Paineen alla ollessamme toistamme tarpeitamme uudestaan ja uudestaan: “Jos minulla vain olisi tuo juttu, jos vain voisin tehdä työtä tuon heikkouden suhteen.” Jeesus sanoo, ettei meidän pidä keskittyä tarpeisiimme vaan meistä huolehtijaan. ”Älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne? Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? (Matt.6:25 - 27).
Vanhassa Testamentissa, kun tilanne näytti kuningas Aasasta mahdottomalta, hän ei keskittynyt ongelmaansa, vaan Häneen, joka huolehti hänestä. Kun valtakunta oli lukuisan vihollisen ympäröimänä eikä ollut toivoa näkyvissä, Aasa rukoili: ”Herra, en tiedä mitä tehdä, mutta silmäni ovat kiinnittyneet sinuun”(ks. 2 Aik.14:9 - 12).
Jeesus näyttää meille, että meidän tulee antaa kiitos vaikeuksienkin keskellä. Jeesus kiitti Jumalaa, kun hän kohtasi nälkäisen ihmisjoukon, eikä heillä ollut kuin muutama kala ja leipä: ”Jeesus otti leivät ja kiitti ja jakeli istuville”(Joh.6:11).
Jeesus kiitti Isää, ennen kuin tarve oli täytetty, ja ihme seurasi: ”Mutta kun he olivat ravitut, sanoi hän opetuslapsillensa: ’Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään joutuisi hukkaan’. Niin he kokosivat ne ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat aterioineet. Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: ’Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva’ "(Joh. 6:12- 14).
Vaikeutesi eivät ole kiinni omista mahdollisuuksistasi, ne riippuvat Jumalasta. ”Mutta minun Jumalani on rikkautensa mukaisesti täyttävä kaikki teidän tarpeenne kirkkaudessa” (Fil.4:19).
Olet ehkä huutanut sydämesi pohjasta tarpeesi tähden. Nyt ei ole aika toistaa epäonnistumistasi. Sen sijaan on aika muistuttaa itseäsi Jumalan hyvyydestä. On aika lopettaa valitus suuresta tarpeestasi, ja sen sijaan antaa Hänelle kiitos. On aika olla osallisen uskonperheesi voimasta, kun sinulla ei ole sitä itselläsi. Lepää varmana, Jumalasi on juuri näyttäytymäisillään suurena elämässäsi. Usko se ja löydä leposi Hänessä!