KYLMYYDEN VAARA

Jotkut uskosta luopuneet sanovat itselleen: ”Voin päästä oikeaan suhteeseen Herran kanssa, milloin haluan tehdä niin. Nyt en ole siihen aivan valmis. En ole Jumalalle vihainen, tarvitsen vain aikaa ystävilleni, aikaa nauttia elämästä. Tiedän, että Jumala on rakastava ja armollinen. Siispä, kun olen valmis, tulen taas Hänen luokseen. Tiedän milloin se aika on”. Kuulen näitä ajatuksia erityisesti nuorten ihmisten suusta, jotka ovat ajautuneet pois.

Pyhä Henki on käskenyt minua näyttämään sinulle tämän kylmyyden vaaran.  Ei Jumala työnnä syrjään niitä, jotka ovat luopuneet. Hänen armonsa on jatkuvasti tarjolla. Kristuksen veri ei koskaan menetä voimaansa syntistä kohtaan, vaan hengellinen kylmyys saa aikaan ennalta aavistetun vaikutuksen. Se johtaa sydämen paatumukseen.

Termi ”paatumus” viittaa tilaan, joka on kaikkien armollisten rukouksien vaikutuksen ulkopuolella eikä ota vastaan mitään kehotuksia Pyhältä Hengeltä. Se alkaa penseydellä, päätöksellä erottautua Jumalasta, eikä ole tarkoitustakaan totella Hänen evankeliuminsa kutsua. Jatkuva kylmyys Jumalan äänelle, pysytteleminen kaukana Pyhästä Hengestä, johtaa paatumiseen.

Paavali viittaa tähän, kun hän sanoo, että ennen Kristuksen paluuta: ”Tapahtuu luopumus” (ks. 2 Tess.2:3). Hän puhuu joukkoluopumuksesta, jota seuraa siihen aikaan antikristuksen hengen vapaaksi pääsy. Ne, jotka eivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen”(2Tess.2:10), joutuvat suuren eksytyksen valtaan. He uskovat mieluummin sen kuin totuuden. Ja ne, jotka kääntyvät pois Hänestä, joka on totuus, hukkuvat(2 Tess.2:10).

Hebrealaiskirje tarjoaa seuraavan varoituksen: ”Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, vaan kehottakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi” (Hebr.3:12 - 13).