MERKKIKIELI

Mitä Jeesus teki ensimmäiseksi, kun kuuro mies tuotiin Hänen luokseen? “Niin hän otti hänet erilleen kansasta”(Mark.7:33). Kristus tiesi heti, mitä kuuro mies halusi. Hän toivoi Jeesuksen kosketusta, omaa kokemusta siitä. Hänelle ei riittänyt ”heidän” löytämänsä – siitä piti tulla todellista hänelle itselleen. Hän halusi Jeesuksen avaavan hänen korvansa ja päästävän hänen kielensä vapaaksi. Sen piti tapahtua kahden kesken.

Jos olet palvellut Jumalaa vuosikaudet, haluan kysyä sinulta: Voitko katsoa taaksepäin aikaan, jolloin itse koit yliluonnollisen kohtaamisen Jeesuksen kanssa? Hän kosketti sinua, ja sinä tiesit sen. Et saanut kokemusta joltakulta toiselta. Sitä ei vaikuttanut joku kuulemasi puhe. Sinun piti kokea Kristus itseksesi. Siksi olet varma siitä, mitä sinulla on Hänessä.

Jeesus tiesi, että kuuro mies tarvitsi erityistä kohtaamista. Niinpä Hän puhui miehelle tämän kielellä, merkkikielellä. ”Hän pisti sormensa hänen korviinsa, sylki ja koski hänen kieleensä” (Mark.7:33).

Voitko kuvitella, mitä tapahtui kuuron miehen mielessä? Hän varmaan ajatteli: ”Hän ei kysele eikä syyttele minua. Hän tietää aivan tarkkaan, mitä olen käynyt läpi. Hän tietää, etten ole hyljännyt Häntä. Hän tietää, että haluan kuulla Hänen äänensä ja puhua suoraan Hänelle. Hän tietää, että minun sydämeni mielii ylistää Häntä. En voi kuitenkaan tehdä sitä, jollei Hän koske minuun ihmeellisellä kosketuksellaan. Hänen täytyy tietää, että haluan sitä.”

Vapahtajamme tietää pelastumattomien läheistemme sisäiset tunteet. Hän ei saata ketään pilkan kohteeksi. Mieti, kuinka kärsivällisesti ja huolella Hän käsitteli Saulus Tarsolaista. Tämänkin kuuluisan miehen piti saada kohdata ihmeellinen Jeesus. Kristus olisi voinut tulla hänen luokseen milloin hyvänsä. Oikeastaan Hän olisi voinut lyödä Sauluksen maahan silloin, kun Stefanusta kivitettiin ihmisjoukon edessä. Hän olisi voinut tehdä Sauluksen kääntymisestä hyvän esimerkin, mutta Hän ei tehnyt niin (ks. Ap.t.9:1-9).