Murheellisten mielten parantaminen
Murheellinen mieli on sellainen, joka kärsii jatkuvasta tyytymättömyydestä. Se on alas painettu, häiriintynyt, levoton, eikä sillä ole rauhaa tai tyyneyttä. Se huolehtii tulevaisuudesta ja menneisyydestä yhtä lailla kuin nykyisistäkin olosuhteista. Olen vakuuttunut, että tänä päivänä on enemmän murheellisia mieliä kuin missään menneessä sukupolvessa!
Me, jotka asumme New York Cityssä, näemme todisteita tästä päivittäin. Jos seisot Broadwayn teattereiden ulkopuolella, ja katsot kanta-asiakkaiden lähtevän näytöksistä, näet harvoin hymyä kenenkään kasvoilla. Nämä ihmiset maksoivat 80 dollaria saadakseen väliaikaista helpotusta taakoistaan mutta he lähtevät raskaamman lastin kanssa kuin se, minkä kanssa he menivät sisään!
Selvästi monet Jeesusta rakastavat ovat aivan yhtä murhemielisiä kuin tuo uskottomien joukko. Näen todisteita tästä muutamissa kirjeissä, joita saamme. Kymmenet uskovat makaavat yöllä hereillä, murheellisina ja ahdistuneina. He käyvät kirkossa toivoen, että he kokisivat jonkinlaista lievitystä taakkoihinsa. Mutta kun he lähtevät Jumalanpalveluksesta, heidän murheensa palaa.
Miksi niin monet ihmiset ovat tänä päivänä murheellisella mielellä? Antakaa minun jakaa kanssanne muutamia niistä syistä, joiden uskon Pyhän Hengen näyttäneen minulle:
Vuosikymmenien ajan maalliset asiantuntijat ovat kertoneet meille, että menestys on vastaus ihmissuvun ongelmiin. Hyvä koulutus, kunnollinen työ, kaunis talo, rahaa pankissa kaikkien näiden oletetaan varustavan ihmiset arvokkuudella ja mielenrauhalla. Asiantuntijat sanovat, että jos jokainen saisi edes palan tuosta amerikkalaisesta unelmasta, meidän rikos- ja huumeongelmamme ratkeaisivat.
Tämä teorian mukaan ihmiset päätyvät alkoholisteiksi ja huumeriippuvaisiksi, koska heillä ei milloinkaan ollut mitään omanarvon tuntoa. Heidän köyhyytensä riisti heiltä ne mahdollisuudet, jotka olisivat varustaneet heidät arvokkuuden tunnolla. Nyt siis, jos me vain tarjoaisimme heille kunnollisen työpaikan, hyvän paikan elää ja säännölliset tulot, heidän elämänsä olisi hienoa.
Minäpä vastaan tähän henkilökohtaisella kertomuksella. Vuosia sitten Nicky Cruz, paheellinen Mau Mau jengin johtaja, vietiin maalle päiväksi, psykiatrin analysoitavaksi. Nicky oli tappelija, joka eli kuin paholainen. Kaikki, jotka tunsivat hänet, ajattelivat, että hän oli täysin parantumaton, ilman toivoa muuttua milloinkaan.
Vietettyään tunteja Nickyn kanssa, psykiatri varmisti jokaisen arvion. Hän kertoi Nickylle, että hän oli täysin sekopää, ilman toivoa kuntoutuksesta. Syy? Nickyn köyhyyden täyttämä kasvaminen Puerto Ricossa oli riistänyt häneltä ne mahdollisuudet, joista toiset nauttivat. Oli yhteiskunnan syytä, että hän oli hirviö. Nicky katsoi psykiatria ja sanoi, Mies, sinä tässä olet sekopää. Mä vain rakastan tappelemista. Kerro minulle kuinka sinun äitisi kohteli sinua? Hän päätyi analysoimaan psykiatria.
Nicky oli oikeassa köyhyys ei ole synnin juuri. Muuten, miksi yhä varakkaammat teini-ikäiset jäävät koukkuun koviin huumeisiin? Näillä murheellisilla nuorilla on käsiensä ulottuvilla kaikki, mitä he ikinä voivat haluta. Miksi he haluaisivat kääntyä huumeisiin, jos heillä on jo valmiiksi se mielenrauha, jota materiaaliset asiat oletettavasti tarjoavat?
Miksi kasvava määrä lääkäreitä, lakimiehiä ja liikejohtajia tulee alkoholisteiksi? Heillä on hyvät työpaikat, kuusinumeroiset tulot, monia autoja, usein toistuvat lomat. Silti he lisääntyvässä määrin kääntyvät alkoholin puoleen turruttaakseen murheelliset mielensä.
Olen ollut Wall Streetillä työpäivän loppuessa, kun pörssi sulkeutuu. Kun kaupankäyntitalojen ovet avautuvat, myyjät ryntäävät ulos kuin kaiken tallaavat härät, suunnaten kohti lähintä baaria. He pakkautuvat tusinoittain Wall Streetin pienen pieniin kastelukoloihin, yrittäen hukuttaa tunteensa alkoholilla.
Miksi he eivät ole onnellisia? Miksi he ovat mielessään niin murheellisia? Heillä on kaikkea, mitä heille on kerrottu heiltä vaadittavan. He tekevät mukavia tuloja, omistavat loma-asuntoja, polttavat $50-sikareja, juovat viiniä, joka maksaa 300 dollaria pullo, ajelevat kalliilla autoilla. Silti he päihdyttävät itsensä päästäkseen päivän loppuun. Miksi nämä ihmiset eivät nauti tyynestä, rauhallisesta mielentilasta?
Siksi, koska he pelkäävät menettävänsä kaiken! He pelkäävät, että talous romahtaa, ja äkkiä kaikki, mitä he ovat työläästi keränneet, katoaa savuna ilmaan.
On oleva... ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät (Luuk. 21:25-26).
Jeesus sanoi, että ne tapahtumat, jotka ovat tulossa maailman ylle, olisivat niin pelottavia, että ihmiset kirjaimellisesti kuolisivat sydänkohtaukseen. Juuri nyt me todistamme juuri näitä asioita, joita Hän ennusti: maailman epäjärjestystä, sekaannusta, hämmennystä. Pelkästään viime kuun uutiset joulukuu 1998 on tarpeeksi huolestuttaakseen ja tehdäkseen epävarmaksi jopa vahvimmat mielet:
- Japani, maailman toiseksi suurin talous, lankesi syvemmälle lamaan. Sen toiseksi suurin pankki meni konkurssiin, 20 biljoonaa dollaria luottotappioita. Nyt hallitus on aikonut ottaa pankin hallintaansa mutta myös muut Japanin pankit ovat pian romahtamassa.
- Alan Greenspan, yhdysvaltojen liittovaltion puheenjohtaja, sanoi, että USA:n pörssi käyttäytyy aivan, kuten se teki ennen 1929 romahdusta. Greenspanin mukaan kaikki se spekulointi, mitä näemme, on juuri sellaista, mikä aiheutti sen suuren romahduksen.
- Viisi USA:n suurinta teollisuustyönantajaa julisti 50 000:n työpaikan leikkauksen vain kahdessa viikossa.
- Kongressi kyseenalaisti USA:n presidentin. Silti amerikkalaisten enemmistön asenne oli, Mitä väliä?
- Eräs republikaani, kongressin jäsen sanoi, monilla sanoilla, Unohtakaa kyseenalaistaminen, unohtakaa moraaliset julistukset. Jos me syrjäytämme presidentin, menetämme hyvinvointimme ja päädymme lamaan. Hänen sanansa heijastivat suurimman osan amerikkalaisten asennetta. Moraalilla ei ole enää merkitystä, koska ainoa asia, mikä merkitsee, on raha. Sanonta, joka lakaisi nykyisen presidenttimme virkaansa, oli: Se on taloutta, tyhmä!
- Eräs kunnioitettu New York Cityn koulun opettaja erotettiin, koska hän asetti Raamatun pöydälleen ja laittoi sen oppilailleen saatavaksi. Tämä mies oli yksi kaupungin parhaista opettajista, hänen luokkansa oli paljon muita parempi. Jos hän olisi laittanut pöydälleen laatikollisen kondomeja, mitään ei olisi tapahtunut. Mutta hänet erotettiin Raamatun tuomisesta kouluun!
Kaikki nämä asiat ovat ahdistavia ja hämmentäviä kenelle tahansa Jeesusta rakastavalle. Itse asiassa saamme kymmenittäin kirjeitä uskovilta joka puolelta maata, jotka ovat huolissaan kansakuntamme moraalisesta alamäestä.
Yksi sellainen kirje tuli eräältä yli 90-vuotiaalta saarnaajalta. Hän muistaa sen 1920-luvun moraalittomuuden, joka toi tuomion Amerikalle sen suuren romahduksen kautta. Hän on todistanut kaksi maailmansotaa. Hän on nähnyt, kuinka kulkuvälineet muuttuvat hevosten vetämistä vankkureista avaruussukkuloihin. Hän on nähnyt kommunikoinnin muuttuvan rätisevistä radioista internettiin. Lyhyesti sanottuna, hän on nähnyt kaikenlaista.
Nyt hän kirjoittaa, että se pahuus, mitä tapahtuu kansakunnassamme tänä päivänä, surettaa häntä enemmän kuin mikään muu, mitä hän on ikinä nähnyt. Hän voi tuskin käsittää sitä kaikkea, hän sanoo, koska se tapahtuu niin nopeasti, ja turmeltuneisuuden syvyydet ovat käsityskyvyn tuolla puolella.
Kuitenkin Jeesus antaa meille luottamuksen sanaa huolimatta kaikesta, mitä näemme tapahtuvan. Hän käskee, Katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu (Matt. 24:6). Hän kertoo meille, Älkää antako yhdenkään näistä pahoista asioista, joista teitä varoitan, saattaa mieltänne murheelliseksi!
Maailmassa on tänä päivänä monia ääniä analysoimassa, miksi ihmiset ovat niin epävarmoja ja murheellisia. Mutta eivät nämä kosketa kuin sekavien syiden tornin huippua. Tosiasia on, että yksikään todella Jeesusta Kristusta rakastava ei tule murheelliseksi materiaalisten asioiden mahdollisesta menetyksestä. Ennemmin hän vaivautuu murheista hengellisessä todellisuudessa.
Paavali tiesi meidän epävarmuuksiemme ja ahdistustemme todellisen aiheuttajan. Hän osoittaa sen aiheen Roomalaiskirjeen luvussa 7: Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen... sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen (Room. 7:15,19).
Apostoli tarkoittaa, Juuri se asia, mitä en halua tehdä, sitä minä päädyn tekemään. Mutta sitä asiaa, mitä todella tahtoisin tehdä, Jumalaa totellen, en saa itseäni sitä toteuttamaan!
Tässä Paavali puhuu tuhansien vilpittömien uskovien puolesta. He ovat murheellisia, koska he yksinkertaisesti eivät saa voittoa synnistä. He haluavat tehdä oikein elää pyhänä ja puhtaana Herran edessä. Ja he vihaavat sitä syntiä, joka niin helposti kiusaa heitä ja katkaisee heidän yhteytensä Kristuksen kanssa. Silti he jatkavat siihen kääntymistä!
He päätyvät ahdistuneiksi, murheellisiksi ja väsyneiksi, huutaen, Voi kuinka kurja minä olen! En halua enää tehdä tätä. Mutta näytän olevan avuton sitä vastustamaan. Miksi minä olen niin heikko? Ja kuinka kauan minun täytyy kestää tätä kamppailua? Kuljenko läpi koko elämäni itkien kyynelvirtaa, tunnustaen ja katuen ja sitten palaten syntiini?
Sellaiset Jeesusta rakastavat eivät ole huolissaan taloudellisesta romahduksesta tai maailman kriiseistä niin paljon, kuin he ovat huolissaan heidän menneen viikon epäonnistumisistaan. He luulivat, että he olivat voittaneet syvälle juurtuneen syntinsä, mutta äkkiä se palasi uudistuneella voimalla. Nyt he surevat, että he ovat haavoittaneet Herraansa uudelleen. Ja he murehtivat, Miksi epäonnistun niin usein, kun kaikki, mitä tahdon tehdä, on olla Jeesuksen mielen mukainen?
Minä uskon, että voimme tuntea todellisen hengellisen tilamme siitä, kuinka murheelliseksi me tulemme kevyimmästäkin synnistämme Herraamme vastaan.
Jotkut kristityt surevat ainoastaan sitä, mitä he pitävät suurina synteinä aviorikos, huumeiden käyttö, juominen, kiroilu. Mutta todella hengellinen ihminen tietää, että Jumalan silmissä ei mikään synti ole pieni. Ja niin hän suree joka kerta, kun hän juoruilee, kertoo likaisen vitsin tai hänellä on viivyttelevä paha ajatus. Hän tietää, että nämä asiat kumpuavat hänen sydämestään, keskeltä hänen olemustaan!
Saatat olla tottelematta Jumalaa sellaisissa pikkuasioissa, antaen itsellesi tekosyyn ja unohtaen ne. Mutta jos teet niin, et milloinkaan kasva Kristuksessa. Sinun vanhurskauttasi mitataan sinun tahtomattomuudellasi hyväksyä mitään, mikä surettaa sinun siunattua Pelastajaasi!
Vähän aikaa sitten sanoin jotain hyvin epäkristillistä vaimolleni. Minun sanani hänelle olivat täysin sopimattomia, ja heti tunsin syytöksen. Minä tiesin, että olin pahoittanut hänen mielensä, ja niin minä tietysti pyysin häneltä anteeksi. Sitten minä halasin häntä ja kerroin hänelle, että minä rakastan häntä.
Mutta minun mieleni oli edelleen murheellinen. Minä ajattelin, Kuinka minä kykenen tekemään jotain niin Jeesuksesta kaukana olevaa? Kuitenkaan en ole ikinä ollut lähempänä Herraa. En ole milloinkaan rukoillut enempää, kuin rukoilin menneenä vuotena. Minun täytyy olla täysin paha, kun sellaista julmuutta virtaa ulos sydämestäni.
Olin tehnyt juuri sen asian, jota minä vihasin. Enkä ollut ainoastaan pettynyt itseeni olin vaivautunut, epävarma, murheellinen hengessäni. Menin työhuoneeseeni ja heittäydyin Herran eteen, huutaen Kristuksen verta pesemään minut puhtaaksi.
Tuolla hetkellä vihollinen kuiskasi minulle, Ei tuo pieni lipsahdus ole iso juttu. Se on vain sellainen pikkuasia. Mutta heti nousi sydämessäni Pyhä Henki kumoamaan tuon paholaisen äänen. Hän vakuutti minulle, David, juuri se tosiasia, että suret tätä syntiä, on todiste siitä, että minä teen työtäni sinussa. Mitä enemmän suret jopa pienintä rikkomusta minun rakkauttani vastaan, sitä lähemmäs voittoa pääset!
Koska me kuitenkin jatkamme synnin kanssa kamppailua, Paavalin sanat meille Roomalaiskirjeessä voivat vaikuttaa järjettömiltä. Hän kirjoittaa: Ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut, ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi... ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä. Sillä synnin palkka on kuolema... (Room. 6:17-18, 22-23).
Synnistä vapautettuina? Vanhurskauden palvelija, tuottaen pyhää hedelmää? Tämän täytyy olla pilaa! Kun luemme tätä, meidän on rehellisesti myönnettävä, Minä en ole kuollut synnille. Ei minua ole todella vapautettu. Minä olen yhä salaisen synnin pettävän voiman alla ja se tekee minut murheelliseksi. Jos synnin palkka on kuolema, mitä toivoa minulla silloin on?
Tässä on kaksi lyhennettyä kirjettä vilpittömiltä kristityiltä, jotka ovat kamppailleet kamalasti suurten siteiden kanssa. Ensimmäinen tulee nuorelta mieheltä:
Minua kiusaa jatkuvasti seksuaalinen synti, ja minä aina annan periksi. Rakastan Jeesusta kaikesta sydämestäni, mutta minä tunnen Jumalan läsnäolon katoavan pois elämästäni. Vaikka minä rakastan Häntä, jatkan himooni palaamista. Kuitenkin minä vihaan sitä. Itken kuin pikkulapsi kun teen sitä, pyytäen Jumalaa auttamaan minua olemaan tekemättä sitä. Mutta minä jatkan sen tekemistä.
Minä luotan siihen, että Jumala vapauttaa minut, kuten Paavali sanoo Roomalaiskirjeen luvussa 7. Ja minä rakastan Jumalaa kaikella sydämelläni. Silti minä tiedän olevan väärässä ja tunnen itseni avuttomaksi muuttumaan. Joskus minusta tuntuu ihan hyvältä, mutta toisinaan minusta tuntuu, kuin minua seulottaisiin kuin vehnää. Minusta tuntuu, kuin olisin Juudas, joka on pettänyt Herramme. Joskus minusta tuntuu, että itsemurha on ainoa tie ulos.
Toinen kirje tulee eräältä naimisissa olevalta naiselta, joka tekee aviorikosta naimisissa olevan miehen kanssa:
Minä rukoilen vapautusta, katumusta, voimaa. Lupaan olla voimakas kiusausta vastaan seuraavalla kerralla, kun se tulee. Mutta kun näen hänet, lankean heti takaisin siihen samaan vanhaan asiaan. Minä elin puhdasta, moraalista elämää vuosien ajan, en milloinkaan ajatellut olevani kykenevä johonkin tällaiseen. Mutta nyt olen langennut helvettiin, enkä tiedä, kuinka pysäyttää se.
Kun luen uutiskirjeitänne, tulen syylliseksi. Olen rukoillut ja yrittänyt ajaa pois riivaajia, jotka ovat saattaneet tulla sisääni syntini tähden. Mutta minusta tuntuu niin tuomitulta. Mielessäni pyörii kaikki ne kirjoitukset, jotka puhuvat sitä vastaan, mitä minä teen. Minusta tuntuu kuin kadotukseen tuomitulta. Olen täynnä syyllisyyttä, pelkoa, pakokauhua, inhoa. Minusta tuntuu niin yksinäiseltä, hylätyltä ja Jumalasta irti leikatulta.
Me saamme monia tämän kaltaisia kirjeitä avunhuutoja mieliltä, joita saattaa murheelliseksi syvälle juurtunut synti. Silti minun on sanottava kaikille Jeesusta rakastaville, jotka kärsivät sellaisesta sekaannuksesta: Tuo murehtiminen, sisäinen huuto tuo taistelu mielessäsi se on Pyhän Hengen työtä!
Jumala lähetti Henkensä meille sotimaan lihaamme ja sen haluja ja himoja vastaan. Jos siis et ole murheellinen epäonnistuessasi jos kykenet ravistelemaan syntisi pois ilman syyllisyydentuntoa, murhetta tai katumusta silloin Pyhä Henki ei ole sinussa sotimassa.
Kuitenkin, jos tunnet syyllisyyttä jopa lievimmästä rikkomuksesta, olet lähellä todellista voittoa. Hän on voittamassa taistelua sydämessäsi, tuottamalla Jumalan mielen mukaista murhetta, joka johtaa todelliseen katumukseen!
Meille on saatavana voitto, yli kaikkien näiden asioiden, jotka saattavat mielemme murheelliseksi. Se on paketoitu liittoon, jonka Jumala teki vuosia sitten Aabrahamin ja hänen jälkeläistensä kanssa:
...pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat, tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa, sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, meidän isällemme; suodakseen meidän, vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelkäämättä palvella häntä pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme (Luuk. 1:71-75).
Jumalan vala Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen on kristallinkirkas: Hän vapauttaa meidät kaikista vihollisistamme niin, että voimme elää ilman pelkoa murheettomana ja levossa jokaisen elinpäivämme!
Rakkaat, tämä liitto kuuluu jokaiselle meille tänä päivänä eläville. Paavalin mukaan kaikki, jotka ovat ottaneet Kristuksen vastaan Herrana uskon kautta, ovat Aabrahamin siementä.: Eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi (Room. 9:8). Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia (Gal. 3:7).
Kuinka siis me voimme vaatia omaksemme tätä liiton lupausta? Aabraham kysyi Herralta samanlaisen kysymyksen, kun hän ei nähnyt minkäänlaista vapautusta ongelmastaan. Hän kysyi, Herra, mitä annat minulle, kun näet, että minulla ei ole lasta? Tässä oli Jumalan vastaus: Minä olen sinun kilpesi; sinun palkkasi on oleva sangen suuri (1Moos. 15:1, engl. tekstissä ..kilpesi ja äärimmäisen suuri palkintosi).
Herra kertoi hänelle, Aabraham, minä annan sinulle itseni ja siinä kaikki. Minä olen sinun puolustajasi ja suuri palkintosi sillä minä olen se, joka minä olen. Sinun ei tarvitse milloinkaan pelätä muita vihollisia niin kauan kuin elät, sillä minä olen sinun Jumalasi!
Herra antaa meille uudessa liitossaan loisteliaan lupauksen, aivan kuten tämä. Hän sanoo, Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani (Hebr. 8:10). Itse asiassa, luomakunnan alusta alkaen, läpi kaikkien kirjoitusten, me kuulemme Jumalan pyytävän tätä ihmisiltä: Minä tahdon olla sinun Jumalasi!
Herran suunnitelma meitä varten on aina ollut yksinkertainen. Hän on sanonut, Sinun ei tarvitse pelätä mitään valtaa, joka tulee sinua vastaan. Minä olen sinun puolustajasi kaikkina aikoina. Jos vain yksinkertaisesti luotat minun vannottuihin lupauksiini, heittäytyen minun huolenpitooni uskolla, minä olen sinulle kaikkivaltias Jumala. Minä voitan kaikki vihollisesi ja heitän heidät maahan edessäsi. Olet voittaja, enemmän kuin ainoastaan voittaja elät päiväsi rauhassa, ilman mitään pelkoa!
Kysyn sinulta: Elätkö päiviäsi ilman pelkoa tyynellä hengellä ja rauhallisella mielellä? Suurin osa meistä ei elä edes murto-osaa ajastamme tuolla tavalla. Me kuljemme hetkittäin rauhassa, mutta emme täysin astu sisään Jumalan lepoon.
Jos olet murheellinen, epävarma tai ahdistunut syvälle juurtuneesta synnistä, sinun on ymmärrettävä: Jumala ei ole sinulle vihainen! Hän ei halua rangaista tai tuomita sinua! Päinvastoin hän ikävöi valaakseen sinua Hänen kaikkivoivalla voimallaan!
Jumala sanoo samaa asiaa kaikissa liitoissaan: Minä etsin kansaa, joka uskoo, että minä vapautan heidät kaikilta heidän vihollisiltaan! Liittoa, jonka minä tein teidän kanssanne, älkää unhottako. Älkääkä peljätkö muita jumalia, vaan peljätkää ainoastaan Herraa, teidän Jumalaanne, niin hän pelastaa teidät kaikkien vihollistenne käsistä (2Kun. 17:38-39).
Vanhassa testamentissa nuo viholliset olivat pakanakansoja filistealaiset, mooabilaiset, heettiläiset, jebusilaiset, kanaanilaiset. Kaikki näistä pahoista valloista tahtoivat tuhota Jumalan kansan ja laittaa heidät takaisin siteisiin.
Tänä päivänä vihollisemme ovat olemassa hengellisessä todellisuudessa demonisia voimia, lihallisia himoja, pahoja haluja. Ja Uudessa testamentissa Jumala toistaa valaansa kansalleen:
Minä olen teidän Jumalanne ja te olette minun poikiani, minun tyttäriäni. Itse asiassa te tulette olemaan minun lapsiani tästä hetkestä läpi kaiken ikuisuuden. Siksi muistakaa se liitto, jonka minä olen tehnyt teidän kanssanne. Älkää pelätkö yhtäkään ihmistä tai voimaa, vaan ainoastaan minua. Minä vapautan teidät kaikkien teidän vihollistenne käsistä mukaan luettuna riivaajien ahdistelut, sitkeästi tarttuneet himot, hallitsevat tavat, kaikki syvään juurtuneet synnit!
Jos ihmettelet, miksi yhä edelleen lankeat miksi sinusta edelleen tuntuu heikolta ja voimattomalta, teet edelleen juuri sitä, mitä inhoat se johtuu luultavasti siitä, että et ole täysin luottanut Jumalan loistaviin lupauksiin.
Jumala teki kaikki nämä lupaukset Aabrahamille lupaukset olla hänen kilpensä, olla hänen palkintonsa, lyödä kaikki hänen vihollisensa, jopa tehdä ihmeitä hänen puolestaan, sellaisia, kuten antamalla hänelle lapsen hänen vanhalla iällään. Aabraham uskoi näihin lupauksiin ja Jumala sanoi, että hänen uskonsa luettiin hänelle vanhurskaudeksi.
Samalla tavalla, sillä hetkellä, kun me luovutamme omassa voimassa taistelemisen hengellisiä vihollisiamme vastaan asettaen sydämemme siihen, että mitä ikinä Jumala lupaa, sen Hän kykenee tekemään, ja luovuttaen kaiken Hänen käsiinsä se on vanhurskautemme alku.
Jumala auttaa meitä tässä lähettämällä Hänen ikioman Henkensä valtaamaan asuinsijaa sydämissämme. Pyhä Henki on Jumalan voima, ja tuo voima julistaa sotaa kaikkia riivaajien voimia vastaan: ...Henki lihaa vastaan... (Gal. 5:17).
Henki julistaa, Tämä on nyt minun paikkani, paholainen. Minä olen asettunut tänne ja minä nostan salkoon kaikkivaltiaan Jumalan lipun. Sinä et enää hallitse täällä. Eikä sinun taistelusi jatku enää minun lastani vastaan. Sinä olet nyt minua vastaan. Ja minä aion ajaa sinut pois, tuhota suunnitelmasi ja taistella sinua vastaan joka suunnalta. Tämä lapsi on nyt Pyhän Hengen temppeli!
Hengessä kulkeminen ei ole monimutkaista. Se on yksinkertaista uskoa siihen, mitä Jumala on sanonut: Vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä (Jae 16). Yksinkertaisesti sanottuna tämä tarkoittaa, Luottakaa Pyhään Henkeen! Uskokaa Hänen valaansa pitää teistä huolta. Kulkekaa Hänen lupauksensa voimassa taistella teidän puolestanne!
Jumalan Sana antaa meille raudanlujan lupauksen, joka on varma parannuskeino kaikelle henkiselle ahdistukselle:
Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan. Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne (Hes. 36:25-27).
Ymmärrätkö, mitä Jumala sanoo? Hänen Henkensä tekee kaiken työn sinussa! Hän puhdistaa sinut ja antaa sinulle uuden sydämen. Hän vie sinut tottelevaisuuteen ja laittaa sinut tekemään oikein. Sinun osasi on uskoa horjumattomalla uskolla, että Hän pitää sanansa!
Niin, luovutatko ongelmasi, tulevaisuutesi, elämäsi ja syntisi kaikkivaltiaan Jumalan käsiin?