Olen jo jonkin aikaa ennustanut, että USA joutuu taloudelliseen turmioon. Aivan viime aikoina olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että toinen näistä kahdesta skenaariosta toteutuu:
1. Voi tulla "varoitusmyrsky" - ehkä runsaan tuhannen pisteen pudotus arvopaperimarkkinoilla. Lyhyen hälyyttävän ajanjakson jälkeen markkinat toipuvat. Sen tapahtuessa sijoittajat vakuuttuvat, että korjaus on tapahtunut. Jälleen kerran yleinen ajatus on: 'Vain taivas on rajana!'
Uskon, että Salomo edustaa nykyajan, viimeisten päivien, Laodikean seurakunnan henkeä ja luonnetta. Ja tämä seurakunta - niin Amerikassa kuin kaikkialla muuallakin maailmassa - on menossa kohti samaa romahdusta, jonka Salomo koki.
Raamattu kertoo meille: "Ja Salomo, Daavidin poika, vahvistui kuninkuudessansa, ja Herra, hänen Jumalansa, oli hänen kanssansa ja teki hänet ylen suureksi." (2.Aikak. 1:1.)
On aika itkeä ja valittaa niiden paimenten puolesta, jotka hoitavat Herran lampaita. Itkekää pappien, evankelistojen, profeettojen ja opettajien puolesta, sillä Jumalalta on tulossa pelottavat tuomiot niille, joista on tullut pahoja, aistillisia ja sokeita. Jumalalliset paimenet itkevät itsekin eteisen ja alttarin välillä seurakunnan tilaa, mutta ne turmeltuneet, itsekeskeiset, Herra hoitaa heidät itse.
Kun Paavali oli matkalla Jerusalemiin, Apostolien Tekojen 20. luvussa, hän pysähtyi Efesossa. Siellä hän järjesti erikoiskokouksen kaikille seurakunnan johtajille. Hän sanoi noille Efeson uskoville varmana asiastaan: “Tämä on viimeinen kerta, kun näen teidät. Ja tämä on minun viimeinen sanomani teille. Te ette tule näkemään kasvojani tämän jälkeen. (Katso Apt. 20:25).
Me emme lannistu, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä (2Kor. 4:1-2). Apostoli Paavali ilmoittaa, että meidät on kutsuttu olemaan eräänlainen totuuden julkituominen. Me tietysti tiedämme, että Jeesus on tämä totuus. Mitä Paavali siis oikeastaan tarkoittaa sanoessaan, että meidän tulee tuoda Jeesusta esille?
Haluan kertoa, mitä tapahtuu kansalle, kun sen johtajat samoin kuin sen kristityt eivät usko, että Raamattu on jumalallinen ilmoitus. Kaaos...
En tiedä yhtäkään kansakuntaa nykyään, jota Jumalan pyhä sana hallitsisi. Monissa muslimimaissa kansa tottelee Koraania. Mutta edes ns. kristityissä maissa ei eletä Jumalan sanan mukaisesti. Jumalalta tulevien varoitusten ja kehotusten vähättely vie tuhoon.
Minä uskon, ettei ole mitään muuta niin vaarallista uskovan elämässä kuin kantaa katkeraa mieltä Jumalalle. Olen järkyttynyt siitä kasvavasta uskovien määrästä, joita olen tavannut, jotka kiukuttelevat Herralle. He eivät ehkä myönnä sitä - mutta syvällä sisimmässään, he kantavat kaunaa Häntä kohtaan. Miksi? He uskovat, että Hän ei ole kiinnostunut heidän elämästään ja ongelmistaan! He ovat vakuuttuneita, että Hän ei välitä - koska Hän ei ole vastannut johonkin rukoukseen tai auttanut heitä.
"Kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää; se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä" (Jaak. 3:8).
Tässä kirjeensä jakeessa Jaakob puhuu uskovien kielistä. Hän esittää seurakunnalle kutsun saada kielensä hallintaansa - ennen kuin he tuhoutuvat niiden kautta!
Kuinka vakavaa tämä kielen kesyttämisen asia on? Voiko "kuriton kieli" todella olla niin syntinen?
Tahdon puhua sellaisesta kauhistuksesta Jumalan huoneessa, jota ei ole paljoa käsitelty. Olen omassa elämässäni tuntenut Jumalan vihan henkäyksen tätä syntiä kohtaan. Pyhä Henki on vienyt minut tämän kätketyn asian syvyyksiin, paljastanut sen minulle ja käskenyt saarnaamaan siitä!
Kyseessä on rukouksen toinen puoli synkkä, paha ja syntinen puoli! Kauhistuttavaa rukousta! Rukousta epäpyhien ja vihkiytymättömien kristittyjen sydämiltä ja huulilta.
Paavali sanoo: "Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa" (Ef.1:3). Paavali sanoo tässä meille: "Kaikki, jotka seuraavat Jeesusta, ovat siunatut hengellisillä siunauksilla taivaallisissa, siellä missä Kristus on." Mikä valtava lupaus Jumalan kansalle.
Mutta tämä lupaus pysyy vain sanoina, jos me emme tiedä, mitä nämä hengelliset siunaukset ovat. Kuinka voimme iloita Jumalan lupaamista siunauksista, jos emme ymmärrä niitä?
