Muuta minut, Herra

Minua on viime aikoina masentanut se, mitä uskovaiset kutsuvat sielunhoidoksi. Tällä hetkellä on enemmän koulutettuja sielunhoitajia, kuin koko seurakunnan historiassa. Ja aiheesta on saatavilla lukemattomia oppaita ja kirjoja, jotka tarjoavat hengellistä neuvoa kaikista aiheista, avioliitosta kuntoiluun ja lastenkasvatukseen.

Mutta on surullista, että tänä päivänä on ihmisiä, avioliittoja ja perheitä vaikeuksissa enemmän kuin koskaan. Kuohunta uskovien kodeissa on sanoin kuvaamatonta -- ja, rakkaani, näin ei tulisi olla.

Antakaa minun sanoa suoraan, en ole sielunhoitoa vastaan. Monet ovat ojentautuneet neuvojen mukaan, joita he ovat saaneet, ja se on parantanut heidän elämänsä, avioliittonsa ja kotinsa. Tosiaankin, sielunhoidosta on tullut Jeesuksen Kristuksen seurakunnan suurin työmuoto. Melkein jokaisella suurella amerikkalaisella seurakunnalla on vähintään yksi kokopäivätoiminen sielunhoitaja. Täällä Times Square seurakunnassa, meillä on monta sielunhoitajaa.

Mutta näen enemmän ja enemmän vaikeuksissa olevia kristittyjä, jotka eivät vastaa sielunhoitoon, jota he saavat. Heitä voidaan palvella tuloksetta viikkoja, jopa kuukausia. Seurakunnan paimen tai sielunhoitaja saattaa johdattaa heitä askel askeleelta kirjoitusten halki näyttäen heille Jumalan Sanan kirkkaan totuuden. Hän voi sanoa heille: " tässä on se, mitä Jumala sanoo sinun ongelmastasi. Hän sanoo, että sinun tulisi tehdä näin." Hän asettaa heidät sen totuuden eteen, että jos he eivät hylkää syntiänsä, he aiheuttavat itselleen Jumalan tuomion.

Kuitenkaan tämä sielunhoito ei saa lainkaan vastakaikua. Miksi? Näiden ihmisten silmillä on hengellinen peite. Heillä on hirvittävä sokeus omasta syyllisyydestään ja tarpeestaan muuttua.

Monissa uskovien perheissä ollaan toistensa kurkulla, katkerasti taistellen. Itse asiassa, jotkut ovat haastaneet perheenjäsenensä oikeuteen. Äidit ovat vieraantumassa tyttäristään, isät eivät puhu pojillensa. He kaikki väittävät rakastavansa Jeesusta -- silti he pitävät kiinni vihasta, katkeruudesta ja loukkauksista. On valtava sekasorto.

Siitä asti kun aloin paimentamaan tätä seurakuntaa, olen joutunut monen perheriidan keskelle. Ja voin todistaa, että jotkut näistä sodista ovat selvittämättömissä ilman yliluonnollista väliintuloa. Miksi? Jokainen haluaa toisen muuttuvan.

Toinen osapuoli sanoo minulle: "Miksi hän on niin itsepäinen? Hän on kauhea. Hänen täytyy muuttua." Sitten kuulen jotain samantapaista toiselta osapuolelta: "Miten hän voi olla niin kovasydäminen? Hän tietää, että teen parhaani. Tätäkö saan häneltä, kun olen hänelle ystävällinen?"

Se on aina toisen vika, sen toisen on muututtava. Siksi uskon, että mikään sielunhoidon määrä ei ole riittävä, ennen kuin Jumalan kansa selvittää itselleen jotakin. Meidän täytyy tehdä tästä jokapäiväinen, vilpitön rukous:" Oi Jumala, muuta minut."

Me vietämme aivan liian paljon aikaa rukoillen:" Jumala, muuta olosuhteet. muuta työtoverini. muuta tilanne perheessäni. muuta elämäntilanteeni." Kuitenkin hyvin harvoin rukoilemme tämän kaikista tärkeimmän rukouksen: "Herra, muuta minut. Ongelma ei ole puolisoni, sisareni tai veljeni, tai ystäväni. Minä olen se, joka olen rukouksen tarpeessa."

Jumala johtaa jokaisen lapsensa askelia ja elämää. Hän ei salli tapahtua meille mitään sattumalta. Ja tämä tarkoittaa, että hän on sallinut sinun kriisisi. Mitä hän yrittää kertoa sinulle sen kautta? Hän sanoo, että sinun on muututtava.

Piditpä siitä tai et, me kaikki olemme muutosprosessissa, suuntaan tai toiseen. Hengen maailmassa ei ole sellaista tilaa, kuin pelkkä olemassaolo. Me muutumme jatkuvasti, joko hyvään tai pahaan. Me tulemme joko enemmän Herramme kaltaiseksi tai maailman kaltaiseksi, -- joko kasvamme Kristuksessa tai luopumuksessa.

Joten, tuletko yhä suloisemmaksi hengeltäsi, niin kuin Jeesus on? Katsotko vakavasti päivittäin peiliin rukoillen: "Herra, haluan muuttua sinun kuvasi mukaan jokaisella elämäni alueella"?

Vai onko katkeruutesi saanut juurtua, muuttuen kapinaksi ja sydämen kovuudeksi? Oletko oppinut suojautumaan Jumalan tuomitsevalta Sanalta ja Hänen Henkensä ääneltä? Syöksetkö tänään sisältäsi asioita, joita joskus et olisi ajatellut uskovaisen kykenevän puhumaan? Oletko paatumassa parannuksenteon ulottumattomiin?

Jos tämä kuvaa sinua, salli minun sanoa sinulle avoimesti. Et tule koskaan kokemaan vapautusta, ellet sinä muutu. Elämästäsi tulee vain sekasortoisempi, ja tilanteesi tulee huonontumaan. Lakkaa ajamasta asiaasi, osoittamasta sormellasi, pitämästä itseäsi oikeutettuna. Jumala ei tule kohtaamaan sinua, ennen kuin myönnät: "Mitään muutosta ei minulle tule, ennen kuin minä muutun."

Huuda Herraa rehellisesti rukouksessa: "Oi Jumala, muuta minut. Kaivaudu syvälle sisimpääni -- näytä minulle, missä olen epäonnistunut ja mennyt harhaan. Paljasta minun ylpeyteni, vihani, itsepäisyyteni ja syntini. Auta minua laittamaan se kaikki syrjään."

Kuinka monta asiantuntijaa, sielunhoitajaa, yksinäistä yötä ja hedelmätöntä yritystä sinun täytyy vielä kestää, ennen kuin heräät näkemään totuuden? Jotta mitään parantumista tai eheytymistä tapahtuisi, on sinun otettava vastuu. Sinun ihmeesi on riippuvainen sinun muuttumisestasi.

Jos kaipaat muuttua, Jumalan Sana osoittaa selvästi kaksi askelta, jotka sinun on otettava. Kuule Hänen Sanansa, niin saat kokea kestävän muutoksen:

Paavali kuvailee yhden muutoksen, jonka on tapahduttava ennen mitään muuta muutosta:

"Koska meillä siis on tämmöinen toivo, niin me olemme aivan rohkeat, emmekä tee niin kuin Mooses, joka pani peitteen kasvoillensa, etteivät Israelin lapset näkisi sen loppua, mikä on katoavaista. Mutta heidän mielensä paatuivat, sillä vielä tänäkin päivänä sama peite, vanhan liiton kirjoituksia luettaessa, pysyy pois ottamatta, sillä vasta Kristuksessa se katoaa. Vielä tänäkin päivänä, kun Moosesta luetaan, on peite heidän sydämensä päällä."

" Mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite pois. Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus. Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki" (2Kor. 3:12-18).

Paavali puhuu tässä tekstinkohdassa pääasiassa juutalaisten sokeudesta Jeesusta, messiastaan kohtaan. Mutta hän myös asettaa periaatteen, joka koskee kaikkia ihmisiä, juutalaisia ja pakanoita. Hän puhuu sokeudesta Raamatullista totuutta kohtaan. Huomioi jae 14: " Mutta heidän mielensä paatuivat (englantilainen Raamattu: ..sokeutuivat.), sillä vielä tänäkin päivänä sama peite, vanhan liiton kirjoituksia luettaessa, pysyy pois ottamatta, sillä vasta Kristuksessa se katoaa."

Pyydän sinua ymmärtämään, nämä ihmiset, joille Paavali kirjoitti, olivat vilpittömiä. He tutkivat uskollisesti Mooseksen kirjoja, lakia ja profeettoja ja Daavidin psalmeja. He kunnioittivat syvästi Jumalan Sanaa opettaen ja lainaten sitä arkailematta. Mutta heidän silmillänsä oli silti peite.

Me käsitämme tämän hengellisenä peitteenä, joka estää juutalaisten, muslimien ja muiden silmiä näkemästä totuutta Jeesuksesta. Mutta on myös peite, joka peittää monen uskovan silmät. He lukevat Jumalan selkeitä varoituksia kirjoituksista, he kuulevat niitä saarnattavan voimalla -- kuitenkaan se ei vaikuta heihin. Itse asiassa, he jatkavat samojen asioiden tekemistä, joita he kuulevat Jumalan Sanan kieltävän. Tutki seuraavia esimerkkejä:

Jeesus itse sanoo: "Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne" (Matt. 6:14-15).

Kuinka paljon suorempi voisi Jumala olla tässä anteeksiantamisessa? Kuitenkaan monet uskovat eivät voi hyljätä katkeria ja kostonhaluisia ajatuksiansa. He vakuuttavat: "Voi, olen kyllä antanut hänelle anteeksi" -- mutta heidän sydämensä ei ole heidän sanoissansa. Ja Jumala tietää sen.

Ehkäpä joku on hyväksikäyttänyt tai kohdellut tätä uskovaa väärin -- hänen pomonsa, puolisonsa, työtoverinsa tai ystävänsä. Nyt hän ajattelee, että hänellä on oikeus pitää kiinni vihastaan ja anteeksiantamattomuudestaan. Kuitenkin kirjoitukset sanovat, että jos hän sallii edes hiukan anteeksiantamattomuutta sydämessään, hänen syntinsä alkavat kasautua häntä vastaan.

Ajattele hirvittävää vaaraa, jossa tämä uskova on. Päivä päivältä hänen syntinsä lisääntyvät. Hänen rukouksensa eivät tule kuulluiksi. Hän on täysin omillansa, aina vaarassa ja hänen sielunsa on avoin demonisille voimille. Ja kun hän seisoo Jumalan edessä tuomiolla, kaikki hänen syntinsä nousevat syyttämään häntä. Ei yhtäkään hänen hairahdustansa anneta hänelle anteeksi -- sillä hän ei ollut antanut anteeksi toisille.

Hän kuulee Herran sanovan: "Minä varoitin sinua, kutsuin sinua, puhuin sinulle niin suoraan kuin voin -- mutta sinä et kuunnellut. Sen sijaan pidit kiinni anteeksiantamattomuudestasi. Ja nyt, minä en anna sinulle anteeksi." Tämä on hengellisen sokeuden lopputulos.

"Sillä minä vihaan hylkäämistä (avioeroa), sanoo Herra, Israelin Jumala." (Mal. 2:16). Kirjoitukset toteavat hyvin selkeästi, että Jumala vihaa avioeroa. Kuitenkin monet uskovat sanovat tänä päivänä seurakuntiensa paimenille ja ystävillensä: "Olen rukoillut ja vienyt asian Jumalalle, ja Jumala on sanonut minulle, että hän hyväksyy sen että eroan puolisostani."

Ei. Jumala vastaa suoraan tähän valheeseen seuraavassa jakeessa: "Te väsytätte Herran puheillanne. Mutta te sanotte: 'Miten väsytämme?' Siten, että sanotte: 'Jokainen, joka pahaa tekee, on hyvä Herran silmissä, ja niihin hänellä on mielisuosio'; tahi: 'Missä on tuomion Jumala?' " (jae 17).

Herra sanoo toisin sanoin: "Te menette seurakuntaan, ylistätte minua ja laitatte kasvoillenne uskovaisen hymyn. Kuitenkin te kohtelette petollisesti puolisoanne -- ja te käsittelette minun sanaani vilpillisesti. Olen sanonut teille, että vihaan avioeroa ja kuitenkin te teette sen. Te jopa kutsutte sitä hyväksi asiaksi, sanoen, että hyväksyn sen. Mutta te olette sokeita. Te kieltäydytte uskomasta, että tulen tuomitsemaan teidän tottelemattomuutenne."

Avioero uskovien keskuudessa tänä päivänä on yhtä yleinen kuin uskomattomien keskuudessa. Kertokaa minulle -- onko Jumalan Sana vain vitsi? Voiko hänen varoituksensa heittää syrjään niin kuin ne olisivat ainoastaan ehdotuksia, eikä käskyjä? Ei, ei koskaan. Seurakuntien silmillä on peite. Ja Jumala varoittaa meitä:" Mikään sielunhoito koko maailmassa ei voi teitä auttaa, jos ette tottele minun käskyjäni. Minun Sanastani täytyy tulla teidän elämänne hallitsija."

(Tämä ei ole moitteeksi kenellekään, joka on jo eronnut. Avioeroa ei voi välttää joissakin tilanteissa, kuten väkivaltaisen käytöksen, aviorikoksen tai uskomattoman puolison eroamisen vuoksi.)

"Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne (Englantilainen Raamattu lisää: siunataan niitä, jotka teitä kiroavat, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat) ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat" (Matt. 5:44). "Leppeä vastaus taltuttaa kiukun" (San. 15:1). "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö. Älkää antako auringon laskea vihanne yli" (Ef. 4:26).

Tuhat neuvonantajaa voi sanoa, että sinulla on oikeus olla vihainen, oikeus loukkaantua ja pidättää anteeksiantoa. Mutta loppujen lopuksi heidän sanoillansa ei ole arvoa. Jumala sanoo viimeisen sanan. Ja jos sinä et pelkää sitä -- jos et ole valmistautunut lainkaan tottelemaan Hänen käskyjänsä -- merkitsee se, että sinulla ei ole toivoa vapautumisesta.

Raamattu puhuu lujaa ja selkeästi kaikille, jotka tottelisivat Herraa: "Te ette voi muuttua, jos vapaasta tahdostanne jäätte sokeaksi Jumalan Sanalle."

Paavali sanoo, että ennen kuin meidän sokeutemme voidaan poistaa, täytyy meidän kääntyä Herran puoleen. "Mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite pois." (2Kor. 3:16). Kreikan kielen sana "kääntyä" merkitsee tässä "kääntyä päinvastaiseen suuntaan". Lyhyesti sanoen, Paavali sanoo: "Sinun täytyy myöntää, että suunta, jonka olet ottanut, on vienyt sinut tyhjyyteen, perikatoon ja epätoivoon."

Jos sinun elämäsi on sekamelskassa -- jos jokin on kauhean pielessä ja asiat menevät huonompaan suuntaan -- sinä tiedät, että sinun täytyy muuttaa suuntaa. Voit ajatella: "Se on mieheni, joka on väärällä paikalla. Odotan, että hän muuttuu." Tai: "Vaimoni on matkalla tuhoon, ellei hän muutu." Tai: "Pomoni on väärässä. Jonkin täytyy muuttua hänessä."

Me näemme niin kirkkaasti toisten virheet ja väärin tekemiset. Silti olemme sokeita omalle tarpeellemme muuttua. Me tarvitsemme tauon pysähtyä todellisuuden eteen ja myöntää Jumalalle: "Se olen minä, Herra. Minä olen muutoksen tarpeessa. Isä, näytä minulle, missä olen mennyt väärään."

Miten me voimme muuttaa suuntaa? Kuinka me voimme kääntyä Herran puoleen niin, että saisimme peitteen poistetuksi? Tässä on resepti muutokseen, jonka Paavali antaa meille:

1. Muutos on yksinomaan Pyhän Hengen työtä. "Kuinka paljon enemmän onkaan Hengen virka oleva kirkkaudessa (Englantilainen Raamattu: .oleva kirkkautta)" (2Kor. 3:8). Me emme yksikertaisesti pysty muuttamaan itseämme. Vain Jumalan Henki voi mukauttaa meidät Kristuksen kuvan kaltaiseksi. Me olemme kaikki kuulleet sanottavan: "Kun ihminen kääntyy Herran puoleen, Jumala ottaa peitteen pois hänen silmiltään." Tämä on yksinomaan Hengen työtä.

Me luemme myös: "Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus" (jae 17). Sana "vapaus" merkitsee tässä "ei enää orja; vapautettu velvollisuudesta; vapaa; päästetty kahleista." Tämä kuvaa vapautta, joka seuraa sitä , että silmät ovat avoimet. Yhtäkkiä me näemme asiat uudessa valossa. Vain Pyhä Henki voi murtaa meidän koko elämämme kestäneen tavan nähdä asioita, kääntää meidät ympäri ja asettaa meidät kulkemaan oikeaan suuntaan.

Lyhyesti sanottuna käänne, josta Paavali tässä puhuu tarkoittaa täydellistä luottamusta Jumalan Henkeen. Se tarkoittaa myös poiskääntymistä kaikesta epäraamatullisesta sielunhoidosta, kaikista omista ajatuksista ja suunnitelmista ja sitä, että pyytää Pyhää Henkeä yksin kuljettamaan ja johdattamaan.

Paavali koki tämänkaltaisen kääntymisen. Apostolien tekojen 9. luvussa, kun hänet vielä tunnettiin Saulina, hän oli menossa väärään suuntaan. Oliko hänellä peite silmillänsä? Hän ratsasti kohti Damaskosta vainotakseen sikäläisiä uskovia. Itse asiassa hän uskoi tekevänsä Jumalalle palvelusta pidättämällä uskovia ja heittämällä heitä vankilaan.

Mutta Jumala puuttui tämän miehen elämään ja saattoi hänen elämäänsä kriisin. Kun Jeesus kohtasi Saulin Damaskon tiellä, Hän löi tätä valolla, joka oli niin voimakas, että se kirjaimellisesti sokaisi hänet. Saulia piti taluttaa näkemätönnä erääseen taloon Damaskossa, missä hän viipyi, kunnes Jumalaa pelkäävä Ananias saapui sinne. Ananias sanoi hänelle:

".Veljeni Saul, Herra lähetti minut - Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit - että saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä Hengellä. Ja heti putosivat hänen silmiltään ikään kuin suomukset, ja hän sai näkönsä ." (Apt. 9:17-18).

Saul antoi menneisyytensä , tulevaisuutensa ja kaiken Pyhälle Hengelle -- ja peite poistettiin välittömästi hänen silmiltänsä.

2. Muutos edellyttää myös mitä Paavali nimittää "avoimiksi kasvoiksi". Hän kirjoittaa: "Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta." (2Kor. 3.18). Sanojen "avoimet kasvot" juurella on tässä ihmeellinen määritelmä. Se tarkoittaa: Olla kokonaan antautunut sallien Jumalan paljastaa jokainen kätketty asia sydämessä -- siinä tarkoituksessa, että vapautuisi siitä kaikesta.

Tämän kaltaiset avoimet kasvot huutavat: "Koettele minua, Herra -- katso, jos minussa on jotain vääryyttä. Näytä minulle missä minä elän vastoin sinun Sanaasi. Haluan tulla vapautetuksi kaikesta, mikä ei ole Sinun kaltaistasi. Pois minusta kaikki minun ylpeyteni, intohimoni, itsekäs älykkyyteni ja järkeilyni. Tiedän, että en löydä tietä ulos tilanteesta, jossa olen. Pyhä Henki, tarvitsen Sinun voimaasi ja viisauttasi. Luovun kaikesta toivosta selvittää tilanteet omin päin."

Monelle uskovalle tämä on erittäin vaikea asia tehdä. He ovat selvinneet koko elämänsä uskossa oman ymmärryksensä ja viisautensa varassa. Ja nyt sen asian myöntäminen, että on tunaroinut ja ohjaksien luovuttaminen on liian vaikeata.

Herran täytyi riisua minut ylpeydestäni tällä alueella vuosia sitten. Nyt, kiitos Herralle, myönnän vapaasti, että sotken asiat. Jatkuva rukoukseni on: "Jumala, minä teen niin tyhmiä asioita. Teen niin kauheita virheitä, saatan itseni hirvittävään sotkuun. Herra -- selvitä ne kaikki puolestani. En pysty siihen itse. Vain Sinä pystyt." Kiitos Jumalalle, Hän selvittää mielellään meidän sotkumme, kun me lähdemme etsimään Hänen tahtoansa.

Kuvastin josta Paavali tässä puhuu, tarkoittaa peiliä. Ja rakkaani, meidän peilimme on Jumalan Sana. Ainoastaan se heijastaa meille tarkasti meidän tilamme. Paavali sanoo meille: "Mene Jumalan totuuden peilille ja katso elämääsi. Kerro Herralle, että kuljet väärään suuntaan ja, että haluat muuttua. Pyydä hänen Henkeänsä nöyryyttämään sinut ja avaamaan sinulle Sanansa. Hylkää muut neuvot, omat ideasi ja päähänpistosi. Sen sijaan, käänny Pyhän Hengen puoleen kaikella luottamuksella. Usko se, mitä Hän sinulle sanoo."

Jos luotat yksinomaan Pyhään Henkeen ja käännyt pois kaikista muista avun lähteistä, niin Hän ottaa pois peitteen silmiltäsi. Hän lähettää myös Pyhän Hengen johdossa olevia ihmisiä auttamaan sinua -- ja sinä alat muuttua siitä hetkestä.

3. Lopuksi Paavali sanoo, että me muutumme Kristuksen kaltaisiksi vähän kerrallaan. Tämä muutos ei tapahdu yhdessä yössä. Se saa sijaa hitaasti. askel askeleelta. sitä mukaa kun me etsimme Häntä ja tottelemme Hänen Sanaansa: "Mutta me. muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki" (2 Kor. 3:18).

Saattaa olla, että et tunne sitä, mutta muutut joka kerta kun avaat kirjoitukset ja luet Hänen Sanaansa avoimella sydämellä, joka kerta kun käyt polvillesi ja annat Hänelle parhaan aikasi, joka kerta kun kutsut Pyhää Henkeä johdattamaan ja opettamaan sinua. Et ehkä ajattele edistyväsi -- mutta näin tapahtuu.

Henki haluaa tuoda esille nämä kolme ihmeellistä muutosta meissä:

1. Ensimmäinen muutos on lisääntyvä varmuus siitä, että Jumala tulee olemaan meille armollinen läpi kaikkien koetustemme. "Sen tähden, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme lannistu" (2 Kor. 4.1).

Tässä on se laupias tehtävä, jonka olemme saaneet Pyhältä Hengeltä. Hän avaa silmämme Kristuksen hellälle armolle meitä kohtaan. Hän istuttaa meihin sen kaiken sisäisen varmuuden, että Herra on meidän puolellamme, että Hän on meitä varten. Ja Hän näyttää meille kuinka uskollinen Jumala on varjelemaan meitä lankeamasta -- kuinka myötätuntoinen Hän on meitä kohtaan kaikessa, mitä joudumme käymään läpi, kuinka paljon Häntä koskettaa meidän heikkoutemme.

Voit tuntea itsesi tällä hetkellä väärin kohdelluksi ja syrjityksi. Saatana haluaa saada sinut uskomaan, että Jumala on jättänyt sinut oman neuvosi nojaan -- että ansaitset kärsiä, että kaikki on kohdallasi ohi, sinulla ei ole enää toivoa. Rakkaani, nämä valheet ovat helvetistä. Enemmän kuin mitään muuta, Jumala haluaa vapauttaa sinut vääristyneestä mielteestä, joka sinulla on Hänestä. Hän rakastaa sinua hellästi -- ja Hän on jo määrännyt ajan suodakseen sinulle armonsa.

Daavid huutaa säälittävästi ylivoimaisessa tilanteessa: "Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho, sillä minä unhotan syödä leipääni. minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla. Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät. sekoitan juomani kyynelillä. minun päiväni on kuin pitenevä varjo." (Ps. 102:5,8-10,12). Hän voihkii: "Olen kamalassa tilassa, fyysisesti, psyykkisesti ja henkisesti."

Kuitenkin tuo oli juuri se hetki, jolloin Jumala aikoi vapauttaa Daavidin. Ja Jumala puuttui nopeasti tilanteeseen armolla, avulla ja lohdutuksella. Daavid todisti: "Nouse ja armahda (Engl. Raamattu: Sillä sinä nouset ja armahdat) Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut" (Ps. 102:14).

Jumalan valmistama aika vapauttaa Daavid oli hänen synkimpänä hetkenään -- kun hän ajatteli: "Minut on alennettu ei-miksikään." Samoin tänä päivänä, Jumala on asettanut meille ajan vapautukselle ja mielisuosiollensa -- ja se tulee yleensä koetuksemme pahimpana hetkenä. Se on silloin, kun olemme lakanneet yrittämästä selvitä omin päin. Sen sijaan me myönnämme: "Herra, en pysty tekemään sitä -- kaikki on sotkussa. Annan kaiken sinulle."

2. Toinen muutos on se, että ajatus luovuttamisesta ei enää vaivaa meitä: ".laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme lannistu" (2 Kor.4:1).

Jumala haluaa katseemme pois olosuhteista ja että lakkaamme suuntaamasta huomiotamme siihen, kuinka huonosti asiat ovat. Totuus on, että meitä vaivaavat olosuhteet eivät ehkä lopu pian. Voi olla jopa, että ne tulevat pahemmiksi. Ja Hän tietää, että jos keskitämme huomiomme olosuhteitten muuttamiseen, vaivumme vain syvemmälle ahdistukseen ja masennukseen. Me uuvumme, menetämme voimamme ja luovumme toivosta.

Sitä mukaan, kun Herra valaisee meille armoansa, uuvuttava ajanjaksomme katoaa. Pian meillä on kasvava varmuus siitä, että Jumala tekee meissä työtä. Ja mikään ei voi tyydyttää enempää sisäistä minäämme, kuin tieto siitä, että: "Jumalan käsi on päälläni. En ole vielä perillä -- mutta tiedän, että kuljen oikeaan suuntaan. Kuljen Herraa kohti."

Päivä päivältä tulet vahvemmaksi uskossa. Hän istuttaa rauhansa ja leponsa sinuun. Ja sinä tulet nostetuksi kauas ylle olosuhteittesi, mikään ei enää saa sinua vedetyksi epätoivoon.

3. Kolmas muutos meissä on täydellinen luopuminen kaikesta kätketystä ja epärehellisestä. "Vaan me olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet (Engl. Raamattu: epärehellisyyden kätketyistä asioista), niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan Sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä." (2Kor. 4:2). Tämä tarkoittaa sitä, että emme enää käytä kirjoituksia puolustamaan syntiämme. Me emme etsi selityksiä tehdäksemme väärin.

Jumala haluaa, että elämämme on avoin kirja. Tämän tähden Hän halajaa vapauttaa meidät kaikesta salatusta synnistä -- kaikesta epärehellisyydestä, salakavaluudesta, petollisuudesta, valheesta ja vilpistä. Sen tähden Pyhä Henki etsii meistä jokaisen asian, joka eroaa Kristuksen luonteesta. Ja jos me todella haluamme muuttua, me avaamme itsemme Hänen käsiteltäväkseen.

Voit unohtaa sielunhoidon, oman avun etsimisen tai ihmissuhteitten korjaamisen ennen kuin olet saanut kokea Jumalan aikaansaaman muutoksen näillä alueilla. Aseta kaikki tämä syrjään siihen asti, kun olet valmis hylkäämään kaikki salatut syntisi.

Kun olet alistunut Jumalan Sanan ja uudeksi luovan Henkensä alle, sinun ei tarvitse vakuutella toisille, että olet muuttunut. Kun vaellat totuudessa, Pyhä Henki suosittelee sinua jokaisen ympärilläsi olevan ihmisen omalletunnolle. "Vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä."

Kreikan kielen sana "suositella" tässä tarkoittaa "Jumalan hyväksymä." Paavali sanoo: "Sinun ei tarvitse painottaa kenellekään, että olet muuttunut. Jumala tekee työtä heidän omissatunnoissaan kertoen heille sisäisesti: 'Tällä henkilöllä on minun siunaukseni ja hyväksymiseni'."

Mikään peruste ei voi kumota sisäistä varmuutta jonka Jumalan Henki on sinuun asettanut. Todellisuudessa muutos sinussa vetoaa muihin tai se tulee heille nuhteeksi. Kristuksen vaikutuspiiri sinussa iskee heidän omatuntoonsa. Ja silloin sinä löydät voiman vaikuttaa toisiin -- sinussa vaikuttavan muutoksen kautta. Huomaat ihmissuhteitten korjaantuvan. Ja saat takaisin hengellisen auktoriteetin perheessäsi.

Et enää askartele muutoksissa, joiden tulisi tapahtua muissa. Sen sijaan olet niin rohkaistunut muutoksista, joita Jumala sinussa tekee, että toteat: "Herra, tiedän, että kaikki on Sinun kädessäsi. Erotan itseni Sinun tahdollesi. Tee minussa se, mitä minussa täytyy tehdä."

Nyt on oikea aika luovuttaa kokonaan kaikki olosuhteet hänen käsiinsä. Unohda yritykset vapautua kriisistäsi. Sen sijaan kiinnitä katseesi siihen, että Jumala muuttaa sinut ja tekee sinusta voittajan. Pysy Hänen Sanassansa. Kutsu uskollisesti Hänen nimeänsä. Luota Pyhään Henkeen. Ja tee seuraavasta sydämesi jatkuva rukous: "Muuta minut, oi Jumala."

Kieli Finnish