TÄYSIN VARMOINA JUMALAN RAKKAUDESTA

”Sillä minä tunnen hänet, johon minä uskon, ja olen varma siitä, että hän on voimallinen siihen päivään asti säilyttämään sen, mikä minulle on uskottu” (2Tim.1:12, kirjoittajan kursiivit).  Nämä ovat kuolevan miehen sanoja. Apostoli Paavali kirjoitti nuorelle opetuslapselleen, Timoteukselle. Myöhemmin samassa kirjeessä Paavali uskoo Timoteukselle nämä vaikeat sanat: ”Sillä minut jo uhrataan, ja minun lähtöni aika on jo tullut. Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt” (2 Tim.4:6 -7). 

Vaikka Paavali kohdisti sanansa Timoteukselle, hänen sanomansa puhuu jokaiselle Kristuksen palvelijalle, joka on kohdannut suuren kärsimyksen. Mieti asiayhteyttä: Paavali oli täysin varma Jumalan rakkaudesta häntä kohtaan huolimatta omista rankoista koetuksistaan, jopa aivan kuoleman kielissä. Pikemminkin hän oli varma Herran kyvystä ”säilyttää sen, mikä minulle on uskottu”(2Tim.1:12) vaikka kaikki todistaisi päinvastaista.

Rakas lukijani. Paavalin neuvo on tarkoitettu kaikille, joita saatanalliset voimat pommittavat päivittäin. He ovat kovassa hengellisessä taistelussa, kestäen hyvänä sotilaana suuria vaikeuksia. Miten Paavali pystyi puhumaan niin luottavasti Jumalan uskollisuudesta kaiken koetuksensa keskellä? Mistä hän oikeastaan oli varma Herrasta, joka oli synnyttänyt sellaisen uskon?

Paavali ei mainitse asioita, jotka Hän oli päättänyt ”säilyttää Herran päivään asti”. Voimme vain arvailla, mitä ne olivat. Kuten Paavali, meidänkin tulee olla aivan varmoja Jumalan uskollisuudesta meille uskottujen asioiden säilyttämisessä. Todellakin, voidaksemme kohdata näinä koetusten päivinä oman testimme, meidän tulee olla täysin varmoja, että Jeesus on Herramme ja Vapahtajamme.