Mitä voimme tehdä saadaksemme nauttia Jumalan suosiosta tänään? Onko siinä jokin salaisuus, ja jos, niin mikä se on? Onneksi saamme Raamatusta ohjeita selvään johdatukseen. Ensimmäinen ilmeinen neuvo Herralta on, että meidän tulee pyytää rukouksessa hänen suosionsa vuodatusta. Muista, mikä saattoi Jabesin erottumaan sukukunnastaan: ”Ja Jabes huusi Israelin Jumalaa, sanoen: ’Jospa sinä siunaisit minua’ ” (1 Aik.4:10).

Antaudu.  Kirjaimellisesti antautuminen merkitsee itsensä luovuttamista toiselle henkilölle. Se tarkoittaa myös, että lopettaa jotakin, joka on luovutettu sinulle, omaisuutta, voimaa, päämääriä ja jopa elämäsi.

Kristityt kuulevat paljon antautuneesta elämästä, mutta, mitä se oikeastaan tarkoittaa? Sitä, että antaa elämä takasisin Jeesukselle, elämän, jonka hän on luovuttanut sinulle. Se on täydellistä elämäsi luovuttamista hänen käsiinsä, tehköön hän sitten mitä ikinä tahtoo.

Jeesus eli maailmassa täysin riippuvaisena taivaallisesta Isästään. Vapahtajamme ei tehnyt tai sanonut mitään, ennen kuin hän kysyi neuvoa Isältään kirkkaudessa. Ja hän ei tehnyt yhtään ihmettä muuta kuin Isän neuvon mukaan. Hän julisti: ”Etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut….  hän ei ole jättänyt minua yksinäni, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista" (Joh.8:28 – 29).

Jeesus teki kysymyksen Luuk.18:8:ssa: ”Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?" Olen aina ihmetellyt tätä kysymystä. Mitä Herra tarkoitti? Kun katselen tämän päivän seurakuntaa, ajattelen, ettei mikään sukupolvi ole ollut keskittyneempi uskoon kuin meidän.

Kun Herra koskettaa jotakuta ja tämä joutuu polvilleen, hänestä tulee läheinen Kristuksen kanssa. Hän tulee sisälle levon paikkaan ja alkaa palvella Kristusta uudella innolla ja suuremmalla rakkaudella.

Kuulemme tänä päivänä paljon Jumalan mielisuosiosta, mikä on hieno asia. Ilman Herran mielisuosiota emme pystyisi hengittämään, seisomaan tai löytämään elämää mistään. Meidän rakastava, lämminsydäminen Jumalamme hakee mahdollisuutta siunata meitä ihmeellisellä suosiollaan.

Saatana elää menneisyydessä. Hän on entisen ruhtinas, harmituksen ja syytöksen kuningas. Hän elää pitääkseen meidät siellä, muistuttaakseen meitä tekemisistämme ja siitä, kuinka hirveitä olemme olleet. Hänen mielensä on täynnä menneitten voittojen mietteitä, aikojen, jolloin hän sai meidät tekemään syntiä, kompastumaan, kaatumaan hänen valheittensa takia. Siksi, että hän tietää sisimmässään omistavansa vain menneisyyden.

“Sen tähden, …. me emme lannistu, … vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä” (2 Kor.4:1-2). Apostoli Paavali väittää, että meidät on kutsuttu olemaan totuuden ilmentäjiä. Tietenkin tiedämme, että Jeesus on juuri se totuus. Niin, mitä Paavali tarkoittaa sanomalla, että meidän tulee ilmentää Jeesusta?

Jumala omisti Mooseksen. Kun hän eli faaraon hovissa, hän kieltäytyi faaraon pojan nimestä: ”Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa, katsoen ’Kristuksen pilkan’ suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti” (Hebr.11:25 - 26). 

Apostoli Paavali neuvoo meitä: ”Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä” (1 Kor.12:27). Toisessa paikassa hän sanoo tarkemmin: ”Sillä niin kuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin” (1 Kor.12:12).