Jeesuksen mukaan Kristus ja hänen seurakuntansa ovat yhtä Jumalan silmissä. Paavali vertaa tätä ihmisen ruumiiseen. Hän sanoo Kristuksen olevan pää ja meidän hänen ruumiinsa – luu hänen luustaan, liha hänen lihastaan. ”Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää” (Ef.1:22- 23). ”Sillä me olemme hänen ruumiinsa jäseniä” (Ef.5:30).

Nykyisen sukupolven seurakunnan suurimpia tragedioita ja Jumalan murheita on, että niin monet kristityt eivät ole oikein onnellisia. He esittävät hyvää oloaan laulaen, taputtaen käsiään, hymyillen ja ylistäen, mutta kun pääsee katsomaan pinnan alle, siellä on yksinäisyyttä ja syvää kurjuutta.

Kun vanha profeetta Elia mietti viimeistä päiväänsä maan päällä, hän kutsui palvelijansa Elisan lähtemään kanssaan vierailulle Beetelin ja Jerikon kaupunkeihin. Tällä ”opetusmatkalla” he tulivat Jordanin rannalle, jossa Elia riisui viittansa, suuren, väljästi istuvan vaatteen tai manttelin ja iski sillä vettä. Yliluonnollisesti vedet hävisivät ja he kaksi pääsivät kulkemaan yli kuivaa pitkin (ks.2 Kun.2:8).

Kun Saatana tuli Edenin puutarhaan, hän tuli vihaten Jumalaa. Hän ilmestyi joka kerta, kun Saatana yritti tuhota sen, mikä oli lähinnä Herran sydäntä: ihmiskunnan. Lopulta Saatana päätti kylvää ihmissuvun mieleen ajatuksen, joka veisi ihmisen omaan tuhoonsa: ajatuksen olla niin kuin Jumala itsessämme.

Kun Jeesus teki matkaa Galileaan, hän tuli Jaakobin lähteelle Samariaan, jossa hän pysähtyi lepäämään matkastaan. Kun hänen opetuslapsensa menivät ostamaan ruokaa, eräs samarialainen nainen tuli kaivolle nostamaan vettä. Jeesus pyysi häntä yksinkertaisesti: ”Anna minulle juotavaa” (Joh.4:7).

Jokainen kristitty tietää, että Jumala ei asu ihmisen tekemissä temppeleissä tai rakennuksissa. Sen sijaan Herramme on päättänyt elää ihmisastioissa, siis omiensa sydämessä ja ruumiissa. Jokainen uskova voi kerskata luottamuksella: ”Jumala elää minussa”. Tietenkin Herra on kaikkialla, mutta sanansa mukaan hän asuu vakituisesti verenpuhdistamissa sydämissä.

Minkälainen on kaaoksen keskellä oleva seurakunta? Se on täynnä uskonnollista toimeliaisuutta, mutta useimmiten lihallista. Se on murheellista, sillä Herramme on aina ollut lääke maailman kaaokseen.  Se on ollut kulumista kestävä lääke, jota hän on käyttänyt sukupolvien ajan herättääkseen kuolleen, langenneen seurakuntansa. Se on yksinkertaisesti seuraava: Jumalan nostaa esiin valitut miehet ja naiset.

“Joonalle, Amittain pojalle, tuli tämä Herran sana: "Nouse, mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sitä vastaan; sillä heidän pahuutensa on noussut minun kasvojeni eteen". Mutta Joona nousi paetaksensa Tarsiiseen Herran kasvojen edestä ja meni alas Jaafoon ja löysi laivan, joka oli lähtevä Tarsiiseen. Ja hän suoritti laivamaksun ja astui siihen mennäkseen heidän kanssansa Tarsiiseen, pois Herran kasvojen edestä” (Joona 1:1-3).