Joskus meidän pitää olla hiljaa ja tuntea, että Hän on Jumala. Joskus Pyhä Henki tuo esiin suloisia, melodisia rakkauslauluja Jeesukselle. Läpi koko Raamatun ihmiset aina nostivat kovan huudon, kun Jumala tuotti heille voiton vihollisista! He huusivat kovaa ylistystä Herralle. Kun Israel marssi seitsemättä päivää Jerikon ympäri, kaikui käsky: ”Nostakoon koko kansa kovan sotahuudon; silloin kaupungin muuri kukistuu siihen paikkaansa”(Joos.6:5). ”Se nosti kovan sotahuudon; silloin kukistui muuri siihen paikkaansa”(Joos.6:20).

”Sinä teet minulle tiettäviksi elämän tiet, sinä täytät minut ilolla kasvojesi edessä”(Ap.t 2:28).

Oletko koskaan ihmetellyt, millainen Jeesus oli arkena, millainen sydän, asenne Hänelle oli? Näyttikö Hän aivan maahan musertuneelta kaikkien kantamiensa taakkojen alla? Itkikö Hän? Oliko Hänen läsnäolossaan vakava raskaus?

Hän itki ja Hän kantoi raskaita taakkoja. Getsemanessa Hän hikoili verta ja joskus Hän huokaili ihmisten epäuskon takia. Jumalan sana tekee aivan selväksi, että Kristus oli täynnä iloa ja riemua.