Oletko koskaan ihmetellyt, mikä sinun elämäsi tarkoitus on? Oletko koskaan lannistunut, kun et ole löytänyt todellista kutsumustasi?

Paavali, aikaisemmalta nimeltään Saulus Tarsolainen, oli matkalla Damaskoon pienen armeijan kanssa tuomaan kristityt vangeiksi, takaisin Jerusalemiin, vankilaan ja kidutukseen. Mutta Jeesus ilmestyi Saulukselle Damaskoon vievällä tiellä ja sokaisi hänet: ”Ja hän oli kolme päivää näkemätönnä, ei syönyt eikä juonut” (Ap.t.9:9).

Noiden kolmen päivän aikana Sauluksen mieli uudistui. Hän vietti koko ajan hartaassa rukouksessa miettien aiempaa elämäänsä. Hän alkoi inhota sitä, mikä hän oli ollut. Silloin Sauluksesta tuli Paavali.

”Pukeutukaa kaikki keskinäiseen nöyryyteen, sillä ’Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon’ " (1 Piet.5:5).

Kuinka ihmeellistä olisikaan, jos kaikki uskovat vaeltaisivat nöyryydessä.  Kuinka seurakunta viehättäisikään kadotettua ja tuskaista, särkynyttä maailmaa, ja kuinka parantavaa se olisi ihmisille, jotka ovat saaneet haavansa Herran huoneessa. Kuinka ihmeellistä ja ihanaa olisikaan Isällemme nähdä seurakuntansa pukevan ylleen nöyryyden vaatteen.

Älä pelkää pyytää Jumalalalta suuria asioita! Kaikki sitä vähempi halveksii häntä, joka on antanut meille sellaiset ihmeelliset lupaukset. Kun hänen siunauksensa sataa alas päällemme, ylistäkäämme häntä koko sydämestämme. Silloin, kun hän kuiskaa: ”Mene! Nouse ja tee, mitä olen näyttänyt sinulle”, muistakaamme, että useat suloisimmista rukousvastauksista liittyvät siihen, kun teemme työtä yhdessä Jumalan kanssa hänen päämääriensä toteuttamiseksi.

“Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ’Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa’ " (Matt.9:37 – 38).

 Jeesus julisti: ”Pellot ovat kypsyneet ja satoa on paljon. On tullut sadonkorjuun aika.” Tällä hetkellä alkoi suuri, viimeinen hengellinen sadonkorjuu ja se jatkuu siihen asti, kunnes Kristus palaa.

”Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli” (Fil.2:5).

 ”Mutta meillä on Kristuksen mieli” (1 Kor.2:16).

 Nämä apostoli Paavalin esittämät vaatimukset sanovat Jumalan kansalle: ”Antakaa sen mielen, mikä on Kristuksella, hänen ajattelumallinsa, olla omana mallinanne. Hänen olkoon meillä kaikilla päämääränä.

”Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme” (Gal.5:25). Apostoli Paavali antaa meille hyvin yksinkertaisen neuvon aikamme suunnitteluun: ”Jos Pyhä Henki asuu sinussa, anna hänen ottaa koko elämäsi hallintaansa”.

Anteeksiantaminen ei ole mikään kertatapahtuma, vaan elämän tapa, jonka tarkoituksena on tuoda meille kaikki Kristuksessa olevat siunaukset. ”Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin” (Matt.5:44-45).

Suurimman osan elämästäni minulla on ollut aika vääristynyt kuva paimenista. Kun kuulin Raamatun kertomuksen paimen Daavidista, kuvittelin hänen istuvan kivellä, soittavan harppuaan ja vahtivan lampaitaan, kunne hiljaisesti laidunsivat hänen ympärillään. Paimenen kuva muuttui täydellisesti, kun sain tarkkailla heitä läheltä Romaniassa muutama vuosi sitten. Nämä kovaa työtä tekevät miehet etsivät jatkuvasti paikkaa, jossa olisi tuoretta ruohoa syötäväksi ja vettä juotavaksi. He nousivat aikaisin aamulla, johtivat laumaa ja pitivät huolta niiden tarpeista.

Näinä aikoina joku tai ehkä monetkin ihmiset tulevat tietoisiksi Jumalan eheyttävästä ja parantavasta voimasta. He ymmärtävät, että hän haluaa ottaa meidät, ei omassa voimassamme, vaan heikkoudessamme. Eihän Raamattu käske meitä tulemaan Jumalan valtaistuimen eteen ollessamme vahvoja, pikemminkin meidän tulee mennä sinne, kun olemme heikkoja. ”Käykäämme sen tähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan” (Hebr.4:16).