Varjeltu tarkoitusta varten

Daavid rukoili, Varjele minua, Jumala, sillä sinuun minä turvaan (Psalmi 16:1). Se heprean kielen sana, jota Daavid tässä jakeessa käyttää merkityksessä varjele, on täynnä tarkoitusta. Se sanoo, Laita seinä ympärilleni, suojelevien orjantappuroiden muuri. Vartioi minua ja pidä minusta kiinni. Tarkkaile jokaista liikettäni, kaikkia lähtemisiäni ja tulemisiani.

Daavid uskoi täysin, että Jumala varjelee vanhurskaita. Ja kirjoitus sanoo, että Daavidia autettiin ja varjeltiin kaikilla teillään. Tämä siunattu mies julisti, Hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku. Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi. Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä. Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi (Psalmi 121:4-7).

Sama heprean kielen sana varjella esiintyy myös tässä kohdassa. Jälleen kerran Daavid puhuu Jumalan taivaallisesta muurista, yliluonnollisesta suojaavasta seinästä. Hän vakuuttaa meille, Jumala pitää sinua silmällä minne tahansa menetkin.

Todella, Herra on kanssamme kaikissa paikoissa: töissä, kirkossa, kun olemme ostoksilla. Hän on kanssamme autoissamme, busseissa, maanalaisissa. Ja koko ajan Daavid sanoo, että Jumala varjelee meitä pahasta. Hän pitää meidät turvassa varkailta, jengeiltä, murhaajilta, raiskaajilta ja terroristeilta. Hän suojelee meitä paiserutolta, isorokolta, kaikelta kehitettävissä olevalta bakteerisodan lajilta. Lyhyesti, Jumala suojelee joka puolelta. Hän on luvannut tehdä tyhjäksi jokaisen aseen, joka on valmistettu Hänen lapsiaan vastaan.

Olet ehkä ollut huolissasi viime viikkoina, terroristien yllätyshyökkäyksestä tai tappavan taudin leviämisestä. Jumalan Sana antaa meille varmoja lupauksia jopa näistä asioista:

Päästä minut, Herra, pahoista ihmisistä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä, jotka... joka päivä yllyttävät sotaan. He hiovat kielensä niinkuin käärmeet, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla... Suojaa minut, Herra, jumalattomien käsiltä... jotka tahtovat saada minun jalkani lankeamaan. Nuo ylpeät virittävät minulle ansoja ja pauloja, levittävät verkkoja minun tielleni, asettavat minulle pyydyksiä...

Herra, älä salli, mitä jumalattomat haluavat... Sattukoon minun saartajaini omaan päähän onnettomuus, jota heidän huulensa hankkivat. Tulkoon tulisia hiiliä heidän päällensä; hän syösköön heidät tuleen, vesivirtoihin, joista he älkööt nousko. Kielevä mies ei ole pysyvä maassa; väkivaltaista ajaa onnettomuus ja iskee iskemistään.

Minä tiedän, että Herra ajaa kurjan asiaa, hankkii köyhille oikeuden. Totisesti, vanhurskaat saavat kiittää sinun nimeäsi, ja oikeamieliset saavat asua sinun kasvojesi edessä (Psalmi 140:1-13).

Tämän psalmin alussa Daavid kutsuu Jumalaa varjelemaan häntä väkivaltaisilta miehiltä. Sana, jota Daavid käyttää tässä varjelusta, on erilainen. Se tarkoittaa suojella sellaiselta, mikä on kätketty, piilotettu, salattu. Jumala kertoo meille, Minä olen peittänyt jokaisen alueen elämässäsi, jopa ne asiat, joita et voi nähdä. Voit varmasti levätä minussa.

Uskotko, että Herra varjelee sinua? Hyväksytkö sen, että Hän suojelee sinua ylpeiden, väkivaltaisten ja pahojen ihmisten aikomuksilta? Sellaiset ihmiset voivat olla päättäneet tuhota sinut. He saattavat suunnitella myrkyllisiä suunnitelmia sinua vastaan. Mutta sinun ei tarvitse pelätä mitään pahaa. Kuten Daavid rukoilee, Tulkoon tulisia hiiliä heidän päällensä; hän syösköön heidät tuleen, vesivirtoihin, joista he älkööt nousko (140:10).

Jos sinulle on vaikeaa hyväksyä Jumalan tahto varjella sinut, lue Psalmi 37:

Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa. Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä. Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää. Aina hän on armahtavainen... hänen lapsensa ovat siunaukseksi. Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitansa; heidät varjellaan iankaikkisesti... Mutta Herra ei jätä häntä... eikä tuomitse häntä syylliseksi...

Näet, kuinka jumalattomat hävitetään. Minä näin jumalattoman, väkivaltaisen, rehevänä kuin viheriöivä puu, juurtunut paikoilleen. Mutta kun ohi kuljettiin, katso, ei häntä enää ollut; minä etsin häntä, vaan häntä ei löytynyt. Ota nuhteettomasta vaari, katso rehellistä: rauhan miehellä on tulevaisuus, mutta luopuneet hukkuvat kaikki, ja jumalattomain tulevaisuus leikataan pois. Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta, hän on heidän linnansa ahdingon aikana. Herra auttaa heitä... vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät; sillä he turvaavat häneen. (Psalmi 37:23-28, 33-40)

Jopa Job tuskissaan todisti Jumalan varjelevasta voimasta. En ole milloinkaan tuntenut ainoatakaan henkilöä, joka olisi kohdannut kaiken sen, mitä Job kesti. Tämä mies menetti perheensä, omaisuutensa, terveytensä, hyvän nimensä. Kuka voisi riidellä niin lyödyn miehen kokemuksista? Silti Job osoitti Jumalan olevan Sinä ihmisten vartioitsija (Job 7:20).

Kerta toisensa jälkeen meidän Jumalamme on todistanut itsensä varjelijaksi kansalleen. Silti, mitä tarkoitusta varten? Miksi Herra on niin halukas varjelemaan meitä? Löydämme vihjeen Mooseksen sanoista: Herra käski meidän pitää kaikki nämä säädökset ja peljätä Herraa, meidän Jumalaamme, että me aina menestyisimme ja hän pitäisi meitä elossa, niinkuin tähän päivään saakka on tapahtunut (5Moos. 6:24). Mooses sanoo, että Jumala antoi heille käskyt yhdestä syystä: varjellakseen ja suojellakseen heitä. Mutta mitä varten? Samasta syystä Jumala tahtoo pelastaa ja suojella meitä.

Ajattele kaikkia niitä tapoja, joilla Jumala varjeli Hänen valittua kansaansa, Israelia. Hän suojeli heitä kymmeneltä vitsaukselta Egyptissä. Hän vapautti heidät faaraon armeijalta Punaisella merellä. Hän paransi heidät kuolettavista käärmeenpuremista erämaassa. Ja kansa todisti Jumalan varjelevasta voimasta lapsilleen ja lastenlapsilleen: Herra vapautti meidät kaikista vihollisistamme. Hän antoi meille ruokaa ja vettä, ja piti meidän vaatteemme kulumattomina. Hän on varjellut Israelia kaikessa.

Mutta onko tuossa kaikki mitä oli todistukseksi Israelille? Varjeltiinko ja suojeltiinko nämä ihmiset vain siksi, että he päätyisivät erämaahan kuolemaan? Oliko Jumalan johdatus tarkoitettu ainoastaan pitämään heidät turvassa ja hyvin ruokittuina läpi heidän elämänsä? Täytyi varmasti olla joku syy, miksi Jumala varjeli heidät.

Mooses julisti, Meidät hän vei sieltä pois ja johdatti meidät siihen maahan, jonka hän valalla vannoen oli luvannut meidän isillemme, ja antoi sen meille (5Moos. 6:23). Mooses kertoi Israelille, Katsokaa kaikkia niitä ihmeellisiä tapoja, joilla Jumala on vapauttanut teidät siteistä. Mitä luulette tuon kaiken merkitsevän? Miksi luulette Hänen valinneen teidät ja merkinneen teidät erityisiksi maailman perustamisesta lähtien? Miksi Hän vapautti teidät orjuudesta? Miksi Hän siunasi teitä, kun te ansaitsitte tulla hylätyksi?

Hän ei tehnyt sitä vain siksi, että te voisitte sanoa Jumala hankki kaiken, mitä tarvitsin. Ei Hän tehnyt sitä, että voisitte istua leirinuotion ympärillä ja kertoa lastenlapsillenne kertomuksia menneistä ihmeistä. Nuo kaikki ovat ihmeellisiä asioita. Mutta se ei ole Jumalan suunnitelma sinua varten. Herra on varjellut sinua, että Hän voisi viedä sinut jonnekin. Hän haluaa viimeistellä elämässänne jotain yli kaikkien noiden ihmeiden.

Minä uskon, että jokainen kristitty, joka on kulkenut Herran kanssa vasta muutamia vuosia, voisi kirjoittaa kirjan siitä erämaasta, jonka läpi hän on kulkenut. Itse asiassa järjestömme on juuri julkaissut sellaisen kirjan, Voitto murhenäytelmän kautta. Se on täynnä uskomattomia todistuksia uskovilta, jotka ovat kestäneet tuskallisia koettelemuksia. Kuinka on sinun kanssasi? Mitä kokeita olet sietänyt? Kuinka monta kertaa olet kohdannut katastrofin, ehkä jopa kuoleman?

Kun katsot takaisin noihin asioihin, kysy itseltäsi, Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Miksi Jumala varjeli minut? Miksi en ole narkomaani tai alkoholisti? Miksi en elä kadulla, järkeä vailla ja tuskin elävänä? Ja miksi minulla on sen sijaan Jumalan rauha? Miksi Herra on ollut niin hyvä minulle?

Herra varjeli israelilaiset ja laittoi muurin heidän ympärilleen erityistä tarkoitusta varten: viedäkseen heidät hyödylliseen paikkaan. Hän johdatti heitä Luvattuun Maahan, kohtalon paikkaan, jossa he voisivat laskeutua yöllä lepäämään tietäen, että heidän taisteluillaan oli jotain merkitystä.

Jumala oli valmiiksi vannonut tuomitsevansa ne pahat kansakunnat, jotka elivät Kanaanissa. Ja kun Hän varjeli Israelia, tapahtui, että Hän valmisteli heitä sotaan noita kansoja vastaan. Jopa ennen kuin Israel meni Kanaaniin, Jumala lupasi lähettää herhiläisten vitsauksen heidän edellään: Minä lähetän herhiläisiä sinun edelläsi karkoittamaan hivviläiset, kanaanilaiset ja heettiläiset sinun tieltäsi (2Moos. 23:28). Jumala halusi jokaisen israelilaisen tietävän, Teitä varjeltiin kaikki nämä vuodet, että olisitte sotureita kriisin aikana. Teidän on tarkoitettu elävän voittajina ja kuolemaan täydellisinä. Minä olen pelastanut teidät, että olisitte hyödyllisiä ja voittaisitte suuria taisteluja loppuun saakka.

Isä varjeli myös Jeesusta tarkoitusta varten. Jesaja profetoi, että Kristusta halveksittaisiin ja ylenkatsottaisiin. Mutta kaiken sen takana oli tarkoitus: Näin sanoo Herra: Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut; minä olen valmistanut sinut (KJV: minä varjelen sinua) ja pannut sinut kansoille liitoksi, kohottamaan ennalleen maan, jakamaan hävitetyt perintöosat (Jes. 49:8).

Me tiedämme evankeliumeista, että Jumalan kaikkivaltias, varjeleva Henki vartioi Kristusta jokaisena Hänen elämänsä päivänä. Ja hän uskollisesti johdatti Jeesuksen pahasta kerta toisensa jälkeen. Ajattele, kuinka usein uskonnolliset johtajat yrittivät tappaa Jumalan Pojan. Kerran he veivät Hänet kukkulan huipulle heittääkseen Hänet kalliolta, mutta Henki tuli väliin. Samoin saatana yritti saada Jeesuksen heittäytymään temppelin huipulta. Mutta jälleen Henki varjeli Kristusta antaen Hänelle voimaa vastustaa kiusausta ja lähettäen enkelit palvelemaan Häntä.

Se kaikki oli tarkoitusta varten. Jesaja lisää, ...sanomaan vangituille: "Käykää ulos!" ja pimeässä oleville: "Tulkaa esiin!" Teiden varsilta he löytävät laitumen, kaikki kalliokukkulat ovat heillä laidunpaikkoina. Ei heidän tule nälkä eikä jano, ei hietikon helle eikä aurinko satu heihin (49:9-10).

Jeesus oli vastannut Isälle, Minä menen. Minä lähestyn niitä, jotka ovat pimeydessä ja näytän eksyneille tien takaisin luoksesi. Kaikki Kristuksen vapautukset olivat tätä tarkoitusta varten: murtaakseen saatanan vallan, vapauttaakseen ihmiset, vapauttaakseen sidotut ja tuodakseen valoa pimeyteen. Hengen varjelevan voiman kautta Jeesus sai täytetyksi kaikki nämä asiat.

Joosefilla oli näky, että Jumala käyttäisi hänen elämäänsä voimallisesti. Mutta tuo näky näytti kuin haavekuvalta sen jälkeen, kun hänen kateelliset veljensä myivät hänet orjuuteen. Seuraavat Joosefin elämän vuodet olivat täynnä vaikeutta ja vääryyttä. Sitten kun Joosef näytti päässeen jaloilleen, häntä syytettiin väärin raiskausyrityksestä, ja hänet lähetettiin vankilaan.

Silti, kaiken tämän ajan, Jumala vartioi Joosefin elämää. Ja lopulta, vuosien sekamelskan jälkeen Joosef päätyi palvelemaan faaraon taloon. Viimein faarao osoitti Joosefin kaiken Egyptin hallitsijaksi.

Tämän suuren siunauksen ja täyttymyksen aikana tapahtui, että Joosef kohtasi jälleen veljensä kasvoista kasvoihin. Nälänhätä oli iskenyt maahan, ja he olivat tulleet Egyptiin etsimään viljaa. Kun Joosef näki heidät, Hän purskahti ääneensä itkemään... Ja Joosef sanoi veljilleen... Minä olen Joosef, teidän veljenne, jonka myitte Egyptiin (1Moos. 45:2,4).

Joosef halusi ehkä kostaa veljilleen. Mutta kuunnelkaa hänen sanojaan: Älkää nyt olko murheissanne älkääkä pahoitelko sitä, että olette myyneet minut tänne, sillä Jumala on minut lähettänyt teidän edellänne pitääkseen teidät hengissä (45:5). Joosef sanoi, Vaikka teitte minulle väärin, minun oli käytävä tämä läpi. Herra valmisti minua, että pelastaisin teidät.

Rakkaat, näin Jumala toimii: Hän valmisteli ihmistä pelastaakseen jäännöksen. Itse asiassa joka sukupolvessa Herra nostattaa Joosefin sukulaissielun. Hän ottaa nämä omistautuneet palvelijat vuosien murheiden ja koettelemusten kautta, todistaakseen ja vahvistaakseen heidän uskoaan. Ja Hän vapauttaa heidät monista saatanallisista ansoista. Mutta Joosefin sukulaisia koetellaan sellaisilla tavoilla, joita harvat muut kokevat. He kohtaavat kiduttavia epäilyksiä, painostavia pelkoja, raivokkaita kiusauksia. Ja ehkä kaikista tuskallisimmin heitä koetellaan Jumalan Sanan kautta.

Mitä tämä tarkoittaa? Kirjoitus sanoo, että se on sitä, mitä Joosef kesti, Oli Hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi. Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin, siksi kunnes Hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi (Psalmi 105:17-19, KJV:...Herran Sana koetteli hänet).

Kuinka Joosef koeteltiin Jumalan Sanan kautta? Hän tiesi kärsimystensä kautta, että hän oli vanhurskas mies. Hän tiesi, että hänen sydämensä oli Jumalan puoleen. Ja se ainoastaan teki hänen koettelemuksensa vielä hämmentävämmiksi. Hänen on täytynyt ajatella, Herra, kaikissa näissä murheissa ei ole järkeä. Ne eivät sovi yhteen Sinun sanasi kanssa, jonka puhuit minulle. Sinä sanoit, että Sinä käyttäisit minua voimallisesti. Mutta tässä minä olen, kahleissa. Tämä on kaikkea sitä vastaan, mitä kuulin Sinun puhuvan.

Joosefin suurin koettelemus ei ollut veljiensä pettämäksi tuleminen. Se ei ollut epäoikeudenmukainen vangitseminen. Se ei ollut vankitovereidensa, joita hän auttoi, unohtaminen. Ei, tähän saakka pahin Joosefin koettelemus oli hänen hämmennyksensä Jumalan hänelle antamaa sanaa kohtaan.

Vasta vuosia myöhemmin, kun hänen veljensä tulivat takaisin kuvioihin, Joosef sai täyden välähdyksen Jumalan tarkoituksesta. Kun hän katsoi vaellustaan takaisin päin, hän havaitsi, Nyt minä ymmärrän, että Herra oli kaikessa mukana. Ja se tekee tarkoitukselliseksi kaiken, mitä kärsin; jokaisen tuskallisen, yksinäisen hetken. Joosef teki rauhan menneisyytensä kanssa, koska hän näki siinä Jumalan käden.

Herralla on myös tänä päivänä Joosefin sukulaisia. Nämä ovat jumalallisia miehiä ja naisia, joita Hän on koskettanut ja kutsunut. He eivät etsi mainetta tai kunniaa. Kaikki, mitä he tahtovat, on elää ja kuolla täyttäen se Jumalan kutsumus, joka heille on asetettu. Ja Herra on luvannut, että heidän elämänsä luetaan mukaan Hänen valtakuntaansa.

Silti monet näistä kristityistä ovat siinä samassa synkässä vankiluolassa, jossa Joosefkin oli. Heidän elämänsä on täynnä murhetta joka puolelta. Ja he eivät ymmärrä koettelemuksiaan. Kuten Joosef, he rukoilevat, Herra, miksi tämä tapahtuu? Ei tässä ole mitään järkeä. Kaikki, mitä olen halunnut, on palvella Sinua. Sinä olet luvannut, että minun elämääni käytettäisiin Sinun kunniaksesi. Olen paastonnut ja rukoillut pitkän aikaa, tahtoen Sinulta enemmän. Tämä ei voi olla Sinun tahtosi minua kohtaan.

Minä tunnen tällaisen ahdistuksen. Vuosien ajan kotiamme on vaivannut syöpä syövän jälkeen. Ja minä tiedän, millaista on kestää hyökkäys hyökkäyksen jälkeen syytöksiä helvetistä. Usein, kun olen rukoillut sellaisina aikoina, taivas on näyttänyt kuin pronssilta. Vuosien Herran kanssa kulkemisen jälkeen, minä näen selvästi Hänen kätensä näissä koettelemuksissa. Ja minä voin todistaa, että sen, minkä saatana tarkoitti pahaksi, Herra on kääntänyt hyväksi.

Kuten Joosef, monet Jumalan pyhistä seuraajista tänä päivänä ovat raudoissa. Heidät on vangittu toivottomalta näyttävään tilanteeseen. Heitä kiusataan kipeästi ja koetellaan, ja heidän uskonsa ei näytä toimivan. Heille tulee tunne, että Jumalan lupaukset eivät toimi heidän kohdallaan. Kaikista pahimpana, se Sana, jota he niin rakastavat, näyttää koettelevan heidän sielujaan.

Tuskallisesti, nämä palvelijat saattavat pysyä kahleissa siihen osoitettuun aikaan saakka, kunnes Jumala kutsuu heidät esiin. Nyt he lausuvat Joosefin omaa huutoa: Muista minua... ja tee minulle laupeus... toimittamalla minut pois tästä talosta... enkä minä ole täälläkään tehnyt mitään, mistä minut olisi tullut panna tähän vankikuoppaan (1Moos. 40:14-15). He huutavat, Herra, minut on kahlittu tänne, kamalaan epätoivon luolaan. Älä unohda minua. Osoita minulle armoa ja vapauta minut tästä murheesta. Minä haluan vain palvella Sinua, olla elävä uhri.

Jos et tiedä mitään tällaisesta huudosta, silloin et ole Joosefin sukulainen.

Joosef kertoi veljilleen, Jumala lähetti minut teidän edellänne säilyttääkseen teille jälkeläisiä maan päällä ja pitääkseen teidät hengissä, pelastukseksi monille. Ette siis te ole lähettäneet minua tänne, vaan Jumala; hän asetti minut faraon neuvonantajaksi ja koko hänen hovinsa herraksi ja koko Egyptin maan valtiaaksi (1Moos. 45:7-8).

Joosef saattoi katsoa taakse kärsimyksen vuosiinsa ja todistaa, Jumala lähetti minut tälle vaellukselle. Hänellä oli tarkoitus viedessään minut kaikkien näiden vaikeuksien läpi. Minä ymmärrän nyt, että kaikki, mitä olen kestänyt, on johtanut tähän hetkeen. Veljet, Herra on valmistanut minua palvelemaan teitä. Hän suunnitteli kaikki nämä asiat tuodakseen teidät Hänen varjelevan armonsa alle, kuten Hän teki minulle.

Mikä uskomaton paljastus Joosefille! Kuitenkin, mitä Jumalan kansan tulisi oppia tästä? Tämä: Herramme on varjellut meitä menneisyydessä. Hän varjelee meitä tulevina päivinä. Ja kaikista tärkeimpänä, sen kaiken takana Hänellä on ikuinen tarkoitus.

Ajattele niitä viimeaikaisia onnettomuuksia, jotka ovat tulleet kansakuntamme ylle. Syyskuun 11., 2001 lähtien yhteiskuntamme on ollut pelon vallassa. Ihmiset ovat alkaneet kutsua Jumalaa eri tavalla kuin milloinkaan aikaisemmin. Ja kerran niin haaleat kristityt ovat alkaneet pitää kiinni Jumalan varjelemisen lupauksista. He rukoilevat, Herra, laita muurisi ympärilleni. Kulje kanssani tänään, vartioi minua, pidä silmällä kaikkia askeleitani. Ja Jumala tekee juuri sen.

Ajattele nyt omaa vaellustasi. Katso elämääsi takaisin päin, siitä päivästä, kun Kristus tuli ja muutti sinut. Olen varma, että voisit kirjoittaa kirjan kaikista niistä teistä, joilla Jumala on sinua johdattanut lannistavista kriiseistä, saatanallisista ansoista, voimallisista kiusauksista. Kuinka usein olit valmis luovuttamaan kamppailun? Kuinka monta kertaa tasapainoilit rajalla antaa periksi himolle tai epätoivolle?

Puhutaan terroristien hyökkäyksistä. Olet ollut hyökkäyksen kohteena vuosien ajan, maailman pahantahtoisimman, pahimman, voimakkaimman terroristin taholta itse saatanan. Välillä olet ollut lähitaistelussa hänen kanssaan. Silti hän ei ole milloinkaan onnistunut vetämään sinua pois Kristuksesta. Joka kerta Herra on pelastanut ja varjellut sinua. Ja tänä päivänä sinulla on voimallinen todistus Hänen suojelevasta voimastaan.

Isäni lähetti minut tälle vaellukselle. Ja Hänen kätensä on ollut minun päälläni koko ajan. Hän pelasti minut, kun minä olisin ansainnut tulla raunioitetuksi. Jos siis saatana ei ole onnistunut tuhoamaan minua, mitä voisi joku muslimiterroristi tehdä? Minun Jumalani on täydellisen uskollinen varjelemaan minua.

Kysyn sinulta: Miksi Jumala valitsi säästää sinut, kun niin monet ympärilläsi ovat langenneet? Kaikkialle, minne katsot, näet tuhottuja elämiä, särkyneitä koteja, murskaantuneita unelmia. Silti sinä seisot tässä, johdatettuna ja vapaana. Miksi Herra varjeli sinut? Miksi syntejäsi ei paljastettu maailmalle? Miksi Jumala säästi sinut raunioitumiselta ja häpeältä?

Hän varjeli sinut, koska Hänellä on tarkoitus sinua varten. Hän on asettanut eteesi taivaallisen työn. Ja ainoastaan koeteltu, testattu, todistettu uskova voi sen täyttää.

Katso kansakuntamme ja maailman tämänhetkiseen tilaan. Mitä näet? Minä näen Kristuksen profetian täyttyvän silmiemme edessä: Ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo... Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät (Luuk. 21:25-26).

Myös Paavali puhuu tästä ajasta: Kun he sanovat: "Nyt on rauha, ei hätää mitään", silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio (1Tess. 5:3). Paavali kuvailee ihmisiä, jotka elävät omahyväisesti ja turvallisesti, kehuskellen, Meillä on rauha. Kuitenkin juuri sillä hetkellä, kun nämä ihmiset tuntevat itsensä kaikista turvallisimmiksi, tulee tuho. Äkkiä heidän ylläpitämänsä rauha katoaa. Ja yön jälkeen yhteiskunta on pelon hukuttama.

Amerikkalaiset tietävät, minkälaisesta äkillisestä tuhosta Paavali puhuu. Sukupolvien ajan kansakuntamme on nauttinut uskomatonta turvallisuutta ulkoiselta hyökkäykseltä. Silti, kuten Paavali lisää, Eivätkä he pääse pakoon (5:3). Me näemme nyt niitä päiviä, joita Jeesus ja Paavali kuvailivat. Se on päivä, josta ajattelin, etten milloinkaan eläisi sitä nähdäkseni.

Silti meidän ei tarvitse pelätä. Herramme on varjellut Joosefin sukulaisia juuri sellaista aikaa varten. Paavali kertoi tessalonikalaisille, että heitä varjeltiin hengessä, sielussa ja ruumiissa (katso 5:23). Ja tässä oli Jumalan tarkoitus sen kaiken takana: Saattaisi täydelliseksi... teidän uskonne teot (2Tess. 1:11). Paavali sanoi, Teidät on kutsuttu täyttämään uskon teot. Ja minä en tarkoita äänetöntä uskoa, vaan sitä uskoa, joka todistaa Kristuksen voimaa.

Tämä ei ole epävarman uskon aikaa. Tämä on aikaa, jolloin jokaisen suuria koetuksia kestäneen kristityn on astuttava eteen päin. Kapteenimme kutsuu meitä seisomaan pystyssä pelokkaan yhteiskunnan keskellä ja antautumaan voimalliseen uskoon. Meidän on yhdyttävä Joosefin julistukseen, Jumala lähetti minut teidän edellänne... pitääkseen teidät hengissä, pelastukseksi monille (1Moos. 45:7).

Herramme ei yllättynyt syyskuun 11. hyökkäyksistä. Kaiken aikaa Hän on valmistanut Joosefin sukulaisia juuri tätä hetkeä varten. Hän on tuonut heidät läpi tulien, tulvien, sairauksien, murheiden, kiusausten, pelkojen. Ja heidän uskonsa on tullut esiin voimalla. Vaikka helvetti päästäisi irti terroristijoukkonsa. Jumalan Henki kokoaa tätä varjeltujen pyhien armeijaa. Ja Hän lähettää heitä luottamuksella, tietäen, että heitä on kutsuttu johdattamaan toisia. He syntyivät ja heitä varjeltiin tätä päivää varten, suuren kriisin aikaa varten. Ja jokaiselle heistä on annettu henkilökohtainen palvelutehtävä, varustettuna Jumalan elämää muuttavalla voimalla.

Kun maailma horjuu katastrofeista, murheiden kasautuessa kaikilla puolilla, Jumala kutsuu uskollisia sotilaita, jotka on harjoitettu taistelua varten. Nämä Jumalalle omistautuneet miehet ja naiset ovat kestäneet suuria koettelemuksia ja tuoneet esiin uskon varmuutta. Ja Jumalan voima lepää heissä. Sellainen voima ei välttämättä näy suuressa mittakaavassa. Se saattaa näkyä ainoastaan yksinkertaisilla tavoilla: hiljainen henki, hymy otsan rypistysten meren keskellä, sielun, mielen ja ruumiin lepo, kun toiset vapisevat.

Vaimoni Gwen on kuluttanut eliniän syöpätaistelussa. Hänellä on ollut lukuisia leikkauksia, ja me olemme Herralle kiitollisia, että Hän on johdattanut häntä joka kerta. Minun tekstieni lukijat ovat tienneet Gwenin koetuksista vuosien aikana, ja monet ovat kirjoittaneet, että heillä on vastaavia taisteluita.

Yhtenä päivänä Gwen päätti kirjoittaa lyhyen rakkauden ja rohkaisun viestin jokaiselle naiselle, joka oli kirjoittanut, että hänellä oli syöpä. Hänen palvelutyönsä on hiljaista työtä, mutta se on varustettu voimalla, koska se syntyi koettelemuksessa ja kärsimyksessä. Pian Gwen alkoi saada kirjeitä takaisin, joissa luki, Kiitos viestistäsi. Olet asettanut suuren uskon sydämeeni.

Gwen ja minä tiesimme kaiken aikaa, että häntä varjeltiin tarkoitusta varten. Ja nyt sadat naiset todistavat Jumalan tarkoituksen täyttymystä hänen taisteluissaan.

Maailman tarpeet ovat suuret juuri nyt. Siis, rakas pyhä, mikä onkaan Jumalan tarkoitus sinua varten? Kun katsot takaisin vaellustasi, minkä taisteluiden läpi Jumala on sinut tuonut? Mistä koettelemuksista Hän on antanut sinulle voiton? Se voi olla vihje henkilökohtaiseen palvelutyöhösi. Herra voi tahtoa käyttää sinua juuri sillä alueella, jolla olet niin kauan taistellut.

Muista, että kaikki palvelu tulee yhteydestä. Etsi Herraa rukouksessa. Kysy Häneltä, Herra, mitä tämä kaikki tarkoittaa? Hän näyttää sinulle. Hän on varjellut sinua tarkoitusta varten. Ja Hän on kutsunut sinut Joosefin suvun jäseneksi, sellaista aikaa varten niin kuin tämä.