SUUREMPIA TEKOJA

Kun matkustan ympäri maata ja puhun ja evankelioin, kerron usein tarinoita, jotka kuvaavat Jumalan työtä meidän työssämme. Kovettuneiden rikollisten ja jengijohtajien kertomuksia, jotka tulevat meidän tilaisuuksiimme aiheuttamaan ongelmia. Sitten he joutuvat huomaamaan, että Pyhä Henki onkin saanut heidät synnintuntoon. He pyytävät anteeksi Jumalalta. Toisinaan viittaan ihmeellisiin parantumisiin, niin fyysisiin kuin hengellisiin, joita tapahtuu.

Poikkeuksetta näiden Pyhän Hengen voimaa osoittavien todistusten kertomisen jälkeen ihmisiä tulee luokseni ihmetys silmissään. ” En voi uskoa, miten ihmeellisesti Herra toimii teidän työssänne”, he sanovat. ”En koskaan osannut kuvitella, että Jumala toimii sillä tavalla.”

Sitten seuraa väistämätön kysymys: ”Luuletko todella, että Jumala toimii tänään samalla tavalla kuin Uudessa Testamentissa? Miksemme näe sitä omassa seurakunnassamme?”

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen on helppo. ”Tietenkin hän toimii”, sanon heille. ”Siitä päivästä alkaen, kun tulin uskoon, en ole nähnyt mitään eroa Apostolien tekojen kirjan ja oman todellisuuteni välillä”.

Toinen kysymys on jo vähän henkilökohtaisempi ja loukkaamisen uhallakin vastaan: ”Ehkä syynä on, ettet oikeasti usko kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Hän ei tee ihmeitä, jollei sitä odoteta”.

Kuuntelijat ottavat askeleen taaksepäin, koska he eivät odottaneet sellaista vastausta. Se kuitenkin herättää heidän huomionsa. Yritän rohkaista heitä sanalla: ”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti” (Hebr.13:8). Sama Pyhä Henki, joka vaelsi opetuslasten kanssa, parantaen ja tehden kaikenlaisia ihmeitä, vaeltaa meidänkin kanssamme tänään”.

Jeesus lupasi, että jokainen, joka uskoo häneen, tekee samoja tekoja kuin hän teki ja suurempiakin (ks. Joh.14:12).

Nicky Cruz, kansainvälisesti tunnettu evankelista ja tuottoisa kirjailija, kääntyi Jeesuksen Kristuksen luokse väkivallan ja rikoksen elämästä kohdattuaan David Wilkersonin New Yorkissa v. 1958. Hänen dramaattinen kääntymiskertomuksensa julkaistiin ensi kerran David Wilkersonin kirjassa Risti ja Linkkuveitsi ja myöhemmin hänen suosikkikirjaksi muodostuneessa Juokse poika, juokse.