Kun profeetta Jesaja ennusti Kristuksen ja Hänen valtakuntaansa tulemista, hän kertoi millaisia Kristuksen todelliset palvelijat tulisivat olemanaan. Näin tehden, hän samalla määritteli meidän palvelutyömme näinä viimeisinä päivinä kun hän sanoi, “Haluan teidän tietävän ne merkit jotka ovat nähtävissä todellisissa Kristuksen palvelijoissa, jotka tekevät todellista palvelustyötä juuri ennen kuin Rauhan Ruhtinas saapuu hallitsemaan.”

Kun Jeesus oli ristiinnaulittu, Joosef, rikas mies Arimatiasta, otti Vapahtajamme ruumiin ja vei sen hänen omaan hautapaikkaansa. Massiivisen suuri kivi vieritettiin sinetöimään hautapaikka - saaden kaikki Mestarin ympärillä olevat tuntemaan syvästi murtuneeksi ja epätoivoiseksi. Raamattu kertoo, että ryhmä naisia, mukana Maria Magdalena, istuivat vastapäätä hautaa, luultavasti kysellen, “Mitä tulee tapahtumaan nyt kun Jeesus on poissa? Kuinka jatkamme eteenpäin?  (katso Matteus 27:57-61).

Jumala puhui Jesajalle tietynlaisesta palvelijasta joka ilahduttaa Hänen sydäntään: “Katso, minun palvelijani, jota minä tuen, minun valittuni, johon minun sieluni mielistyi” (Jes 42:1). Kuka on tämä henkilö jota Jumala ravitsee ja tukee, vartioiden hänen jokaista askeltaan? Kuka on hänen valitsema, hänen valittu – henkilö josta hän niin iloitsee?

Sunnuntai oli aiemmin päivä, joka oli varattu Herran päiväksi, jolloin palvottiin ja ylistettiin Jumalaa ja levättiin kaikista muista aktiviteeteistä. Nykyään, sunnuntai ei ole enää pyhitetty päivä. Surullista kyllä, monet kristityt eivät pidä sunnuntaita enää pyhänä päivänä jolloin asioiden tärkeysjärjestys tulisi olla lähtöisin Jumalasta.

Voit nähdä miljoonia uskovia matkalla perheen piilopaikkaan – mökki vuorella, talo maaseudulla, lomamökki järven rannalla. Heille sunnuntai on yksi iso leikkipäivä veneilylle, uinnille, hiihdolle, risteilyllä käymiselle tai retkille. 

“Niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä” (Room. 12:5). Uskon kautta me olemme todellisia Kristuksen ruumiin jäseniä, adoptoitu yhdeksi perheeksi. Ei ole enää mustaa, valkoista, keltaista, ruskeaa, juutalaista tai pakanaa. Me olemme kaikki yhtä verta – yksi uusi luomus – Kristuksessa Jeesuksessa! Ja Kristuksen ristintyön vuoksi, ihminen ei pystynyt tulemaan pyhäksi hyvien töiden, vanhuskaiden tekojen, inhimillisten ponnistusten tai lihallisten pyrkimyksien takia.

Taivaallinen Isä asetti Kristuksen kuninkaaksi yli kaikkien kansakuntien ja luonnon sekä Herraksi seurakunnalle. Sillä ei ole väliä, miltä asiat näyttävät ulkopuolelta. Kaikki voi vaikuttaa hallitsemattomalta ja näyttää siltä että vihollinen on saanut vallan, mutta totuus on se, että Jumala on laittanut kaiken Jeesuksen jalkojen alle. 

Jumala on jokaisen loistavan työn takana ja Hän ei jaa kunniaansa. Hän tarvitsee puhtaita astioita tehdäkseen työtä heidän kauttaan. Aikoina, jolloin Hänen siunauksensa ja voimansa virtaavat vapaasti hänen kansansa kautta, Hän kertoo heille, “Pysähtykää nyt ja laittakaa kaikki muu sivuun koska haluan tutkia teidän sydämiänne.”

Eräs Jumalan sanan jae vie sinut läpi minkä hyvänsä ja kaikkien vaarojen, jos annat elämäsi sille. Rakas lukija, ota vastaan tämä jae, usko siihen täysin ja siitä tulee päivittäinen uskonlähteesi.

”Teidän Isänne kyllä tietää, mitä tarvitsette, ennen kuin häneltä anottekaan”(Matt.6:8).

”Vakaamieliselle sinä talletat rauhan, rauhan, sillä hän turvaa sinuun... Niin, sinun tuomioittesi tiellä me odotamme sinua, Herra; sinun nimeäsi ja sinun muistoasi sielu ikävöitsee” (Jes.26:3,8).

Kun kohtaat haastavia päiviä, Saatana haluaa ryöstää sinulta kaiken toivon nielaisemalla sinut ennakkoajatuksiisi. Pelkokin voi painaa sinut maahan, jos olet juuttunut ajattelemaan epävarmoja aikoja tai tuhlaat aikaa yrittäen saada selville tulevaisuutta.

Getsemane oli puutarha, jossa Jeesus kävi rukoilemassa. Siellä hänen koetuksensa murskasi hänet ja hänen maljansa juoksi yli äyräidensä. Siellä juuri hän itki syvimmän surunsa Isänsä edessä. Juuri siellä hän voitti taistelun kaikkia pahan hallituksia ja valtoja vastaan.

Jotkut kristityt sanovat tänään: ”Meidän sukupolvemme ei kyynelehdi. Meidät on kutsuttu juhlimaan ja ottamaan vastaan kaikki uskossa. Me voimme sanoa Sanan, ja kaikki vuoret siirtyvät. Meidän pitää yksinkertaisesti miettiä Jumalan hyvyyttä”. Sellainen asenne on nykyisellä menestysseurakunnalla.