Mitä jokaisen uskovan tulisi tietää hengellisestä kasvusta

''Me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niinkuin oikein onkin, koska teidän uskonne runsaaasti kasvaa ja keskinäinen rakkautenne lisääntyy itsekussakin, kaikissa teissä'' (2.Tess. 1:3).

Minkä suuren kiitoksen Paavali antoikaan Tessalonikan uskoville! Paavali oikeastaan sanoi näin: ''On valtavaa nähdä kuinka te olette kasvaneet sekä uskossa Kristukseen, että keskinäisessä rakkaudessanne. Minne tahansa minä menen, minä kehun teidän hengellistä kasvuanne toisille. Kuinka minä kiitänkin Jumalaa teistä!''

Tässä lyhyessä raamatunkohdassa Paavali antaa valtavan kuvan uskovien ryhmästä, jotka kasvavat yhteydessä ja rakkaudessa. Paavalin käyttämä kreukkalainen sanonta tarkoittaa, että kasvaa paljon enemmän kuin toiset, toisten yläpuolelle. Sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti tessalonikalaisten usko ja rakkaus näkyi muita seurakuntia voimakkaampana.

Tietenkään nämä tessalonikalaiset uskovat eivät vain yrittäneet juuri ja juuri riippua uskossaan siihen saakka kunnes Jeesus tulisi takaisin. He oppivat, menivät eteenpäin, kasvoivat -- ja heidän elämänsä oli todistuksena tuosta kaikesta. Paavalin mukaan kaikki Aasian seurakunnat puhuivat heistä.

Ilmeisesti heidän kuulemansa saarnat olivat herättäneet heissä halun syvällisempään vaellukseen Kristuksessa. Seurauksena siitä he luopuivat lihallisista haluista ja ei-kristillisistä tavoista. Ja Pyhä Henki heissä repi maahan kaikki rotu- ja värirajat. He havaitsivat kuinka lähestyä ketä tahansa henkilöä, köyhää tai rikasta, sivistynyttä tai sivistymätöntä. He pitivät hyvää huolta toinen toisistaan ja pitivät toista itseään parempana rakkaudessa.

Lisäksi, tessalonikalaiset uskovat eivät helposti tehneet virheitä. He eivät sallineet väärien oppien opettajien tulla keskuuteensa harhauttamaan uusilla uskonnollisilla virtauksillaan. He kunnioittivat suuresti Jumalan Sanaa.

Tuona aikana nuo uskovat olivat vaikeiden vainojen alaisia. Mutta se ei estänyt toisia uskovia tulemasta heidän keskuuteensa. Ihmiset tulivat heidän luokseen joukoittain. Kuitenkaan nuo uskovat eivät tulleet nauttimaan ihmeistä ja merkeistä tai kuulemaan voimakasta saarnaa. Ei, he tulivat todistamaan suuren ihmeen kuinka uskovat toimivat yhtenä ruumiina Kristuksen rakkaudessa. He halusivat nähdä ensi kädessä kuinka voimakas, järkkymätön uskovien joukko kasvoi Jumalan armon tuntemisessa ja tiedossa.

Nyt kun Paavali kehuu Tessalonikan seurakuntaa; uskon niin, että voin kehua omaa seurakuntaamme, Times Square Kirkkoa. Minä näen ja kuulen asoita uskovien joukossa saaden minut uskomaan, että me kasvamme Herrassa ylenpalttisesti.

Meidän seurakuntamme on 12 vuotta vanha koostuen 103 kansallisuudesta, jotka palvelevat Herraa. Kuitenkaan meillä ei ole mitään etnisiä rajoja. Me kaikki tiedämme, että me kaikki olemme samaa verta Kristuksessa. Se rakkaus, mikä on seurakuntamme keskuudessa, on ihana kokea. Vierailijat sanovat minulle: ''Heti, kun astuin ovesta sisälle, tunsin Kristuksen rakkauden täyttävän tämän paikan.''

Eri aikoina olen nähnyt seuraavanlaista Kristuksen rakkauden ilmenemistä keskuudessamme:

  • Musta paikannäyttäjä halaa valkoista sanoen: ''Näen todella Jeesuksen sinussa, veljeni.'' Valkoinen vastaa: ''Olen iloinen, että saan tuntea sinut, ystäväni.''
  • Ennen kokousta paikannäyttäjämme kokoontuvat laulamaan ja ylistämään yhdessä. Heidän keskinäinen rakkautensa näkyy ulospäin.
  • Rhodesialainen pastorimme, Neil, halaa filippiiniläistä, pastori Cesar'ia -- nämä kanssapalvelijat rakastavat ja kunnioittavat toinen toistaan.
  • Kuoromme jäsenet -- lahjakkaat laulajat -- halaavat soololaulajia ihaillen ja rakkaudellisesti. He sanovat: ''Laulusi oli todella voideltua. Kiitän Jumalaa lahjastasi ja sinusta.''

Äskettäin seurakuntamme kokoontui rakkaudellisesti erään työntekijä- sisaremme luo. Tämä rakas, uskollinen nainen menetti poikansa auto- onnettomuudessa. Hänen ei tarvinnut surra yksin. Joukoittain seurakuntamme uskovia oli hänen vierellään hautajaisissa. Ihmiset joutuivat jonottamaan kadulta saakka päästäkseen siunauskappeliin. Kaikki he tulivat mukaan vain yhdestä syystä: he rakastavat sisartaan paljon.

Aivan kuten Paavali, minäkin katson seurakuntaani ja näen ihmisiä, jotka ovat vahvoja Herrassa. Kuitenkin jokin aika sitten he olivat pyytämässä sielunhoitoa joka viikko. He olivat milloin ylhäällä, milloin alhaalla vaelluksessaan Kristuksessa. Joskus he olivat täynnä iloa, laulaen ylistystä Jumalalle. Seuraavalla viikolla heidän henkensä oli niin alhaalla, etteivät voineet nostaa päätään.

Tänään näen heissä lujuuden kasvua. He imevät itseensä Jumalan Sanaa antaen sen muokata elämäänsä päivittäin. Heidän uskonsa hiljalleen juurtuu syvemmälle. Paavalin tavoin uskon, että heidän voimakas kasvunsa on näkyvissä kaikille ympärillä oleville!

Mielestäni on olemassa kolme tärkeää asiaa jokaisen uskovan tulisi tietää hengellisestä kasvusta. Uskon, että nämä kolme asiaa antavat sinulle haasteen ja kasvattavat sinua:

Jos sinua kastellaan ja ruokitaan Jumalan Sanalla, sinun elämässäsi pitäisi jatkuvasti näkyä hengellinen kasvu. Sen tulisi olla aivan automaattista seurausta.

Nyt en kuitenkaan ole aivan varma, että kaikki seurakuntamme jäsenet kasvavat ylenpalttisesti, kuten Paavali sanoo Tessalonikan seurakunnasta. Kuitenkin uskon, että se pitää paikkansa monen meidän seurakuntalaisemme suhteen. Miksi? Koska voideltu puhtaan Jumalan Sanan saarnaaminen aina saa aikaan kasvun. Ja apostoli Pietari sanoo, että kaikki, jotka halajavat sanan väärentämätöntä maitoa, kasvavat.

Paavali kuvaa hengellistä kasvuamme Pyhän Hengen työnä. Hän sanoo, että Henki tekee meissä aina työtä muuttaen meitä kirkkaudesta kirkkauteen. Hän jatkuvasti uudistaa mielemme, kuolettaen lihaamme ja tuoden esille puhtautta sisäiseen ihmiseemme. Hän tekee työtä sydämissämme poistaen vihan, katkeruuden, loukkauksen ja kaiken pahan. Ja Hän saa meissä aikaan laupeutta, hellyyttä ja anteeksiantamusta toisiamme kohtaan. Hän kasvattaa meitä Kristuksessa -- opettaen meille, että kaiken minkä sanomme ja teemme täytyy olla Herrallemme kelpaavaa!

Paavali edelleen kehoittaa: ''Koetelkoon siis ihminen itseänsä....'' (1Kor. 10:28). ''Koetelkaa itseänne... tutkikaa itseänne....'' (2.Kor. 13:5). Kreikan sana ''tutkikaa'' tässä tarkoittaa ''tutkia tarkoin, koetella.'' Apostoli sanoo: ''Koettele itsesi -- nähdäksesi vaellatko Jumalan Sanan mukaan.'' Meidän tulee jatkuvasti kysyä itseltämme: ''Muutunko minä? Tuleeko minusta rakastavaisempi ja helläsydämisempi? Kohtelenko perhettäni jumalallisella kunnioituksella. Muuttuuko keskusteluni vanhurskaammaksi? Vai vieläkö otan osaa likaisiin vitseihin? Vieläkö minä valitan, tai puhunko ylentäviä uskon sanoja?''

Minä otan itsetutkistelun erittäin vakavasti. Jos olet uskossa, mutta kuitenkin olet apaattinen hengellisestä kasvustasi, silloin et ole antanut Jumalan Hengen tehdä työtään sinussa. Kysy itseltäsi - innostutko yhä enemmän Jeesuksesta ja hänen seurakunnastaan päivittäin? Vai vieläkö sinulla on kaunaa, hylkimistä, katkeruuden juuria, Jumalan varoituksista huolimatta? Kasvatko hengellisesti - vai onko kasvusi surkastunut?

On mahdollista että voimme kokea loistavaa kasvua monilla elämämme alueilla, mutta silti olla lastenkengissä määrätyllä alueella. Paavali sanoo: ''Kun olin lapsi, niin minä puhiun kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on'' (1.Kor. 13:11). Salli minun kuvata Paavalin lausuntoa henkilökohtaisella kokemuksella.

Vuosia sitten ajoin autolla vaimoni Gwen'in ja hänen äitinsä kanssa Dallasissa erään ostoskeskuksen parkkipaikan läpi. Yhtäkkiä nuori nainen kiiti autollaan eteemme. Jouduin tekemään äkkijarrutuksen välttääkseni yhteentörmäyksen. Välittämasti menetin malttini. Kun vastapuoli näki vihaisen ilmeeni, hän kiirehti pois paniikin vallassa.

Silloin todella menetin malttini. Painoin kaasun pohjaan ja aloin seurata häntä. Aivan hetkessä ylitin nopeusrajoituksen. Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä tekisin jos saisin hänet kiinni. Tiesin vain, että olin vihainen!

Gwen oli pelosta kalpeana. Hän huusi: David, mitä sinä teet? Pysähdy!'' Olin raivoissani: ''Etkö nähnyt, mitä tuo nainen juuri teki? Voisimme olla romukasassa!'' Gwen vastasi: ''Jos jatkat tällaista ajoa me varmasti romutamme auton!'' Yhtäkkiä Herran pelko sai minussa voiton ja Pyhä Henki puhui minulle selvästi: ''Pysähdy nyt, David, kun vielä on tilaisuus!''

Tuon tapauksen jälkeen annoin Jumalan Hengen tehdä työtä äkkipikaisuudelleni. Ja voin aivan rehellisesti sanoa, että en enää lankea tuollaiseen lapselliseen käyttäytymiseen. Pyhän Hengen voimalla olen voinut kuolettaa tuollaiset ei-Kristuksen kaltaiset mielijohteet ja suhtautumiset elämässäni.

Uskon, että monet uskovat ovat kaltaisiani. Heidän hengellisen kasvunsa puutteeseen ei ole syynä jokin törkeä synti. Useimmiten se on luonteen heikkous, jota ei ole koskaan hoidettu. He eivät ehkä pidä sitä vakavana. Mutta todellisuudessa se on suuri este hengelliselle kasvulle.

Haastan sinut lopettamaan seuraavaan lauseen: ''Minun suurin probleemani on....'' (Haluaisin tietää kuinka puolisosi tai työtoverisi jatkaisivat tuon lauseen!) Onko sinun heikkoutesi malttisi menettäminen? Onko suusi mutrussa, kun asiat eivät mene mielesi mukaan? Oletko helposti pahastuva, nalkuttava puoliso? Onko sinun vaikeaa antaa anteeksi henkilölle, joka on loukannut sinua? Vai onko sinun ongelmasi jokin ahdistava himo tai paha tapa?

Näytä minulle uskova, joka aina murjottaa ... joka aina valittaa ja napisee ... joka ei ole koskaan kiitollinen ... jota ei voi opettaa, kun on aina oikeassa ...joka on aina ilkeä ... ja minä näytän sinulle uskovan, jonka hengellinen elämä on näivettynyt. Tuo henkilö kuivettuu hedelmättömäksi. Kallisarvoinen Kristus-elämä kuolee hänessä!

Jotkut uskovat voivat puhua sinulle kaiken hengellisestä kasvustaan. Ja olet selvästi nähnyt muutoksen heidän elämässään. He todistavat sinulle kuinka Pyhä Henki on kukistanut heidän vihollisensa, ja sinä iloitset heidän voitoistaan.

Kuitenkin tällaiset uskovat ovat paremminkin poikkeustapauksia. Useimmat uskovat eivät ole perillä hengellisestä edistymisetä elämässään. He ahkeruudella vaeltavat pyhyydessä ja Herran pelossa. He rukoilevat, he lukevat raamattua ja etsivät Herraa koko sydämisesti. Ja he ovat hyljänneet kaikki ahdistavat himot ja pahat tavat. Heillä ei ole silloin mitään esteitä hengelliseen kasvuun. Lyhyesti, Kristus- elämä voi hyvin näissä pyhissä.

Mutta he eivät itse huomaa kasvua itsessään. He eivät tunne mitään erikoista 'hengellistä' tapahtuvan itsessään. Minä olen esimerkki sellaisesta uskovasta. Minä tiedän, että vaellan Kristuksen vanhurskaudessa, ja kuitenkaan ei minusta tunnu koskaan 'pyhimykseltä'. En koskaan huomaa, että edistyisin. Tosiasiassa joskus tulen alakuloiseksi, kun sanon tai teen jotain ei-Kristuksen kaltaista. Se saa minut miettimään: ''Olen ollut uskossa vuosia. Miksi minä en koskaan opi?''

Me arvioimme aina toiset uskovat puhtaammaksi ja pyhemmäksi kuin itsemme. Kuitenkaan emme huomaa sitä ihanaa, valtavaa hengellistä kasvua, jonka Jumala saa meissä aikaan!

Minä uskon, että Tessalonikan uskovat hämmästyivät, kun Paavali antoi heistä loistavan arvostelun. He ehkä ajattelivat: ''Minäkö kasvan ylenpalttisesti? Paavali taitaa laskea leikkiä. Eikö hän tiedä, että olen vielä kaukana siitä mitasta, missä minun pitäisi olla? Useimmiten minun kilvoitukseni on huonoa. Jos hän näkee minussa kasvua, niin minä en sitä ainakaan näe.''

Paavali kuitenkin tiesi, että hengellinen kasvu on salaista. Raamattu samaistaa sen kukkasten ja puiden näkymättömään kasvuun: ''Minä olen oelva Israelille kuin kaste, se on kukoistava kuin lilja ja juurtuva syvälle kuin Libanon. Sen vesat leviävät, sen kauneus on oleva kuin öljypuun ja sen tuoksu kuin Libanonin'' (Hoosea 14:6-7).

Jumala sanoo meille: ''Mene katsomaan liljoja ja yritä havaita niiden kasvu ja valmistaudu seuraamaan niitä koko päivä. Sanon teille, että illan tultua ette voi huomata mitään kasvua. Mutta tietäkää tämä - joka aamu minä kastelen liljan lähettämälläni kasteella - ja se tulee kasvamaan.''

''Tai yritä mitata setripuun kasvu. Leiriydy sen alle kuukaudeksi, ja kerro minulle kuinka paljon se on kasvanut. Ehkäpä kuudenkaan kuukauden jälkeen et huomaa mitään kasvua. Kuitenkin tuo puu kasvattaa juuriaan syvälle! Ymmärräthän, minä kastelen puun sateellani. Ja mikä tahansa puu, jos se asianmukaisesti kastellaan, tulee kasvamaan. Kuitenkaan sellainen kasvu ei ole ihmissilmän nähtävissä. Se kasvaa, mutta salaa!''

Sama pätee kaikkeen hengelliseen kasvuun. Ihmissilmä ei voi sitä huomata!

Jotkut uskovat voivat väittää vastaan: ''Olen ollut uskossa 10 vuotta, enkä tunne kasvaneeni ensinkään.'' Heille minä viittaan Jesajan kirjaan. Jumala lupaa: ''Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan päälle......(Jesaja 44:3). Hän myöskin kutsuu parannuksen tehnyttä kansaansa ...''vanhurskauden tammet'' (61:3). Jumala itse sanoo, että me olemme hänen puitaan ja kukkiaan, huolella hoidettuja kasvejaan. Ja hän lähettää kasteen ja sateen päivittäin!

Salli minun testata sinua, että ilmeneekö sinussa hengellistä kasvua. Yksinkertaisesti kysy itseltäsi: ''Janoanko? Haluanko enemmän Jeesusta ja hänen pyhyyttään?'' Jos vastaus on myönteinen, silloin tiedät, että kasvat. Miksi? Hän lupaa antaa elävää vettä niille, jotka janoavat Häntä. ''Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan'' (Matt. 5:6).

Yksinkertaisesti sanottuna, Jumala arvostelee hengellisen kasvusi sillä, kuinka paljon sinulla on vanhurskauden janoa ja nälkää. Niin, jos olet rehellinen Kristuksessa vaeltamisessasi, otat vastaan hänen johtamisensa ja ojentamisensa, sinun ei tarvitse olla masentunut jos et itse huomaa kasvuasi. Todellinen hengellinen kasvu menee sinussa eteenpäin näitpä sen tai et!

Sain säälittävän kirjeen erään saarnaajan jumaliselta vaimolta. Hän epäili, että jotain oli mennyt pieleen hänen miehensä elämässä, koska tämä muuttui etäiseksi hänelle. Muutaman kuukauden aikana hän muutui aivan toiseksi mieheksi.

Tämän miehen saarnaamisesta puutui elämä, ja hänen saarnansa muuttuivat vapaamielisemmiksi. Saarnatessaan hänen ajatuksensa harhailivat, kunnes lopulta niissä ei ollut mitään mielekästä. Koko seurakunta huomasi, että jotain hänessä oli muuttunut. Heidän paimenensa ei enää kasvanut hengellisesti. Itse asiassa hän oli kuoleman partaalla heidän silmiensä edessä!

Hänen vaimonsa rukoili Jumalalta apua. Pian hän huomasi, että hänen miehensä kulutti yhä nenmmän aikaa toimistossaan. Hän oli kieltänyt vaimoaan häiritsemästä, kun hän tutkisteli siellä sanaa. Mutta lopulta Hengen johdatuksesta hän avasi oven ja näki mitä oli meneillään.

Se mitä hän näki järkytti häntä. Hänen miehensä katseli internetiltä pornosivuja! Kun hän käänsi päätään ja näki vaimonsa, hän sanoi tunteettomasti: ''Minä olen joutunut tämän orjaksi.'' Eikä hänessä näkynyt surun eikä katumuksen merkkiä tai avunpyyntöä. Hän oli täysin antautunut himonsa valtaan!

Tunnen erään nuoren pastorin, joka oli ollut hänen työtoverinaan edellisessä paikassaan. Otin yhteyttä tuohon nuoreen mieheen ja kysyin millainen pastori oli ollut aikaisemmassa paikassaan. Nuori mies kertoi minulle: ''Rehellisesti sanoen tällä rakkaalla veljellä ei ollut koskaan todellista Herran kaipausta. Hänellä oli paljon muita harrastuksia, eikä hänellä ollut paljon aikaa Jumalan asioihin. Ja lisäksi hän oli lain alainen. Hänelle kaikki oli tekoja. Ja sen minkä muistan, hän oli erittäin ilkeä vaimolleen. Vaimo ei koskaan osannut miellyttää häntä.''

Kahteenkymmeneen vuoteen tuossa miehessä ei ollut tapahtunut minkäänlaista hengellistä kasvua. Hän oli edelleen itsekäs, tyytymätön lapsi! Se vesi mitä hän joi ei tullut taivaasta - vaan vihollisen myrkyllisestä likakaivosta!

Kuitenkin Jumala lupaa, että kuka tahansa isoaa ja janoaa Herraa, hän tulee kylläiseksi Herran kädestä. Hän juottaa meidät taivaasta. Ja hän ruokkii meitä ravinnolla, mitä tarvitaan yltäkylläiseen elämään - näimmepä sen sitten itse tapahtuvan tai emme!

Kun jotkut ihmiset pelastuvat, heidän ei tarvitse taistella uudelleen helmasyntien kanssa. He todistavat: ''Sillä hetkellä, kun tulin Jeesuksen luo, Herra otti sen minusta pois. Ja olen saanut olla vapaa siitä sen jälkeen.'' Tunnen monta entistä huumeen orjaa, jotka ovat sen kokeneet. He tulivat uskoon työmme kautta viimeisen 35 vuoden aikana, eikä heillä ole ollut huumeriippuvuus-ongelmaa sen jälkeen. Tosiasiassa muutamat heistä ovat Herran palvelijoita ja sosiaalityöntekijöitä tänään.

Mutta lukemattomilla uskovilla on aivan erilainen kertomus. Vuosia uskoontulonsa jälkeen he yhä taistelevat voimakkaita, masentavia kiusauksia vastaan. Vanha turmelus on päässyt heissä irti - jokin sellainen vihattava, jota he eivät enää halunneet takaisin. Ja tuo kahle on se, mikä estää Jumalan täyteyden heissä. Se tuo syyllisyyden ja häpeäpilkun heidän elämäänsä. Ja jos se tulisi ilmi, he menettäisivät kaiken.

Ja vaikka he taistelevat kuinka kovasti tahansa, niin se jäljellä oleva himo ei vain hellitä. Ajan kuluessa he masentuvat. Heidän sielunsa huutaa: ''Kuinka kauan, Herra? Milloinka tämä kahle murtuu?'' Ja lopulta vihollinen sanoo heille: '' Et koskaan selviä siitä. Sinun syntisi pysyy sinussa ikuisesti! Olet taistellut sitä vastaan vuosia. Tiedät, et voi millään kasvaa hengellisesti tässä tilassa.''

Älä masennu ystävä - minulla on hyviä uutisia sinulle. Sinä kasvat taistelusi keskellä! Tosiasiassa saatat kasvaa harppauksittain taistellessasi.

Kysy keneltä tahansa merimieheltä, joka on seilannut hurrikaaneissa ja suurissa myrskyissä. Aallot voivat heitellä hänen laivaansa kuin korkkia. Tuulet voivat ravistella mastoja. Ja myrsky näyttää työntävän laivaa taaksepäin. Ei taitavinkaan merimies voi aina havaita eteneekö laiva. Sama tuuli, joka uhkaa upottaa laivan, voikin viedä sitä samalla eteenpäin!

Saat olla vakuutunut siitä, että jos sinulla on Jumalan pelko sydämessäsi, sinä tulet selviämään myrskystä paljon vahvempana. On nimittäin niin, kun taistelet vihollisen kanssa, sinä harjaannut ja pyydät Jumalan armoa ja apua. Voit jopa tuntea heikkoutta, mutta Jumalan armo ja voima vahvistaa sinua. Sinä jopa rukoilet innokkaammin. Ja toiseksi, sinusta riisutaan ylpeys pois. Siispä, tuo myrsky itseasiassa panee sinut ''hengelliseen valmiustilaan'' elämäsi kaikilla alueilla!

Milloin tahansa nousee vastustusta, Jumalan armo voi hyvin meissä. Ajattele mitä tapahtuu puulle, kun kova myrsky pieksee sitä. Tuuli uhkaa repiä sen juurineen ylös. Se katkoo oksia ja repii lehtiä. Se irroittelee juuria ja puhaltaa silmuja pois. Ja kun myrsky on ohi, näyttää aika toivottomalta.

Kuitenkin, kun katsot lähemmin asiaa - sama myrsky, joka avasi rakoja maahan rungon ympärillä, auttoi juuria pääsemään syvemmälle . Puulla on nyt mahdollisuus uuteen ravinnon ja veden lähteeseen. Se myöskin katkoi kuolleita oksia. Silmut ehkä menivät, mutta uudet kasvavat täyteläisimpinä. Sanon sinulle, että tuo puu on nyt vahvempi ja kasvaa näkymättömissäkin. Ja odotahan sadonkorjuuta -- nyt se kantaa paljon hedelmää!

Ehkä olet myrskyssä juuri nyt. Tuuli puhaltaa voimakkaasti, ravistellen sinua väkivaltaisesti, ja luulet, että kaadut. Rakkaani, älä pelkää! Sinun tulee tietää, että myrskyn keskellä, sinä kasvatat hengellisiä juuria syvemmälle. Jumala kasvattaa sinussa suurempaa nöyryyttä, suurempaa synnin katumusta, suurempaa vanhurskauden nälkää.

Toiset uskovat, jotka eivät ole olleet hengellisessä sodassa, voivat katsella nenänvartta pitkin veljiään ja sisariaan, jotka taistelevat ja he eivät. Mutta sinulla ei ole sellaista suhtautumista enää. Omien taistelujesi aikana sinusta on tullut helläsydämisempi niitä kohtaan, jotka taistelevat heikkouksiensa kanssa. Vaikkakaan ehkä et ole sitä huomannut, Herra on käyttänyt myrskyä syventämään sinussa Kristuksen kaltaista sääliä.

Lyhyesti - Jumala tekee sinusta taistelussa vahvistetun ristin sotilaan, rohkean ja viisaan. Voit olla joskus allapäin itsessäsi, mutta Herra ei koskaan. Tosiasiahan on, että hän olisi voinut kaikkivaltiudessaan ottaa sinut pois taistelustasi millä hetkellä tahansa. Mutta hän ei tehnyt sitä siksi, että hän näki sen saavan aikaan sinussa suuremman janon itseensä!

Ajattele sitä kaikkea: Sinulla on uusi nöyryys, uusi suru synnistä, uusi Kristus-nälkä -- sinussa ei ollut mitään näistä, kun et ollut käynyt hengellistä sotaa. Ja nyt sinä kasvat vahvemmaksi huolimatta jatkuvasta taistelustasi. Olet tehnyt vastarintaa uskossa. Ja vaikkakin olet kompastellut, niin sinä aina nouset ja palaat ristin luo. Sinä pidät kiinni liiton lupauksen voimasta. Ja siinä prosessissa sinä pyhityt, nöyrryt ja tulet enemmän Jeesuksen kaltaiseksi!

Vieläkin vihollinen yrittää saada sinua uskomaan, että tistelusi syntiä vastaan todistaa, että olet mathalla helvettiin. Ei -- hän on valehtelija! Ja hän on vienyt ansaan lukemattomia uskovia tällä helvetillisellä valheella!

Muutamia viikkoja sitten saimme puhelinsoiton erään pastorin vaimolta, joka oli ilmeisesti juovuksissa. Vapisevalla äänellä hän sanoi: ''Haluan vain sanoa teille, että on tuhansia saarnaajien vaimoja, jotka juovat peittääkseen tuskansa. Niin teen minäkin. Juon salaa kipuni tukahduttamiseksi. Haluan myöskin kiittää teitä ihanista saarnoista.. Kuulemiin!''

Minun sydämeni murtuu tämän naisen ja lukemattomien hänen kaltaistensa pastorien vaimojen tähden. Jotkut kärsivät kylmissä avioliitoissa, jotka hitaasti tuhoavat heidän sielunsa. Ja he salaa kääntyvät huumeiden ja alkoholin puoleen hukuttaakseen sisäisen tuskansa. Kuitenkin he vain vaipuvat syvemmälle helvetin tuskiin.

Raamattu sanoo, että Jumala ei murra särjettyä ruokoa. Ja juuri tässä tilassa on tämä pastorin vaimo-raukka -- ruoko, jota on lyöty ja hakattu. Uskon, että Jumalan Henki tulee auttamaan häntä.

Raamattu sanoo myöskin, että Jumala ei sammuta savuavaa lampun sydäntä. Tämä sana koskee erityisesti tuota pastoria, joka on nettiprnografian orjuudessa. Jumala sanoo: ''Jos näen vain pienenkin kipinän jäljellä, en sitä sammuta. Minä puhallan tuohon kipinään niin kauan kunnes se syttyy jälleen ilmiliekkiin!''

Haluatko kasvaa hengellisesti? Jos haluat, pyydä Pyhää Henkeä valaisemaan syntisi tai heikkoutesi aluetta. Ja huuda avuksesi häntä: ''Herra haluan kasvaa sanasi mukaan. Ja minä tiedän, että vain sinulla on voima saada se aikaan minussa. Herra auta minua uskomaan, että sinä teet työtä minussa kasvattaen minua hengellisesti!''

Jumala haluaa sinun tietävän juuri nyt, että myrskysi keskellä, hän seisoo vierelläsi. Hän tyydyttää henkesi janon, hän ruokkii sieluasi, hän kasvattaa voimakkaat juurensa sinussa. Siis anna koettelemusten tuulten puhaltaa. Isäsi valmistaa sinua suureen sadonkorjuuseen!

Finnish