SINUN VAPAUTTAVA SANASI

Raamattu kertoo, että Elian ollessa luolassa piileskelemässä Iisebeliä ”suuri ja raju myrsky, joka halkoi vuoret ja särki kalliot, kävi Herran edellä; mutta ei Herra ollut myrskyssä”(1 Kun.19:11). Jumala ei ollut tuossa viestissä.

”Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys; mutta ei Herra ollut maanjäristyksessä” (1 Kun.19:11). Odotatko kuulevasi tulisen sanan? ”Maanjäristyksen jälkeen tuli tulta; mutta ei Herra ollut tulessa”(1 Kun.19:12).

Jumala tietää minkälaisen sanan sinun tarvitsee kuulla, kun olet mustelmilla ja haavoilla. Se ei ole tuomion sana, ei kova sana, ei tulipunainen saarna.  Uskon, että Herra sanoo meille tässä Raamatun kohdassa: ”Kun koetuksesi painavat sinut maahan, en kohtele sinua kovasti.” Ei, Elian täytyi saada kuulla pehmeä, ystävällinen ääni: ”Tulen jälkeen tuli hiljainen tuulen hyminä”(1 Kun. 19:12). Joissakin käsikirjoituksissa tämä lause käännetään ”hellä puhallus”, merkiten ”pehmeää, virvoittavaa tuulenhenkäystä”.

Tämä sama hiljainen, pieni ääni tulee edelleen meille Isän sydämeltä tänään. Sen sanoma on sama: ”Lopun, jonka Herra antaa, te olette nähneet. Sillä Herra on laupias ja armahtavainen”(Jaak.5:11).

”Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa. Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti.  Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan. Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät… Niin kuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä”(Ps.103:8 -11,13).

Näin kuuluu sinun vapauttava sanasi: ”Nouse ylös ja luota! On tullut aika sinun uskoa, että Jeesus on kanssasi jokaisessa myrskyssä. Hän antaa sinulle voimaa kestää sen.

Älä usko sitä valhetta, että murskautuisit. Paholainen ei ole niskan päällä. Herra on sanonut: ”Ei väliä, kuinka murskana tunnet olevasi, en anna sinun murtua En anna tulesi sammua. Henkeni puhaltaa hiillokseen ja sinun liekkisi tulee takaisin.”