi kaiken aikansa veljiemme syyttämiseen.

Suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa... meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos (Ilm. 12:9-10).

Paholainen seisoo Jumalan edessä 24 tuntia vuorokaudessa syyttämässä ja päästämässä suustaan valheita meitä vastaan. Hänen valheensa on tarkoitettu häiritsemään rauhaamme ja luottamustamme Jumalaan. Raamattu sanoo, että hän syöksi kidastansa vaimon [seurakunnan] jälkeen vettä niinkuin virran, saattaakseen hänet virran vietäväksi (jae 15). Tämä virta on valheiden virta! Ja paholainen etsii tilaisuutta istuttaa epäilyksiä mieleemme viedäkseen meidät virran vieminä pois.

Ei saatana tuhlaa aikaansa valehtelemalla synnintekijöille, he ovat valmiiksi vangittuja, hänen petoksensa vankeja. Ei, saatana valehtelee niille uskoville, joiden sydämen ovat asettuneet Herraan. Hän istuttaa valheita todellisten etsijöiden, Jumalan pyhien mieliin. Itse asiassa me voimme tarkentaa tätä vielä enemmän:

Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva. Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa. Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä (Hebr. 4:9-11).

Lepo Jumalassa merkitsee täydellisen Hänen Sanaansa luottamisen tilaa. Se on uskon tila, jossa ei ole kamppailua, pelkoa eikä epäilystä. Se on valmistettu lepo, jatkuva luottamus siihen, että Jumala on meidän kanssamme, että Hän ei horju ja että Hän, joka kutsui meidät, katsoo puoleemme loppuun saakka.

Kuitenkin, juuri, kun luulit, että olet astumassa uuteen, täydellisen levon ja Herraan luottamisen elämään... juuri, kun luulit, että lihasi on naulittu ristille, että et enää luota omiin tekoihisi ja sen sijaan riiput kiinni Herrassa... tuleekin se vanha käärme, mukanaan lasti uusia, sepitettyjä valheita ja syytöksiä. Hän saa alitajuntasi korvan ja käyttämällä kauheita valheita, suoraan helvetistä, hän kyseenalaistaa ja syyttää kaikkea, mitä teet!

Saatanan ensisijainen kohde on sinun uskosi Jumalaan. Hän tietää, että jos uskosi saa kasvaa, se tekee kaikki hänen valheensa tehottomiksi. Ja kun seisot Jumalan edessä ja sanot, En tahdo tässä maailmassa mitään muuta kuin Jeesuksen, paholainen tietää sen. Eikä hän tiedä sitä ainoastaan sanoistasi, vaan teoistasi, koska se ei ole sinulle enää pelkkä sanonta, vaan elämäntapa.

Jos todella tarkoitit sitä, mitä olet sanonut, varo koko helvetti on tulossa! Paholainen tulee luoksesi rukouskammioosi, seuraa sinua seurakuntaan, lähentelee sinua työpaikallasi ja hän sanoo riivaajilleen, Antakaa sille tämä valhe... antakaa se nyt! Olen lukenut monien voimallisten Jumalan miesten elämistä, ja kaikki tiedostivat, että saatana tuli heidän luokseen kaikista tuottoisimpina, pyhimpinä aikoina, yrittäen tuhota heidät valheilla.

Tässä on muutamia paholaisen suurimmista valheista:

Ääni kuiskaa, Huolimatta kaikesta nälästäsi Jumalan puoleen, itsesi kieltämisestä ja kaikesta sisäistämästäsi Sanasta ja saarnaamisesta, et ole kehittynyt vaelluksessasi Jeesuksen kanssa. Olet edelleen syntinen, kovapäinen ja täynnä itseäsi. Sinulle on annettu niin paljon, ja kuitenkin olet muuttunut niin vähän. Et sinä kasva hengellisesti, vaikka eläisit satavuotiaaksi. Sinussa on jotain vikaa. Toiset kasvavat ja menevät sinusta ohi. Mikä teeskentelijä ja tekopyhä oletkaan! Olet heikko, selkärangaton ja huono kristitty!

Kuinka monta kertaa paholainen on tullut luoksesi näiden valheiden kanssa? Aivan ensiksi, rakkaat, me emme vertaile kasvuamme toisiin. Ja toiseksi, paholainen ei ole se, jonka tulee kertoa sinulle kasvustasi. Itse asiassa hän ei tulisi luoksesi valheineen ellet kasvaisi!

Paholainen kertoo sinulle, Tämä hengellinen sodankäynti on sinulle liikaa. Olet loppuunpalanut, väsynyt ja uupunut. Sinulla ei ole voimaa jatkaa taistelua. Hän kuiskailee koko ajan, Väsynyt... uupunut... lopussa... luovuta... hidasta... rentoudu vähän... väsynyt... väsynyt... väsynyt...

Daniel varoitti, että paholainen tulisi menestymään pyhien uuvuttamisessa: Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä (Daniel 7:25, engl. käänn. uuvuttaa Korkeimman pyhiä). Tässä käytetty heprean kielen sana on väsyttää henkisesti, tehdä mieli uupuneeksi. Ehkäpä olet kuullut viime aikoina tuon äänen päässäsi: Olen henkisesti kuivunut pois pyyhitty!

Rakas pyhä, tämä ei ole voittajan kielenkäyttöä. On aikoja, jolloin olemme fyysisesti uupuneita ja väsyneitä. Mutta paholainen tahtoo käyttää tuota tekemään meistä hengellisesti väsyneitä, ryöstääkseen meiltä sen voiton ja ilon, mikä meillä on Pyhässä Hengessä.

Totuus on, että suurin osa hengellisestä väsymyksestä aiheutuu tästä helvetistä istutetusta valheesta! Saatana kertoo sinulle, Älä ole niin kiinnostunut Jumalan asioista, eksyneistä ja loukkaantuneista, köyhistä ja puutteessa olevista. Sinun ei pitäisi työskennellä niin paljon. Rentoudu.

Jotain on pielessä olet väsymässä. Sinun pitäisi levätä. Sinulla täytyy olla syntiä sydämessäsi. Mikä kauhea, salattu synti sinussa on?

Saatat kysyä, David, laittaako saatana noita samoja valheita sinun mieleesi? Kyllä, ehdottomasti! Hän yrittää tunkeutua työhuoneeseeni ja kuiskata sydämeeni, Et ole hyvä paimen sinulla ei ole sielussasi todellista, Raamatun mukaista lepoa. Katso, kuinka vaikeaa sinun on saada sanomaa. David, olet väsynyt, kuiva...

Jos sinulla olisi uskoa, tyttäresi ei joutuisi käymään sädehoidossa ja kemoterapiassa. Sinulla ei olisi viikkoja jatkuvaa flunssaa. Olisit niin täynnä voimaa ja ilmestystä, että valtavat ihmisjoukot tulisivat laumoittain Jumalan luokse! Olet vain väsynyt sinulla on niin vähän uskoa.

Mistä tämä kaikki tulee? Kaikkien valheiden isältä, suoraan helvetin syvyydestä! Saatana kyseenalaistaa uskomme, syyttää uskoamme ja valehtelee uskostamme!

Saatana kuiskaa, Hän rakastaa sinua edelleen. Mutta Hän ei ole kanssasi nyt. Sinussa on jotain, jotain näkymätöntä, jotain sinulle tuntematonta. Hänen siunauksensa ja suosionsa eivät ole tällä hetkellä kanssasi.

Paholainen pommittaa sinua asiayhteyksistään irrotetulla Jumalan Sanalla. Hän sanoo, Eikö Jumala jättänyt Israelin, kun he tekivät syntiä? Hän leikkasi heidät pois ja hylkäsi heidät! Sinun tämänhetkinen puuhailusi, päivittäinen kamppailusi koettelemuksineen ja murheineen, on kaikki todistetta siitä, että Jumala ei ole kanssasi. Pyhä Henki on jättänyt sinut!

Tämä oli se valhe, jonka paholainen istutti Gideonin mieleen. Israel oli johdatettu midianilaisten käsiin ja he kärsivät suurta julmuutta heidän käsissään. Mutta Jumala lähetti enkelin, joka sanoi Gideonille, Herra on sinun kanssasi, sinä sotaurho! (Tuom. 6:12, engl. käänn.).

Gideon katseli ympärilleen kuuli paholaisen valheen ja sanoi Jumalalle, Oi, Herrani, jos Herra on meidän kanssamme, miksi sitten kaikki tämä on meitä kohdannut? Ja missä ovat kaikki hänen ihmeelliset tekonsa, joista isämme ovat meille kertoneet sanoen: 'Herra on johdattanut meidät tänne Egyptistä'? Mutta nyt Herra on hyljännyt meidät ja antanut meidät Midianin kouriin (Tuom. 6:13).

Totta, Jumala johdatti heidät midianilaisten käsiin mutta ainoastaan kurittaakseen heitä. Hän ei milloinkaan hylännyt rakasta Israeliaan. Eikä Hän ole milloinkaan luopunut kansastaan. Hän antaa vihollisen kurittaa meitä, mutta kun se on tehty, Hän sanoo, Näpit irti nämä ovat minun kansaani. Jumala toteutti Sanaansa, vaikka Gideon ei nähnyt siitä merkkejä.

Olen varma, että paholainen yritti myydä Moosekselle sitä valhetta, että Jumala olisi hylännyt Israelin, eikä enää kulkisi heidän kanssaan. Mutta Mooses tunsi Jumalan sydämen ja kumosi tuon valheen. Hän varoitti kansaa, että he tulisivat luopumaan ja kääntymään epäjumalien puoleen viimeisinä päivinä, kiihottaen Jumalaa vihaan. Synti uhkaisi heidän olemassaoloaan ja hajottaisi heidät ympäri maata.

Mutta sitten sinä siellä etsit Herraa, sinun Jumalaasi, ja sinä löydät hänet, kun kysyt häntä kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi. Kun olet ahdistuksessa ja kaikki tämä kohtaa sinua aikojen lopussa, niin sinä palajat Herran, sinun Jumalasi, tykö ja kuulet hänen ääntänsä. Sillä Herra, sinun Jumalasi, on laupias Jumala. Hän ei jätä sinua eikä hukuta sinua; hän ei unhota sinun isiesi kanssa tekemäänsä liittoa, jonka hän on heille valalla vahvistanut (5Moos. 4:29-31).

Rakkaat, meillä on tänä päivänä vielä varmempi sana Herralta: Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä"; niin että me turvallisin mielin sanomme: Herra on minun auttajani, en minä pelkää; mitä voi ihminen minulle tehdä? (Hebr. 13:5-6). Katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti (Matt. 28:20).

Juuri nyt, on aivan sama, mitä olet käymässä läpi, mutta Jeesus on sanonut: Minä en milloinkaan jätä sinua en ikinä hylkää sinua. Jumala on aina kanssasi!

Jos olet etsinyt Herraa, Hän on kanssasi, eikä sillä ole merkitystä, mitä valheita kuulet, miltä sinusta tuntuu tai mikä on tilanteesi. Sinun täytyy seisoa kasvokkain paholaisen edessä, kaikkien helvetin riivaajien edessä ja sanoa, En välitä, mitä te sanotte tuntemuksistani Jumala on kanssani! Ja Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? (Room. 8:31).

Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta (Hebr. 3:12). Tämä ei ole osoitettu synnintekijöille vaan uskoville. Hän sanoo, Te taivaallisesta kutsumuksesta osalliset pitäkää huoli, olkaa varuillanne, varokaa. Varmistukaa siitä, että teillä ei ole pahaa, epäuskoista sydäntä!

Tämä kohta rinnastaa selvästi eron Jumalasta epäuskoiseen sydämeen ei huumeisiin, alkoholiin tai epäuskoon; nuo asiat tulevat erotessasi Herrasta. Ei, Sanassa sanotaan, että se asia, joka laittaa sinut kääntymään pois Jumalasta, on sydämessäsi oleva epäusko.

Heprealaiskirjeen kirjoittaja sitoo kaiken yhteen: 1) paha epäuskon sydän, 2) sydämen kovettaminen, 3) ero Jumalasta. Näin kovettumisprosessi tapahtuu: Ensin annat saatanan valehdella sinulle. Toiseksi, epäuskon siemen pääsee juurtumaan. Sitten kovuutesi aiheuttaa kaikenlaisia hajaannuksia: kuivuutta, tyhjyyttä, tunteisiin luottamista. Lopulta päädyt sydämessäsi eroon Jumalasta.

Epäuskon tähden Israel kieltäytyi menemästä Kanaaniin ottamaan maata omakseen. Kymmenen Israelin vakoojaa tuhosi kansan uskon ja luottamuksen Jumalaan huonoilla uutisillaan. Niin Herra heitti heidät kaikki erämaahan harhailemaan neljäksikymmeneksi vuodeksi. He päättivät mennä Egyptiin ilman Jumalaa, ja amorilaiset voittivat heidät. Niin te palasitte ja itkitte Herran edessä. Mutta Herra ei kuullut teidän huutoanne, ei kuunnellut teitä (5Moos. 1:45).

Ylösnousemuksen jälkeen epäusko kovetti niiden yhdentoista opetuslapsen sydämet. He tiesivät Jeesuksen sanoneen, että Hän nousisi kuolleista, mutta heidän sydämensä olivat täynnä epäuskoa:

Mutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa. Tämä meni ja vei sanan niille, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa ja jotka nyt murehtivat ja itkivät. Mutta kun he kuulivat, että hän eli ja että Maria oli hänet nähnyt, eivät he uskoneet.

Ja sen jälkeen hän toisenmuotoisena ilmestyi kahdelle heistä, heidän kävellessään, matkalla maakylään. Hekin menivät ja veivät sanan toisille; mutta nämä eivät uskoneet heitäkään. Vihdoin hän ilmestyi myöskin niille yhdelletoista heidän ollessaan aterialla; ja hän nuhteli heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi (Mark. 16:9-14).

Jeesus sitoo yhteen epäuskon ja sydämen kovuuden. Ja epäusko oli se asia, minkä Hän näki opetuslapsissaan. Kun Hän ilmestyi heille, hän nuhteli heitä. Hän kertoi heille, Minulla ei ole sijaa tällaiselle!

Kun minä tutkin sydäntäni Herran edessä, minun täytyy sanoa, Jumala, minä luotan siihen, että Sinä kerrot minulle, milloin olen kuiva ja tyhjä. Ja vaikka rakastan Sinua kaikella, mitä minussa on, joskus minusta tuntuu tuolta. Herra, mistä tämä johtuu?

Heprealaiskirjeen kohta 3:12 antaa meille vastauksen: Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta. Mitä? Saatat kysyä. Epäuskoa minun sydämessäni?

Kyllä! Sillä jos todella uskot sen, mitä Jumala sanoo, Hänellä on kaikki, mitä tarvitset, jos vain tulet Hänen luokseen. Elätkö tuomion alla? Oletko kuiva, yksinäinen tai arka? Tutki sydäntäsi, onko siellä epäuskoa. Jos et kykene astumaan sisälle Jumalan lepoon, silloin epäusko on syvin ongelmasi. Olet itse syyllinen siihen, että uskosi horjuu!

Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa (Jaak. 1:6-7). Sisäinen tuhomme johtuu siitä, että jollain tavalla epäilemme Jumalaa. Kuinka terävät ja voimalliset Hänen Sanansa meille tästä asiasta ovatkaan: Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa!

Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan (Hebr. 4:14-16).

Meidät on kutsuttu maailmankaikkeuden Hallitsijan valtaistuinhuoneeseen: Eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua Hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili (Hebr. 4:13).

Hän tietää, mitä olet käynyt läpi, mitä olet nyt kokemassa ja mitä tulet kohtaamaan. Ja Hän odottaa, että tulet rohkeasti Hänen luokseen!

Hän on itse kokenut kaiken, mitä me käymme läpi, joka asian. Ja Hän on myötätuntoinen, rakastava, täynnä armoa ja halukas auttamaan meitä silloin, kun tarvitsemme. Sinun ei tarvitse selittää Hänelle mitään. Voit vain polvistua Hänen eteensä ja sanoa rohkeasti, Jeesus, Sinä tiedät, mitä olen käymässä läpi. En osaa muotoilla sitä sanoiksi. Mutta Sinäkin olet ollut täällä auta siis minua!

Tarvitsetko nyt apua? Tiedätkö, että Hän on tavoitettavissa koko ajan? Sinun ei tarvitse sanoa, Minun on mentävä kotiin, salaiseen kammiooni astuakseni sisään Jumalan valtaistuinhuoneseen. Ei, valtaistuinhuone on ulottuvillasi koko ajan, joka paikassa. Ja Jumala kutsuu sinua tulemaan rohkeasti ja ilman epäilyksiä, täynnä luottamusta siihen, että Hän vastaa että Hän pitää aina Sanansa!

Mutta meidän ei tule viedä epäuskon kauhistusta Hänen läsnäoloonsa. Sen sijaan meidän on vakuutettava itsellemme ja oltava täysin vakuuttuneita. Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä (Juud. 20).

Pyhät, me elämme lupauksista, emme siitä, mitä näemme. Ja jos me olemme uskolliset Jumalalle, emme voi vain istuskella h epäilyksiämme. Sen sijaan, rohkaiskaamme itseämme päivittäin Herrassa, poistaen kaikkea epäuskoa sanoen, Herra, en aio sietää sitä! Hylkää paholaisen valheet ja rakenna uskoasi Jumalan Sanalle. Silloin kykenet sanomaan kaikissa koettelemuksissasi, Minä iloitsen, koska minulla on paikka, minne mennä, kun tarvitsen! Hallelujaa!