Useimmat ovat samaa mieltä siitä, että Laulujen Laulu (Korkea Veisu) on kuvausta Kristuksesta ja Hänen Morsiamestaan. Tässä kirjassa löydämme tärkeän lauseen, pyynnön Yljälle, joka tulee niille, jotka tuntevat Hänet: ”Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut, jotka viinitarhoja turmelevat, sillä viinitarhamme ovat kukassa” (Kork.V.2:15).
Heräätkö joka aamu peläten helmasyntiäsi tai himoasi elämässäsi? Jumala tietää kaiken synnistä, joka vielä pysyy sydämessäsi. Hän tietää, että vihaat sitä ja olet itkenyt sen tähden ja Hän haluaa sinun kuulevan tämän sanan: ”Herra on minun voimani ja kilpeni; häneen minun sydämeni turvasi, ja minä sain avun”(Ps.28:7).
Saatana tahtoo sinun pelkäävän, ettet pääse niistä koskaan vapaaksi. Daavid sanoi kuitenkin: ”En minä pelkäisi mitään pahaa”(Ps.23:4).
”Älä kuitenkaan pelkää niitä”(5 Moos.7:18). Israelille ”he” edustivat valtavan kokoisia, hyvin varustettuja pakanakansoja, joita he kohtaisivat. Tänään, meille ”he” edustavat kaikkia ongelmia, huolia ja ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, joita kohtaamme elämässä.
Saatanan strategia on pettää uskovia ja panna heidät epäilemään, vastaako Jumala heidän rukouksiinsa. Hän haluaisi meidän uskovan, että Jumala on sulkenut korvansa meidän huudoillemme ja jättänyt meidän selviytymään yksin.
Joosafat, Juudan kuningas palasi kotiin oltuaan yhdessä Aahabin, Israelin pahan kuninkaan kanssa. Herra lähetti profeetan hänen luokseen sanomaan nämä voimakkaat sanat: ”Silloin Jeehu, Hananin poika, näkijä, meni kuningas Joosafatia vastaan ja sanoi hänelle: "Oliko sinun autettava jumalatonta, ja rakastatko sinä niitä, jotka vihaavat Herraa? Sen tähden on sinun päälläsi Herran viha”(2 Aik.19:2).
”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon”(Matt.11:28).
Monet luulevat että Jeesus esittää tässä jakeessa kutsun kivun kouriin, mutta tämä on paljon enemmän kuin kutsu. Hän sanoo meille, käskee meitä itse asiassa tulemaan Hänen tykönsä, koska Hän yksin voi antaa meille sen levon, jota sielumme tarvitsee.
Jeesus puhutteli Laodikean seurakuntaa, joka edusti lopun ajan kirkkoa. Hän antoi sille varoituksen, joka ulottuu vuosisatojen ylitse sinulle ja minulle tänään: ” Jos et tee parannusta, Minä oksennan sinut suustani” (ks. Ilm.3:16). Mitkä uskomattomat sanat ne ovatkaan!
Epäjumalanpalvelijat elävät petoksessa – uskoen valheen totuudeksi!
”Sillä kuka ikinä israelilainen tai muukalainen, joka asuu Israelissa, luopuu minusta ja sulkee kivijumalansa sydämeensä ja asettaa kasvojensa eteen sen, mikä hänelle oli kompastukseksi syntiin, ja sitten menee profeetan tykö kysymään itsellensä neuvoa minulta, hänelle minä, Herra, itse annan vastauksen”(Hes.14:7).
Tämä Raamatunkohta merkitsee: ”Koska olet syntisi paaduttama, etkä halua kääntyä ja tehdä parannusta, kuulet minulta tästedes vain sanoja, jotka lujittavat syyllisyyttäsi ja itsepetostasi.”
”Heidän on kannettava syntinsä - niin kuin kysyjän synti, niin on profeetankin synti - etteivät he, Israelin heimo, enää eksyisi minusta pois eivätkä enää saastuttaisi itseänsä kaikilla rikkomuksillaan, vaan olisivat minun kansani ja minä olisin heidän Jumalansa; sanoo Herra, Herra"(Hes.14:10- 11).
Jumala sanoo meille hellästi: ”Teen mitä tahansa saadakseni sinut irti epäjumalistasi. Aion houkutella sinut rakkaudella itselleni. Jos se ei kuitenkaan riitä, käytän tarvittavaa rangaistusta.”
Ensimmäisen vuosisadan seurakunta Jerusalemissa joutui näkemään, että kreikkalaisia leskivaimoja laiminlyötiin päivittäisen ruoan jakelussa. He pyysivät apua seurakunnan johtajilta, mutta nämä eivät pitäneet oikeana, ettei heidän aikaansa rukoukseen ja Jumalan Sanan tutkimiseen käytettäisiin hallinnollisiin asioihin.