LUOTA HÄNEEN

Luulenpa, että enkelit ihmettelevät kaikkien niiden ihmisten huolta ja ahdistusta, jotka väittävät luottavansa Herraan. Noista taivaallisista olennoista on varmasti loukkaavaa Jumalaa kohtaan, että olemme huolissamme, ikään kuin meillä ei olisi Taivaallista Isää.

Millaisia ihmetteleviä kysymyksiä enkelit mahtavatkaan tehdä toisilleen:

”Eivätkö he usko Häneen, joka rakastaa heitä? Eikö Hän kertonut heille, että Hän pitää huolen kaikista heidän tarpeistaan? Eivätkö he tiedä, että Isä lähettää meidät suojaamaan heitä vaaran aikana? Eivätkö he usko, että Hän, joka ruokkii linnut, kalat ja koko eläinmaailman, ruokkii ja vaatettaa heidätkin? Kuinka he voivat pelätä ja huolestua, kun tietävät, että Jumalalla on kaikki valta, rikkaus ja Hän voi huolehtia koko luomakunnan tarpeista? Kuinka he voivat syyttää Häntä laiminlyönnistä, ikään kuin Hän ei olisi uskollinen sanalleen?”

Linnut laulavat, kun me valitamme ja puhumme pelosta ja ahdistuksesta. Niityn liljat seisovat korkeina kunniassaan, kun me kuihdumme ja taivumme pienimmänkin vastatuulen kohdatessa.

Seuraava runo ilmaisee sen naulan kantaan:

Linnut antavat kiitoksensa onnellisella laulullaan,

kukat opettavat meille, että pelkääminen on väärin.

”Piristy”, visertää varpunen, ”Isäsi ruokkii minut;

mieti, kuinka paljon Hän huolehtii, ihana lapsi, sinusta”

”Älä pelkää”, kukat kuiskaavat, ”koska Hän on antanut meille,

leinikeille ja voikukille paikkamme. Kuinka sinä voisit pelätä?”

Älä sitten huolehdi huolista, tai huoli huolehtii sinusta.

Sinä vain huolehdit kaksinkertaisesti ja huolestutat muita.

Sinulla on aivan ehdottomasti Taivaallinen Isä. Luota Häneen!