Ensimmäinen sanoma minkä Jeesus julisti palattuaan kiusattuna erämaasta oli, ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle” (Matt. 4:17). Hän kutsui ihmisiä parannuksen tekoon jo ennen kuin Hän kutsui heitä uskomaan!
Kirjeessään Tessalonikialaisille Kristityille, Paavali puhuu tulevasta tapahtumasta, jota hän kutsuu ”Herran päiväksi.” Hän kirjoittaa, ”Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet, ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla.
”Me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niinkuin oikein onkin, koska teidän uskonne runsaasti kasvaa ja keskinäinen rakkautenne lisääntyy itsekussakin, kaikissa teissä” (2. Tess. 1:3).
Kuinka suuren tunnustuksen Paavali antoi Tessalonikalaisille Kristityille! Tässä on hänen sanomisensa täydellinen ydin: ”On uskomatonta nähdä kuinka paljon olette kasvaneet, sekä uskossanne Kristukseen, että rakkaudessa toinen toistanne kohtaan. Mihin tahansa menen, kerskun muille teidän hengellisestä kasvustanne. Kiitän Jumalaa todella teistä!”
Apostolien tekojen luvussa 12, Pietari oli vangittuna Kuningas Herodeksen toimesta. Jumalan voimallisten tekojen seurauksena tuhannet ihmiset tulivat uskoon Jerusalemissa mikä kaikui ympäri kaupungin – ja Herodes tunsi olonsa uhatuksi. Tietysti, aina kun Jumala toimii yliluonnollisella tavalla kansansa kautta, se raivostuttaa vihollisen. Saatana oli jo kiihottanut Herodesta saaden tämän tappamaan Jaakobin, joka oli yksi seurakunnan johtajista yhdessä hänen veljensä Johanneksen ja Pietarin kanssa.
Inhimillisen ponnistuksen ja voiman avulla hyvä korkeushyppääjä voi hypätä noin seitsemän ja puoli jalkaa (n.2m 30cm). Mutta seiväshyppääjä on erilainen. Hänellä on seiväs kädessään jonka hän asettaa maassa olevaan seiväskuoppaan. Hän laittaa luottamuksen siihen että seiväs sekä kannattaa häntä että sinkoaa hänet korkeammalle kuin hän koskaan voisi päästä omin voimin. Itse asiassa hän voi päästä noin kolme kertaa korkeammalle kuin korkeushyppääjä.
”Niin Mooses kumartui nopeasti maahan ja rukoili” (Engl. käännös = worshiped, palvoi) (2.Moos. 34:8). Ilmestys Jumalan luonnosta sai Mooseksen ällistyksen valtaan, kun hän näki, kuinka armollinen, pitkämielinen ja kärsivällinen Taivaallinen Isämme on lapsiansa kohtaan – jopa niitä jääräpäisiä kohtaan, jotka murehduttavat häntä.
Jumalaa ei ole koskaan pystynyt yllättämään millään asialla mitä tapahtuu maailmassa. Häntä ei hämmästytä kauhea huume-epidemia tai valtava aborteista johtuva verenvuodatus. Joten mikä on hänen vastaus myllerryksen ja rappeutumisen aikoina? Mitä hän ehdottaa vasta-aineeksi luopumukselle ja kasvavalle demoniselle voimalle?
“Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14).
Monet seurakuntalaiset yrittävät määrittää Kristuksen takaisintulemisen ajankohdan seuraten aikojojen merkkejä; esim. juutalaisten paluusta takaisin Israeliin. Jeesus toteaa kuitenkin selvästi, että loppu tulee vasta sen jälkeen, kun Evankeliumi on julistettu todistukseksi kaikille kansoille.
”Voi maata ja merta, sillä Paholainen on astunut alas teidän luoksenne. Hän on suuren vihan vallassa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!” (Ilm. 12:12)
Jesuksen Kristuksen seuraajina, meidän täytyy olla kaiken aikaa tietoisia siitä, että Saatana yrittää tuhota meidät. Juuri siksi Paavali sanoi, että meidät täytyy tietää niin paljon kuin voimme, vihollisen taktiikoista ja suunnitelmista: ”ettei saatana pääsisi meistä voitolle; sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat” (2. Kor.2:11).
Hyvät ideat eivät aina ole”Jumalan ideoita”. Me näemme tästä esimerkin apostoli Paavalin elämässä: ”Ja he kulkivat Frygian ja Galatian maan kautta, sillä Pyhä Henki esti heitä julistamasta sanaa Aasiassa. Ja tultuaan Mysian kohdalle he yrittivät lähteä Bityniaan, mutta Jeesuksen Henki ei sallinut heidän sitä tehdä” (Ap. 16:6-7).