Oletko vielä nähnyt Isää?

Jeesus tuli maan päälle ihmiseksi vapauttamaan ihmiskunnan synneistään ja kaikenlaisesta siteistä ja vankeudesta. Tämä tosiasia on vahvistettu useimpien kristittyjen sydämiin ja mieliin. Mutta Kristus tuli myös maailmaan tarkoituksenaan paljastaa meille taivaallinen Isä.

Ensiksi hän kertoi opetuslapsilleen: "... että Isä on minut lähettänyt." (Joh. 5:36).

Sitten hän sanoi: "En minä itsestäni voi mitään tehdä... sillä en minä kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt." (jae 30).

Ja lopuksi hän mainitsi: "...sillä minä menen Isän tykö." (14:12).

Kuuntelepa huolellisesti, mitä Jeesus sanoo: "Tulin Isän luota. Sen ajan jonka olen täällä, teen vain hänen tahtonsa. Pian menen takaisin Isäni luokse."

Jeesus sanoi, että hänen koko elämänsä oli taivaallista Isää - hänen maailmaan tulonsa, hänen tarkoituksensa täällä ollessaan ja hänen paluunsa. Se kaikki oli Isän esille tuomista!

"... Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee. Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee..." (Joh. 5:19-20).

"En minä itsestäni voi mitään tehdä... sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt" (jae 30)

Jeesus sanoi, ettei hänellä ollut omaa tahtoa - ettei hän tehnyt mitään muuta maan päällä paitsi Isän tahdon. Kristus todella sanoi fariseuksille: "Katsokaa elämääni, palvelustyötäni, kaikkia ihmeitä ja hyviä tekoja, joita teen - ja näette taivaallisen Isän. Kaikki tekemäni on heijastusta siitä, kuka hän on. Se kaikki on tarkoitettu ilmaisemaan hänet teille!

"Kaikki on minun isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa." (Matt. 11:27).

Jeesus sanoo tässä: "Teidän on mahdotonta tietää kuka Isä on, ellen minä paljasta häntä teille. Ette voi saada sitä ilmestystä omillanne vain lukemalla Raamattua tai käymällä seurakunnassa. Minun täytyy paljastaa hänet teille!"

"... ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani" (Joh. 14:6).

On merkittävää, että Jeesus lisää aivan seuraavassa jakeessa:

"Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon" (Matt. 11:28).

On tärkeää tietää miksi tämä jae on liitetty edelliseen. Jeesus sanoo, että jos haluat levon sielullesi - jos haluat lopettaa kaiken sisäisen kamppailun - silloin sinulla täytyy olla ilmestys siitä, kuka Isä on. Sinun tulee tietää, että sinulla on Isä taivaassa, joka pitää sinusta huolta!

Mutta kukaan ei saa tätä ilmestystä taivaallisesta Isästä erillään Kristuksesta. Jeesus kertoo meille: Kaikkea, mitä Isä on ja kaikki, mitä hän tahtoo tehdä ihmiskunnalle, on näytetty minulle. Tulin maailmaan mukanani täysi tieto siitä, mitä hän tahtoo aikaansaada. Niinpä kaikessa mitä teen ja sanon, näytän teille, millainen Jumala on.

Hänen henkensä liikuttaa minua. Olen ruumiillistuma siitä, kuka hän on. Niinpä katsokaa minua. Kuunnelkaa sanojani. Katsokaa kaikkia ihmeitäni, kaikkia hyviä tekojani, kaikkea opetustani. Ilmennän teille Isääni - ja teidän Isäänne.

Jeesus kertoi opetuslapsilleen: "...Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette" (Luuk. 10:23).

Hän sanoi: "Olette vain ihmislapsia. Kuitenkin Jumala on valinnut teidät ilmaistakseen itsensä teille Isänänne."

"Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännyitte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin, joka kuitenkaan ei ole mikään toinen: on vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin. Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu" (Gal. 1:6-8).

Vanhassa Testamentissa Jumalan lapset olivat juuri nähneet vilauksen Jumalasta heidän Isänään. Daavid sanoi: "Niin kuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä" (Ps. 103:13). Jesaja kutsui Jumalaa :"...Iankaikkinen Isä..." (Jes. 9:5). Jeremia kirjoitti hänestä: "...Sinä olet kutsuva minua isäksi..." (Jer. 3:19).

Mutta näillä Vanhan Testamentin pyhillä ei ollut täyttä ilmestystä Isästä. Jeesus itse sanoi: "Profeetat ja kuninkaat ovat tahtoneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet!" Vanhan Testamentin aikana ei koskaan ollut näkyä taivaallisesta Isästä. Kyllä, he tiesivät Jumalan kaikilla niillä nimillä, joita hän oli heille ilmaissut. Mutta hän ei ollut ilmaissut heille itseään Isänä.

Tosiasia on, että tuo ilmestys ei voinut tulla kunnes Poika ilmaisisi Isän. Jeesus sanoi: "... eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa." Kuitenkin nyt Kristus oli tullut ilmaistakseen Isän tälle viimeiselle sukupolvelle - tavalla, jolla mikään aiempi sukupolvi ei ollut häntä tuntenut!

Kaiken, mitä Jeesus teki, oli tarkoitettu sanomaan: "Tämä on Isäni työssään. Tällainen hän on!"

"... etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut. Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani: hän ei ole jättänyt minua yksinäni, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista"(Joh. 8:28-29).

Toisin sanoen: "Olen puhunut vapaasti kaikkialla maassa. Kun kävelin Jerusalemin kaduilla, Betlehemissä ja Juudeassa, puhuin koko ajan, että kaikki mitä teen, on Isästä. Jos vain avaisitte silmänne ja korvanne ja ottaisitte vastaan sanani, olisin näyttänyt hänet teille. Hänet on tuotu esille."

Uskonnolliset johtajat väittivät: "Aabraham oli meidän isämme." Kun Jeesus sanoi: "Minä ja Isä olemme yhtä" (10:30), he tulivat niin närkästyneiksi, että kutsuivat häntä paholaiseksi ja ottivat maasta kiviä tappaakseen hänet.

Mutta Jeesus vastasi heille:

"Te sanotte, että olen pilkkaaja. Mutta kivittäisittekö te juuri hänet, jonka Isä itse on valinnut lähettääkseen tähän maailmaan? En minä etsi omaa kunniaani. Kunnioitan Isääni. Tunnen hänet ja pidän hänen käskynsä, koska hän ja minä olemme yhtä."

"Jos ette ota vastaan sanojani siitä, katsokaa vain tekojani, joita teen. Uskokaa ainakin, että nämä asiat ovat ilmentymä Isästä. Tulin tänne kertoakseni teille - ja näyttääkseni teille - että Aabraham ei ole yksin teidän isänne. Teillä on taivaallinen Isä!" (ks. jakeet 31-38).

Tämä oli tärkeää Jeesukselle. Hän tiesi, että hänen aikansa oli lyhyt maan päällä. Hän myös tiesi, että jos kansalla ei ole ilmestystä taivaallisesta Isästä - hänen rakkaudestaan, hänen laupeudestaan, hänen armostaan - he jäisivät kuolleeseen uskontoon, kuolleisiin esi-isiin, eikä heillä olisi mitään sellaista elävää, johon voisi tarttua. Heillä ei olisi johdatusta, ei toivoa, eikä mitään näkyä.

Kuinka tuskallista sen täytyikään olla Jeesukselle. Hän oli menossa takaisin Isänsä luokse - ja kansa jäisi ilman ilmestystä Isästä kirkkaudessa - Isästä, joka niin kaipasi ottaa heidät omikseen!

Niin tuskallista kuin olikin Jeesukselle tulla hylätyksi ja väärin ymmärretyksi epäuskoisten juutalaisten taholta, jonkin muun täytyi olla vielä tuskallisempaa. Se oli hänen omien opetuslastensa sokeus!"

Viimeinen ehtoollinen oli ohitse. Juudas oli jo mennyt ulos pettääkseen Herran. Pian Jeesus suuntaisi Getsemaneen. Nyt istuessaan opetuslastensa kanssa hän jakoi heille viimeiset ohjaavat sanansa, anoen heitä rakastamaan toisiaan hänen poismenonsa jälkeen. Hän oli viettänyt kolme vuotta ilmaisten Isää heille.

Sitten hän sanoi: "Menen takaisin Isäni luokse. Hänen talossaan on monta sijaa ja menen sinne valmistamaan paikan teille. Eräänä päivänä tulette luokseni ja olette siellä kanssani."

Tuomaan vastauksen täytyi olla Jeesukselle shokki: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?" (Joh. 14:5). Tuomas todella sanoi: "Jeesus, puhut niin läheisesti menemisestä Isäsi luokse. Mutta me emme tiedä, kuinka tulla hänen luokseen. Emme tunne häntä niin kuin sinä. Kuinka voimme tuntea tien Isän luokse? "

Tämä oli tunnustus. Tuomas myönsi: "Herra, tunnemme sinut. Olemme olleet läheiset kanssasi viimeiset kolme vuotta. Mutta meillä ei ole ilmestystä siitä, kuka Isä on - hänen rakkaudestaan, hänen huolenpidostaan, hänen hellyydestään. Ennen kuin menet, niin ole hyvä - näytä meille Isä!"

Kuitenkin vain sitä Jeesus oli tehnyt viimeiset kolme vuotta. Hänen opetuslapsensa olivat menettäneet näkynsä!

Jos täysin ymmärtäisimme, että meillä on rakastava, huolehtiva taivaallinen Isä, miksi koskaan olisimme allapäin, kun vihollinen tulee meitä vastaan? Miksi koskaan murehtisimme taloudellisista ongelmista, jotka näyttävät musertavilta? Miksi koskaan ihmettelisimme, miksi emme näytä saavan voittoa helmasynnistä?

"Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni..." (jae 7)

Sitten Filippus sanoo: "...Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme" (jae 8). Jeesus oli tyrmistynyt tästä! Hän ei voinut uskoa kuulemaansa. Voit melkein kuulla epäuskoisuutta hänen äänessään, kun hän vastaa Filippukselle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?" (jae 9).

Toisin sanoen: "Tuomas, Filippus, minun ihanat opetuslapseni - kuinka voitte kysyä tätä? Sanotte, että tunnette minut, että olemme läheiset. Kuinka sitten voitte kadottaa sen ilmestyksen, jota olen antanut teille viettäen viimeiset kolme vuotta? Ettekö vieläkään näe että kaikki tekemäni ihmeteot teki Isä minussa - ilmaisten kuka hän on, millainen hän on, mitä hän tahtoo olla teille? Kaikki teille opettamani oli hänen sydämeltään, ei minun!"

Inhimillisen isän ilmestys on aina epäonnistunut. Se epäonnistui Vanhassa Testamentissa. Ja meidän nykyisellä isättömien nuorten sukupolvella ei ole käsitystä siitä, mitä isä on. Jeesus tiesi, että tarvitaan ilmestys huolehtivasta, myötätuntoisesta, armollisesta taivaallisesta Isästä, että meillä olisi toivoa. Ja Jeesus itse oli inhimillinen ilmaus tästä taivaallisesta Isästä!

Jeesuksen koko elämä oli eräänlaista kuvitettua saarnaa. Päivästä toiseen, jokaisessa tekemässään ihmeessä ja jokaisessa opettamassaan vertauksessa hän ilmaisi, kuka Isä on. Hän myös lähetti Pyhän Henkensä niin, että hänen seuraajansa saattoivat tehdä jopa suurempia tekoja ilmaisten Isän rakkautta uusille sukupolville. Jeesus tiesi, että heillä täytyi olla tämä ilmestys Isästä, niin että kaikissa näissä "Isä kirkastettaisiin Pojassa."

Nyt hän kertoi opetuslapsille: "Tarvitsette ilmestyksen siitä, kuka Isänne on. Teillä on kyky opettaa niitä, jotka ovat kuin lampaita ilman paimenta juuri nyt. He ajattelevat, ettei kukaan välitä, että he ovat aviottomia lapsia. Niinpä teidän tulee tehdä tekoja niin kuin minä tein ja puhua niin kuin minä tein. He tarvitsevat tiedon siitä, että heillä on rakastava Isä taivaassa!"

Rakkaani, me myös tarvitsemme tuota ilmestystä! Meidän tulee sanoa maailmalle: "Katsokaa elämääni. Kuunnelkaa, mitä sanon. Nähkää teot, joita teen. Se kaikki kertoo taivaallisesta Isästäni!"

Käydäänpä tähän tapahtumaan opetuslasten kanssa vähän syvemmin. Kuvittelen Jeesuksen sanovan heille näin:

"Niin, Filippus, tahdot, että näytän sinulle Isän? Ajattele vain Kaanaan häitä, jossa muutin veden viiniksi. Se en ollut minä tekemässä sitä - ei minun tahtoni, minun suunnitelmani. Se oli ilmaus Isästäni. Hän näytti huolenpitonsa pienimmästäkin, vähäpätöisestäkin lapsensa tarpeesta. Hän näytti että hän huolehtii perheestä, avioliitosta, ruuasta lapsilleen. Isä oli työssä, Filippus! Tiedät, etten koskaan tehnyt mitään omillani vaan mitä hän on käskenyt minun tehdä."

"Muistatko niiden neljän tuhannen ruokkimisen, ja myöhemmin viiden tuhannen? Nuo ihmiset olivat olleet ilman ruokaa melkein kolme päivää. Näit, kuinka nälkäisiä he olivat. Sinä myös kysyit: 'Kuinka ruokimme heidät?' Niinpä mursin leivät ja kalat ja jaoin ne. Näit, kuinka ihmiset kahmivat ruuan yltäkylläisyydessä. Muistat kaikki ne yli jääneen ruuan korilliset."

Se ei kuitenkaan ollut minun suunnitelmani eikä työtäni. Tein vain sen, mitä Isä oli kertonut minulle! Vaikka Isäni tiesi, että suurin osa kansasta tulisi myöhemmin kieltämään ja halveksimaan minua, hän huolehti heidän vatsoistaan, heidän fyysisistä tarpeistaan. Se oli ilmestys hänen nälkäisten etsijöiden huolenpidostaan! Ja jos etsitte Isää, hän tulee huolehtimaan myös teidän päivittäisistä tarpeistanne. Enkö opettanut teille, että hän on laskenut jokaisen hiuksenkin päästänne - ettei varpunenkaan putoa maahan hänen tietämättään?"

"Kuinka voit sanoa: 'Näytä minulle Isä'? Etkö muista surevaa leskeä Nainissa? Siellä oli menossa murheelliset hautajaiset, jossa hänen poikaansa haudattiin. Hänen toivonsa oli mennyt, koska hänen poikansa oli kuollut. Niinpä ojensin käteni ja koskin arkkua - ja poika nousi ylös. Se ei ollut minun suunnitelmani - se oli Isäni teko! Tällainen hän on. Häntä liikuttivat naisen kyyneleet. Se oli ilmaus Isäni huolenpidosta lastensa tuskaan, murheeseen ja suruun."

"Sanot, että haluat tuntea Isän. Etkö muista sitä aviorikoksesta kiinnisaatua naista? Itsetyytyväiset papit ja fariseukset aikoivat kivittää hänet kuoliaaksi. Niin sanoin hänelle: 'Mene. En tuomitse sinua. Mene äläkä vastedes syntiä tee.' Nuo eivät olleet minun sanojani - vaan Isäni! En sanonut mitään, en tehnyt mitään paitsi mikä heijastaa hänen tahtoaan. Hän puhui nuo sanat kauttani. Se oli välähdys hänen armostaan, halustaan antaa anteeksi!"

"Ja entä se mies, jossa oli leegio riivaajia ja jonka vapautin? Näimme hänet, kun tulimme veneestä. Hänen kasvoillaan ja äänessään oli kauhua, kun hän huusi: 'Armahda minua, Jumalan Poika!' Muistat, kuinka hän oli kahleissa ja ruumiinsa oli täynnä viiltoja ja haavoja. Käskin noita demoneita jättämään hänet ja menemään sikalaumaan, joka tuhoutui. Sitten näit miehen järjissään. Nyt sitten pyydät minua näyttämään Isän? Isäni oli työssään! Hän teki sen kauttani! Hän näytti sinulle kuinka hän tulee ajamaan saatanan pois jokaisesta lapsestaan. Hän murtaa kaikki demoniset kahleet jokaiselta lapseltaan, joka kääntyy hänen puoleensa!"

Kysyn sinulta - miksi Jeesus sanoo, että Pyhä Henki tuo kaikki asiat muistiimme? Siksi, että meillä olisi ilmestys Isästä! Siksi, että voimme palauttaa mieliimme jokaisen ihmeen, jonka hän teki elämässämme - jokaisen vapautuksen, jokaisen ihmeellisen teon. Jeesus sanoo kaiken sen kautta: "Kaikki, mitä olen tehnyt puolestasi, ilmentää taivaallista Isää - kuka hän on ja mitä hän tahtoo olla sinulle!"

Meille, jotka elämme Uuden Testamentin aikaa, on annettu suuri todistus. Meillä ei ole vain Jeesuksen teot tarkasteltavinamme vaan myös ensimmäisen vuosisadan seurakunnan suuret teot - samoin kuin kahden tuhannen vuoden aikana muut Jumalan lapset, jotka ovat "tehneet suurempia kuin nämä". Sellainen on taivaallinen Isämme!

Voit sanoa: "Kyllä minä tunnen Herran. Olen läheinen hänen kanssaan. Tiedän, että olen Kristuksessa." Kuitenkin Jeesus saattaa sanoa sinulle: "Olemme olleet yhdessä niin kauan - ja kuitenkaan et tunne Jumalaa Isänäsi!"

Läheisyys Jeesuksen kanssa - sen tarkoitus on omistaa ilmestys siitä, kuka Isä on. Jos sanot, että sinulla on läheinen suhde Kristukseen, mutta et tunne Isää, et ole astunut läheisyyden koko täyteyteen - koska Kristus ei ole avannut silmiäsi näkemään Isän!

Jotkut kristityt ovat jatkuvasti pelon valtaamia. Jotkut ovat aina epätoivoisia. Toiset rypevät itsesyytöksessä peläten, etteivät koskaan voita syntiä. He pelkäävät menettävänsä työnsä, terveytensä ja perheensä. Heillä ei ole rauhaa, iloa eikä lepoa.

Silloin kuulen Jeesuksen kysyvän: "Olenko ollut kanssasi näin kauan etkä vieläkään näe? Etkö vieläkään tunne Jumalaa Isäksesi?"

Saanhan jakaa kanssasi, mitä uskon Jeesuksen ilmaisseen minulle taivaallisesta Isästäni:

1. Hän valitsi olla Isä minulle.

Minä en häntä valinnut. Pikemminkin tämä on se 'rooli', jonka hän valitsi olla minulle - Isä. Hän sanoo: "Olen valinnut kuka haluan olla sinulle, millaisena haluan sinun minut näkevän. Haluan sinun tuntevan minut rakastavana taivaallisena Isänäsi!"

Onko Jumala taivaan ja maan hallitsija? Kyllä. Onko hän kaikkivaltias? Kyllä? Onko hän kaikkivoipa? Kyllä. Istuuko hän tulvienkin yläpuolella? Kyllä. Mutta näinä viimeisinä päivinä Jumala haluaa, että meillä on toinenkin ilmestys hänestä: "Haluan olla Isä sinulle - ja minä tahdon, että sinä olet minun poikani tai tyttäreni!"

Jeesus vaelsi maan päällä koko elämänsä tietäen, kuka Isä oli, tietäen hänen tahtonsa, kuullen hänen äänensä. Hän eli jokaisen tuntinsa hänen rakkautensa auringon alla, koskaan ilman hämmennystä tai epäilystä. Ja siksi hän saattoi kohdata kaiken, mitä vihollinen heitti hänen eteensä - minkä tahansa koetuksen tai vastoinkäymisen - koska hän tiesi, että hänen Isänsä oli hänen kanssaan. Hän saattoi sanoa: "Tiedän, että minulla on Isä, joka lähetti minut. Hän valitsi minut ja asetti minut tähän. Hän on myös kanssani aina. En ole koskaan yksin!"

"... että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt" (Joh. 17:21).

Jeesus sanoi tässä: "Sanot, että haluat tuntea minut, ja se on oikein ja hyvä. Mutta nyt haluan sinun tuntevan Isäni. Haluan, että tunnet hänet niin kuin minä tunsin ja nautin hänestä - Isänä!"

Isä sanoo meille: "Haluan varjella sinua, olla suojelijasi, ohjata pois kaikki riivaajien hyökkäykset, täyttää jokaisen tarpeen ja viedä läpi kaikista koetuksista. Valitsin olla Isä sinulle. Anna minun olla sinun Isäsi!"

Ajattele: Hän poimi sinut tuhansien miljoonien ihmisten joukosta maan päällä. Et etsinyt häntä, et pyytänyt tulla syntyväksi hänen kuningaskuntaansa. Hän valitsi sinut! Hän ei kuitenkaan vain valinnut sinua, vaan myös otti omaksi lapsekseen. Ja hänen Henkensä panee sinut huutamaan "Abba" hänelle, sanoen: "Olet Isäni. Et ole vain Aabrahamin Isä, tai Pietarin tai Paavalin Isä, vaan minun Isäni. Ja olet tehnyt minut kanssaperilliseksi, veljeksi Jeesukselle. Olet todella minun!"

2. Hän valitsi olla Isäni ja valitsi minut olemaan lapsena yksinomaan rakkaudesta ja armosta.

Muita ehtoja ei ole. Jumala ei odota, kunnes minusta tulee "tarpeeksi hyvä" olemaan hänen poikansa. Hän ei odota kunnes olen arvioinut kaikki oppini. Ei - hän sanoi: "Jopa silloin, kun olit kadotettuna synnissä, tulin luoksesi sovittaaksesi sinut. Rakastin sinua, kun ryvit pahuudessa. Kutsuin sinua, valitsin sinut ja adoptoin sinut vain siksi, että rakastan sinua!"

Joskus ihmettelen, kuinka Jumala koskaan voisi katsoa alas meihin ja rakastaa meitä. Me olemme niin epärakastettavia - niin alhaisia toisinaan, niin arvottomia. Mutta armossaan hän sanoo meille jokaiselle: "Haluan sinut - valitsin sinut - koska haluan olla sinulle Isä!"

"Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin..." (1. Joh. 3:1).

"Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä,että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi" (1. Joh. 4:10)

Hän valitsi minut, ei siksi, että rakastin häntä ensin vaan siksi, että hän ensin rakasti meitä. Hän otti minut lapsekseen vain siksi, että hän rakasti minua. Ja tämä vie minut ihmeelliseen johtopäätökseen:

Minun ei tarvitse käsittää sitä kaikkea. Minun ei tarvitse ymmärtää syviä oppeja vanhurskauttamisesta, pyhityksestä, nöyrtymisestä ja ylistämisestä. Kaikki, mitä minun tulee tietää, on että hän erotti minut olemaan poikansa - ja että olen ISÄN Jumalan rakastama!

Sillä ei ole merkitystä, mitä helvetti yrittää heittää eteeni; mikään ei voi horjuttaa pois tästä ihmeellisestä tiedosta. Olen rakastettu ja valittu! Tiedän, että hän valitsi minut lapsekseen - ei mistään muusta syystä kuin että hän rakasti minua ja saan levätä tuossa rakkaudessa. Hän ei valitsisi olla Isäni, jos hän aikoisi kieltää minut tai antaa minun mennä. Hän, joka valitsi minut ja rakastaa minua, pitää kiinni minusta ja kantaa minua. Hän ei koskaan päästä kädestäni, koska hän on Abba, Isä - minun!

Rakkaani, minä olen ajallinen isä. Et voi nimetä mitään syytä taivaassa tai maan päällä, miksi koskaan voisin kieltää tai jättää yhtäkään lastani. Kysyn sinulta: Kuinka paljoa enemmän on taivaallinen Isäsi kanssasi kaikessa, mitä koet tämän elämän aikana?

3. Jos hän todella on Isäni, hän varustaa minut, suojelee minua ja siunaa minua niinkuin kuka tahansa todellinen jumalinen isä tekisi. Mutta hän ei voi olla vanhurskas, rakastava isä, ellei hän varoittaisi minua, kun olen vaarassa!

Taivaallinen Isäni ei säästä minua totuudelta. Minun myös tulee sallia hänen tehdä se, pidinpä siitä tai en, mitä hänen on sanottava minulle.

Ajallinen isäni rakastavasti kuritti minua, milloin vain käyttäydyin väärin. Kuitenkin joka kerta, kun hän läimäytti minua, hän pani minut halaamaan itseään jälkeenpäin. Vaikka en erityisemmin olisi halunnut halata häntä, en koskaan unohda, kun panin pääni hänen olkapäätään vasten ja itkin. Hän aina sanoi minulle: "Rakastan sinua, David. Jumalan käsi on päälläsi enkä aio antaa paholaisen saada sinua. Tiedän, mitä Jumala on tekemässä sinua varten."

Samaan tapaan Paavalin toisessa kirjeessä korinttolaisille kuulemme rakkaudellisen nuhtelun rakastavalta Isältämme: "Pysykää niin kaukana synnistä ja maailmasta kuin voitte. Paetkaa pahaa!"

"Sentähden: 'Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias'" (2. Kor. 6:17-18).

Mitä Jumala sanoo meille tässä? Hän sanoo: "Olen valinnut olemaan Isänne. Enkä halua jakaa (Isän) rooliani paholaisen kanssa!"

Jotta sinulla olisi yhteys valkeuksien Isän kanssa, sinun tulee panna pois kaikki valheen isän siteet. Jokainen jumalaton ihminen, jonka ympärillä juokset, on kirous sinulle. Sinun täytyy hylätä maailmallinen joukko. Ja sinun täytyy olla halukas hylkäämään kaikki epäpuhtaat asiat, kaikki likaiset tavat, kaikkinainen paha.

Näethän, paholaisella on oma joukkonsa. Hän on kaiken valheen, kaikkien kapinallisten, kaikkien niiden isä, jotka haluavat elää sekoituksessa. Jumala sanoo meille: "Sinulla voi olla ilmestys minusta. Sinulla voi olla Jeesusta ja voit tuntea häntä enemmän kuin koskaan aiemmin. Voit jopa sanoa: 'Tunnen, että Isäni rakastaa minua'. Mutta anna minun nyt puhua sinulle niinkuin kuka tahansa isä puhuisi lapselleen, jota rakastaa...

"Jos aiot sekoittua maailman kanssa - jos aiot pitää jonkin epäpuhtaan asian elämässäsi - silloin yhteytemme ei toimi. Ilmestyksesi siitä, kuka Minä olen, on hyödytön! Jos olen sinun ainoa Isäsi, silloin sinun tulee hylätä maailma ja sen nautinnot. Sinun tulee panna pois syntisi. Et voi pitää mitään väärää asiaa elämässäsi."

Minä tahdon olla sinulle Isä - viedä sinut iloon ja voittoon, johdattaa ja opastaa sinua. Haluan olla sinulle suosiollinen niin kuin vain Minä voin olla lapsilleni. Niinpä en salli sinun tulevan luokseni minkään sekoituksen kanssa - käsin, jotka ovat koskeneet mitä tahansa epäpuhdasta asiaa. Tule luokseni erilleen kaikesta siitä. Silloin otan sinut vastaan poikanani, tyttärenäni. Kaipaan olla Isä sinulle!"

Niin - sanot, että haluat seurata Jeesusta? Älä silloin jätä tulemistasi puoliväliin. Tule koko matka pois maailmasta. Isäsi sanoo: "Jos luotat minuun Isänäsi, joka vapauttaa sinut, lähetän Pyhän Hengen ja annan sinulle voiman ja auktoriteetin. Annan sinulle toivon, kun olet ahdistuksessa. Ja vien sinut siitä läpi. Vähän kerrallaan näet voiton. Jos tämä on sitä, mitä haluat, sinulla voi olla se - koska olen Isäsi. En aio pidättää mitään hyvää asiaa sinulta!"

Ota tämä askel juuri nyt. Jätä kaikki maailmalliset rakkaudet ja seuraa häntä koko tie. Silloin hän pelastaa sinut - ja tulee olemaan sinulle Isä!