Miksi maailma vihaa uskovia

Jeesus sanoi opetuslapsilleen: “...minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää.” Ja sitten lisäsi nämä sanat: “...ja että teidän hedelmänne pysyisi” (Joh.15:16).

Kristuksen sanat tässä pätevät kaikkiin uskoviin kaikkina aikoina. Hän sanoo meille: “Varmistakaa, että hedelmänne kestää tuomiopäivän.”

Tuo sana ‘hedelmä’ tarkoittaa Kristuksen työn tekemistä täällä maan päällä. Uskovana minut on valittu ja asetettu menemään kaikkeen maailmaan ja saarnaamaan Kristuksen evankeliumia. Minun on evankeliumin julistajana tehtävä ja opetettava todellisia opetuslapsia.

On myös olemassa väärää kääntymistä. Jeesus varoitti fariseuksia: “Voi teitä kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin te teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette” (Matt.23:15).

Nämä ovat kovia sanoja, mutta ne ovat Herralta itseltään. Ja Jeesus osoitti nuo sanat innokkaille käännynnäisiä tekeville juutalaisille. He olivat Raamatun oppineita, miehiä, jotka tunsivat kirjoitukset.

Voit ihmetellä: “Kuinka tämä, mitä Jeesus sanoi, voi olla mahdollista? Kuinka nuo, jotka pyrkivät käännyttämään, saavat kadotetut ihmiset vielä entistä pahemmiksi?”

Jeesus antaa siihen vastauksen. Hän huusi: “Ulkokullatut!” Hän sanoi fariseuksille: Teidän hedelmänne on paha.” Ja hän varoitti heitä: “Sitä ankarampi tulee olemaan teidän tuomionne” (Matt.23:14).

Nuo fariseukset, joille Jeesus puhui, olivat enemmän kiinnostuneita lukumääristä, kuin nähdäkseen todellisen kääntymyksen tapahtuvan ihmisten sydämissä. Jeesus sanoi heille: “Te suljette taivaan niin sanotuille käännynnäisillenne. Ja se tapahtuu siksi, että teillä ei ole itsellänne Jumalan sanaa elämässänne. Te teette valtavasti työtä suunnitellessane käännynnäisten saamista. Mutta te todellisuudessa suljette niiltä ihmisiltä taivaan oven.”

Jeesus vihasi sellaisten seurakunnan johtajien ulkokultaisuutta, jotka olivat enemmän kiinnostuneita pääluvusta kuin todellisesta kääntymisestä.

Ikävä kyllä, me näemme saman hengen liian monessa nykypäivän seurakunnassa. Minä ajattelen, sanoisiko Jeesus jotain samanlaista nyt monille Jumalan huoneen paimenille: “Te matkustatte maat ja meret hakien uusia suunnitelmia, ideoita ja ohjelmia. Ja vain siksi, että saisitte ihmisiä kirkkoonne. Teidät on vallannut numeroiden ulkokultaisuus. Te mittaatte menestystä sillä, kuinka monta kehoa istuu penkeillänne.”

Voin sanoa, että eivät kaikki kirkossamme itseään uskoviksi kutsuvat ole todella kääntyneitä, pelastettuja uskovia. Samalla voin vakuuttaa, että jos sellaisia ihmisiä tulee seurakuntaamme ja heistä tulee kaksinkertaisia helvetin lapsia, niin se ei johdu siitä, mitä he ovat kuulleet saarnatuolista. Se ei johdu vailinaisesta evankeliumista. Ei, vaan se on siitä syystä, että he hylkäävät synnistä nuhtelevan Pyhän Hengen totuuden.

Minä kysyn sinulta: “Missä ovat paimenet, jotka eivät pehmennä sanomaansa korkeille ja vaikutusvaltaisille? Missä ovat ne Kristukselle antautuneet saarnaajat, jotka saarnaavat saman sanoman kuninkaille, kuin köyhille ja halveksituille?”

Minä vapisen ajatellessani, jos minulle tai jollekin toiselle evankeliumin saarnaajalle on mahdollista sulkea taivaan ovi ja tehdä jostain käännynnäisestä kaksinkertainen helvetin lapsi. Mutta niin tapahtuu tänä päivänä, vain siksi, että jotkut saarnaajat haluavat olla toisten rakastamia ja ylistettyjä. He vesittävät totuutta saadakseen maailman hyväksymisen.

Jeesus puhui tästä. Han kutsui kokoon opetuslapsensa muun yleisön kanssa ja hän antoi purevan nuhteen uskonnollisille kirjanoppineille: “Kavahtakaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissansa ja haluavat tervehdyksiä toreilla ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa” (Luuk.20:46).

Hän siis sanoi ihmisille: “Varokaa paimenia, jotka etsivät ihmisten kehumisia. Kavahtakaa Raamatun kantajia, jotka etsivät ihmisiltä ihailua ja suosionosoitusta. Varokaa seurakuntien johtajia, jotka etsivät yhteiskunnan hyväksyntää.”

Seurakunta, jonka maailma hyväksyy, on epäluotettava ja todella ristiriidassa. Se on täysi mahdottomuus. Jeesuksen mukaan seurakunta, jota maailma rakastaa on maailmasta, eikä Kristuksesta: “Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma vihaa teitä” (Joh.15:19).

Minun elämääni ovat George Bowen:in kirjoitukset tehneet suuren vaikutuksen. Hän oli presbyteerien lähetyssaarnaaja, joka työskenteli Intiassa vuodesta 1838 vuoteen 1879. Bowen luopui lähetyskannatuksestaan ja muutti slummiin asumaan siellä kansallisten tavoin. Hän eli niukkaa elämää melkein köyhyydessä. Mutta sen valinnan tähden hän jätti jälkeensä todistuksen elävästä, todellisesta Kristuksessa elämisen voimasta.

Tuo jumalinen mies varoitti antikristuksen hengen tulosta. Hän tunnisti tuon hengen ‘modernin yhteiskunnan henkenä’. Bowenin mukaan tuo antikristuksen henki tulee soluttautumaan protestanttisiin seurakuntiin ottamalla käytäntöön yleisen yhteiskunnan mielipiteitä, menetelmiä ja moraalia.

Antikristuksen henki tulee jatkamaan vaikutustaan kunnes yhteiskunnalla ja seurakunnalla ei ole mitään eroa. Ajan mittaan maailma lakkaa vihaamasta Kristuksen seurakuntaa ja uskovia. Se lakkaa vainoamasta ja maailma hyväksyy seurakunnan. Bowen kirjoitti, että kun tuo on tapahtunut, niin antikristuksen henki ottaa vallan.

Kuukausia sitten, kun ovet avautuivat Irakiin kristillisille apujärjestöille, New York Times kirjoitti halveksivan artikkelin. Sellaista voikin odottaa liberaalilta maalliselta lehdeltä. He saattoivat kehua ruuan jakelua Irakissa, mutta eivät Kristuksesta saarnaamista.

Artikkelissa mainittiin evankelinen oppinut, joka arvosteli koko yritystä. Hän kokonaan hylkäsi sen ja sanoi, että kirkon ei pitäisi puuttua koko asiaan. Tuo Raamatun tuntija häpesi, että kirkko julistaisi evankeliumia. Se on maailmallinen ajattelutapa!

Mitä lähempänä Kristuksen lähetyskäskyä me olemme - evankeliumia saarnaamassa, johon hän meidät asetti - sitä enemmän me saamme vihaa ja halveksintaa maailmalta.

Me löydämme vihollisia kaikkialla - ihmisiä, jotka vastustavat meitä työpaikoilla, naapureissa, jopa joissakin seurakunnissa - koska me täytämme Kristuksen lähetyskäskyä.

Jälleen Jeesus varoittaa: “Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille” (Luuk.6:26). Salli minun kysyä sinulta: “Ylistääkö maailma sinua? Oletko kylän suosikki? Kehutaanko sinua maallisissa tilaisuuksissa? Toimitko aina poliittisesti oikein? Ovatko kaupunginjohtajat ja muut ‘korkeat’ mielellään seurassasi? Silloin kuuntele Jeesuksen sanoja sinulle: “Sinun todistuksessasi on jotain väärin.”

Jeesus itse tekee selväksi: jos seurakunta toimii Pyhän Hengen voimassa ja toteuttaa antamaansa lähetyskäskyä, niin sitä seurakuntaa maailma vihaa ja vainoaa. Kuten Paavalia, pastoria pidetään kaiken maailman likatunkiona. Ja jumalattomat poliitikot ja yhteiskunnan johtajat vihaavat sitä seurakuntaa. Sitä myöskin vihaavat homot, pornon julkaisijat, ja ennen kaikkea luopiot hengelliset johtajat, jotka ovat hengellisesti kuolleita.

Mutta Jeesus kehuu sitä seurakuntaa: “Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä” (Matt.5:10-12).

Tosi uskova on rakkaudellinen, rauhallinen, anteeksiantava ja huolehtiva. Ne, jotka tottelevat Jeesuksen sanoja, ovat epäitsekkäitä, nöyriä ja hyväsydämisiä.

Nythän jo tavallinen ymmärrys sanoo meille, että ei ole luonnollista vihata niitä, jotka sinua rakastavat, siunaavat ja rukoilevat puolestasi. Ihmisethän vihaavat vain niitä, jotka tekevät pahaa, ryöstävät ja kiroavat. Miksi sitten uskovia vihataan niin paljon?

Jeesus sanoo yksinkertaisesti: “Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä .... Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat” (Joh.15:18, 20). Miksi asia on niin?

Seurakuntaa, ja jokaista pastoria ja uskovaa siinä, vihataan sen toiminnan tähden. Meidän tehtävämme on paljon enemmän kuin kertoa ihmisille: “Jeesus rakastaa sinua.” Se on enemmän kuin yrittää hankkia ihmisille asuntoja ja rauhoitella heitä.

Voit ehkä hämmästyä, kun muistutan sinua, mikä meidän tehtävämme on. Meidän tehtävämme uskovina on ottaa pois jumalattomilta heille kaikkein arvokkain: oma vanhurskaus. Se on myös siirtämistä heitä vapauteen, jota he pitävät orjuutena. Se on myös erottamista heitä kuoleman synneistä, siunausta, jonka he näkevät johtavan ikävystymiseen ja surumielisyyteen.

Maailman ihmiselle on oma vanhurskaus kaikkein tärkeintä. Ajattele sitä: hän on kuluttanut koko elämänsä muodostamaan hyvän mielipiteen itsestään. Hän on tehnyt itselleen epäjumalan hyvistä töistään. Hän ylistää itseään siitä, että hän on sydämestään hyvä ja laupias toisia kohtaan. Hän on ikäänkuin rakentanut itselleen oman Baabelin tornin, muistomerkin omalle hyvyydelleen. Hän on varma, että hän on kyllin hyvä taivasta varten ja liian hyvä helvettiin.

Tämä jumalaton mies on kovettanut ja paaduttanut omantuntonsa. Hän on tottunut vaimentamaan sen varoittavan äänen. Ja nyt hänellä on väärä rauha. Hän on täysin eksynyt, hän jopa uskoo, että Jumala ihailee häntä!

Ja juuri nyt, kun hän on tukahduttanut omantuntonsa äänen, uskova sattuu tulemaan hänen luokseen. Ja tuo uskova puhuu totuuden kovemmalla äänellä kuin hänen kuollut omatuntonsa: “Jollet sinä synny uudesti, sinä et pääse Taivasten valtakuntaan.”

Sitten se mies alkaa pitämään uskovaa vaarallisena. Tuo uskova saa hänessä sen varmuuden horjumaan, että hänen sielunsa laita on hyvin. Tähän saakka hän oli uskonut, että kaikki on hyvin. Mutta uskova on sanonut hänelle, että kaikki hänen hyvät työnsä ovat ‘saastainen vaate’.

Voin sanoa sinulle, että tuo mies ei näe uskovaa hyvän sanoman tuojana. Hänen silmissään uskova on kiusaaja, joka estää häntä nukkumasta yöllä rauhallisesti.

Sellaisia ihmisiä on miljoonia, ja monet heistä istuvat kirkkojen penkeillä joka sunnuntai. He ajattelevat, että he ovat Jumalan suosiossa, koska he menevät kirkkoon. Mutta he ovat luoneet oman käsityksensä Kristuksesta. Heidän kristuksensa on heidän kaltaisensa. Ja se kristus ei ole luotu Jumalan sanalla vaan heidän omalla sokeudellaan.

Nyt jos sinä sanot heille, että ilman parannuksen tekoa ja todellista elämän muutosta, he ovat vastustajia. Sinä sanot heille, että heidän omatekoinen hyvyytensä on kauhistus Jumalan silmissä. Ja sensijaan, että heillä olisi Jumalan suosio, he elävät Jumalan vihan alla, jos he jatkavat synnissä.

Kun olet saarnannut Kristuksen verestä, uudestisyntymisestä, maailmasta erottautumisesta, vaelluksesta tottelevaisena ja alistuneena. Vaikka oletkin sanonut kaiken tämän noille ihmisille, jotka uskovat, että he eivät tarvitse mitään. He eivät tajua, että kuinka sellaiset muutokset voisivat tuoda heille rauhaa ja onnea. Heille se kuulostaa kuivalta, tyhjältä erämaalta.

Jotkut saarnaajat, jotka lukevat tämän, voivat olla eri mieltä: “Ei tuo ole minun tehtäväni ensinkään. Minä en koskaan olisi niin suorasukainen.” Toiset voivat sanoa: “Minut on kutsuttu saarnaamaan rakkauden ja armon evankeliumia. Siksi minä saarnaankin miellyttävää sanomaa.”

En voi puhua toisten pastorien puolesta; voin vain puhua mitä minä tiedän. Olen saarnannut 50 vuotta kaikkein kovimmille ja paheellisimmille syntisille maan päällä: huumeiden orjille, alkoholisteille, prostituoiduille. Mutta voin sanoa, että nämä syntiset vastustavat paljon vähemmän evankeliumin totuutta kuin monet, jotka istuvat kirkon penkeillä ja ovat sokeita omalle tilalleen.

Tuhannet niin sanotut uskovat Amerikassa ovat paljon kovasydämisempiä kuin kukaan kadun kasvatti. Eikä mikään hienosteltu, pehmennetty, puolitotuuksinen evankeliumi tule murtamaan heidän pahuutensa muureja.

Saulus tarsolainen oli yksi sellainen kovettunut uskonnollinen mies. Fariseus fariseusten joukossa, kunnioitettu henkilö korkeassa uskonnollisessa yhteisössä. Saulilla oli kaikki menestyksellistä. Tuliko Jeesus tämän miehen luo kysymään, mitä muutoksia hän haluaisi nähdä synagogan toiminnassa?

Ei! Saulin iski maahan sokaiseva valo, kova isku Kristuksen läsnäolosta. Se oli läpitunkeva, suora kohtaaminen, joka paljasti Paavalin sydämessä synnin.

Evankeliumin saarnaajana minun on tehtävä samoin. Minun tehtäväni on saattaa miehet ja naiset synnintuntoon. Minun on varoitettava heitä vaarasta, joka odottaa heitä, jos he jatkavat synnin teillä. Eikä minkäänlainen mielistely, liehittely ja se, että saisin heidät pitämään minusta, voi muuttaa heidän tilaansa.

Pelkistettynä - minut on kutsuttu opettamaan ihmisiä hylkäämään kaiken, seuratakseen Kristusta, jonka he kokevat epämiellyttävänä. Vain Pyhä Henki minussa voi saada sen aikaan.

Älä ymmärrä väärin, mitä minä sanon tässä. Minä saarnaan Kristuksen laupeutta, armoa ja rakkautta kaikille ihmisille. Ja minä teen sen kyynelin. Mutta yksi ainoa asia voi läpäistä paatuneiden ihmisten rakentamat muurit, se on Jeesuksen läsnäolon ‘räjähdysaine’. Ja sen on tultava murtuneiden, rukoilevien pastorien ja seurakuntalaisten suista.

Tämä iskee juuri ytimeen, miksi meitä vihataan. Kun meidät pelastettiin, me tulimme ulos maailmasta. Ja me otimme vastaan tehtävämme vakuuttaa toisia ihmisiä tulemaan ulos maailmasta.

“...mutta koska te ette ole maailmasta... sentähden maailma teitä vihaa” (Joh.15:19). Kristus siis sanoo: “Maailma vihaa teitä, koska minä kutsuin teidät pois tilastanne. Ja se tarkoittaa, että minä kutsuin teidät pois heidän veljeydestään. Mutta en minä ainoastaan kutsunut teitä ulos. Sitten minä lähetin teidät kutsumaan kaikkia muitakin ulos.”

Protestanttinen antikristuksen henki estää uskovien erottautumisen maailmasta. Se saa uskovat näkemään, että he voivat silti pysyä maailmassa ja olla uskovia.

Hän ei puhu ainoastaan synnillisistä himoista, mielettömistä nautinnoista, pornosta tai aviorikoksesta. Ei, se maailma, johon Kristus viittaa, ei ole jokin luettelo pahoista tavoista. Se on vain osa sitä. Monet muslimit ovat ‘tulleet ulos’ kaikista niistä pelkällä tahdon voimalla ja tuhoutumisen pelosta.

‘Maailma’, josta Jeesus puhuu, on haluttomuutta alistua hänen herrauteensa. Lyhyesti - maailmallisuus on yritystä sekoittaa Kristus omaan tahtoon.

Kun me antaudumme Kristuksen herrauteen, me pysymme kiinni Jeesuksessa. Ja meitä johtaa Pyhä Henki askel askeleelta, vaeltamaan puhtaudessa ja pyhyydessä. Me alamme hyväksyä jumalisen nuhteen.

Minä havaitsen tämän totuuden joka kerta kun nousen saarnaamaan. Kun katselen saarnatuolista seurakuntaamme, huomaan uskollisten uskovien joukossa uskomattomia, jotka ovat tulleet mukaan ensimmäistä kertaa. Jotkut ovat menestyksekkäitä liikemiehiä, hyvän aseman luoneita ja eteenpäin pyrkiviä. Toiset monilta eri elämän aloilta. Mutta kaikkia heitä painavat salaiset synnit. Nuo ihmiset elävät halujensa mukaan, ei heidän yläpuolellaan ole mitään hengellistä auktoriteettia. He ovat väsyneet nautintojen perässä juoksemiseen, eivätkä ne heitä koskaan tyydytä.

Minä voisin saarnata heille kaikenlaisia saarnoja periaatteista ja käyttäytymissäännöistä, tai kuinka tulla toimeen stressin kanssa, tai kuinka hoitaa pelkoa ja syyllisyyttä. Mutta ei mikään tällainen saarnaaminen toisi heitä ulos maailmasta. Se ei muuta kenenkään sydäntä.

Minun on yksinkertaisesti kerrottava uskomattomalle, että hänen oma tahtonsa, itseluottamuksensa ja itsepäinen kamppailunsa tehdä kaikki oman mielensä mukaan, tulee tuhoamaan hänet. Ja lopulta se johtaa hänet iankaikkiseen vaivaan.

Jos minä en anna hänelle sitä sanomaa, niin silloin minä olen sulkenut häneltä taivaan oven. Ja minä olen tehnyt hänestä kaksinkertaisen helvetin lapsen. Hänen tilansa olisi pahempi kuin se oli, ennenkuin hän tuli ovestamme sisälle.

Minun on tuotava se mies kasvokkain sen sanoman kanssa, että hänen on oltava ristiinnaulittu itsenäisyydelleen. Minun on osoitettava hänelle, että hänen on tultava ulos pettävästä omahyväisyydestään. Minun on kerrottava hänelle, että ei ole muuta tietä rauhaan tässä elämässä, kuin antautumalla täysin Kuninkaalle, Jeesukselle.

Muuten olisin pettänyt sen miehen. Ja minä olisin tehnyt kaikkein pahimman ylpeyden synnin: Olen laskenut hänet mukaan ‘käännynnäisenä’ siksi, että minä näyttäisin hyvältä. Älköön sellaista koskaan tapahtuko!

Jeesuksen Kristuksen Evankeliumin saarnaajana, minun velvollisuuteni on puhua totuus jokaiselle, joka todella tekee parannuksen: “Sinua tullaan vihaamaan ja vainoamaan tästä lähtien.”

Näillä kauheilla sanoilla Jeesus osoittaa meille todellisen seurakunnan ja todellisen opetuslapsen. Olen ajatellut kuinka monelle seurakunnalle tänään sanottaisiin nuo sanat: “Maailma ei voi vihata teitä.”

Jeesus siis sanoo: “Te olette tuoneet niin paljon maailmaa seurakuntaan - te olette vesittäneet minun evankeliumini - niin että maailma syleilee teitä. Teistä on tullut maailman ystäviä.” Jaakob varoittaa meitä kirjeessään: “...ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen” (Jaak.4:4).

Tietenkin Jeesus oli ystävä publikaaneille ja syntisille. Mutta on myös kirjoitettu, että “synnistä erotettu”(Heb.7:26). Hän saarnasi syntisille, mutta alaisena Isälleen. Kuten hänkin, meidätkin on kutsuttu olemaan maailmassa, mutta ei maailmasta.

“Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin... Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat” (Joh.15:20). Teidän ei tarvitse etsiä vainoja. Ei se ole seurausta työnne tuloksista, rodustanne, ulkonäöstänne. Ei, vaan se johtuu siitä, että olet tehnyt Jeesuksen Herraksesi.

Jumala armahtakoon jokaista uskovaa, jota maailma ei vihaa. Ja Jumala auttakoon poliitikkoa, joka ottaa kantaa Jeesuksen puolesta; maailma tulee vihaamaan häntä.

Sallikaa minun nyt antaa rohkaisun sana. Vaikkakin maailma vihaa todellisia Kristuksen opetuslapsia, me saamme kuitenkin nähdä lisääntyvää rakkautta hänen seurakuntansa keskuudessa. Todellakin se mikä saa maailman vihaamaan meitä, saa hurskaat veljemme ja sisaremme rakastamaan meitä yhä enemmän.

Tulevina päivinä Jumalan rakkaus tulee yhä kallisarvoisemmaksi. Koko maailma, media, Hollywood, työtoverit, yhteiskunta tulevat vihaamaan, pilkkaamaan ja tekemään meidät naurunalaisiksi. Mutta kun me tulemme Jumalan huoneeseen, me astumme valtavan rakkauden ilmapiiriin, kun me rakastamme toinen toistamme kuten Kristus rakastaa meitä.

Silloin ei ole väliä, millaisia vainoja meillä on. Meidät otetaan vastaan näillä sanoilla: “Tervetuloa kotiin, veli, tervetuloa kotiin, sisar. Täällä te olette rakastettuja.” Me saamme voimaa jatkamaan menemistä ihmisten luo oikean evankeliumin kanssa, kuten meidän Herramme käskee meitä.