"Apostolit sanoivat Herralle: Lisää meille uskoa" (Luuk. 17:5). Miehet, jotka kuuluivat Kristuksen lähipiiriin, pyysivät jotain tärkeää Herraltaan. He tahtoivat suuremman ymmärryksen uskon tarkoituksesta ja teoista. He tarkoittivat, "Herra, minkälaista uskoa haluat meiltä? Paljasta meille, mikä on Sinun mielesi mukaista. Me tahdomme käsittää uskon sen täydellisimmässä merkityksessä."
Rukous on usein eräs kaikkein itsekkäimpiä alueita uskovan elämässä. Kun ajattelet sitä, niin suurin osa rukouksistamme keskittyy omiin tarpeisiimme. Kaksi pääasiaa esirukouksissamme ovat oma hengellinen kasvumme ja omien perheidemme ja ystäviemme tarpeet.
Silloin tällöin me voimme ulottaa rukouksemme oman sektorimme ulkopuolelle ja rukoilla toistenkin puolesta. Mutta tavallisesti, kun lupaamme rukoilla jonkun henkilön puolesta, niin me emme kuitenkaan tee sitä - tai me ehkä rukoilemme kerran ja sitten unohdamme pian heidän tarpeensa.
Jeesus tuli maan päälle ihmiseksi vapauttamaan ihmiskunnan synneistään ja kaikenlaisesta siteistä ja vankeudesta. Tämä tosiasia on vahvistettu useimpien kristittyjen sydämiin ja mieliin. Mutta Kristus tuli myös maailmaan tarkoituksenaan paljastaa meille taivaallinen Isä.
Ensiksi hän kertoi opetuslapsilleen: "... että Isä on minut lähettänyt." (Joh. 5:36).
Sitten hän sanoi: "En minä itsestäni voi mitään tehdä... sillä en minä kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt." (jae 30).
Tunnen joitakin Raamatun tutkijoita, jotka ovat saaneet selville yli sata erilaista asiaa, jotka osoittavat, että Joosef oli Jeesuksen Kristuksen esikuva. Mutta vaikka uskonkin vahvasti, että Joosef oli Kristuksen esikuva, uskon myös vakaasti, että Jeesus oli viimeisten aikojen jäännöksen esikuva - niiden ihmisten, joita Jumala juuri nyt nostaa esiin osoittaakseen seurakunnalleen, miten se pystyy murtautumaan irti hengellisestä nälänhädästään.
Paholaisen strategia uskovien pettämisessä on saada heidät epäilemään Jumalan uskollisuutta vastata rukouksiin. Saatana haluaa meidän uskovan, että Jumala on sulkenut korvansa huudollemme ja jättänyt meidät hoitamaan asiat itse.
Jumala on päättänyt saattaa työnsä täällä maan päällä päätökseen sellaisten ihmisten kautta, joilla on heikkouksia. Jesaja, suuri rukoustaistelija, oli samankaltaisten intohimojen mies tarkoitan, meidän kaltaisemme heikko ja haavoitettu. Daavid, Jumalan sydämen mukainen mies, oli murhaaja ja avionrikkoja, jolla ei olisi ollut mitään moraalisia oikeuksia Jumalan siunauksiin. Pietari kielsi taivaan Herran Jumalan sadatellen Häntä, joka rakasti häntä kaikista eniten. Aabraham, monien kansakuntien isä, eli valheessa käyttäen vaimoaan panttina oman nahkansa pelastamiseksi.
Luukkaan evankeliumin luku 19 antaa voimallisen kuvan Jeesuksesta, joka astuu viimeistä kertaa Jerusalemin porteista sisälle. Suuret väkijoukot ylistävät Kristusta, joka lähestyy kaupunkia aasin selässä. Hän lähti Öljymäeltä, ja mitä lähemmäksi kaupunkia Hän kulki, sitä suuremmaksi väkijoukko kasvoi. Ihmiset alkoivat heittää vaatteitaan Hänen eteensä, heiluttaa palmun oksia ja huutaa: "Hän on täällä! Israelin kuningas on saapunut! Rauha on tullut Jerusalemiin. Valtakunta on vihdoinkin täällä!"
Toinen Mooseksen kirja kuvailee ihmeellistä aikaa Israelin historiassa. Israelilaiset olivat juuri lähteneet Egyptistä Jumalan yliluonnollisessa ohjauksessa. Nyt heitä ajoi takaa faaraon armeija. Israelilaiset olivat saapuneet laaksoon, jonka molemmilla puolilla oli jyrkät vuoret ja edessä oli esteenä meri. He eivät vielä tienneet, että nämä ihmiset joutuivat kokemaan sielunsa synkimmän ja myrskyisimmän yön. Heidän edessään oli tuskaisen paniikin ja epätoivon yö, joka koetteli heitä äärimmilleen.
Vähän aikaa sitten aloin suunnittelemaan kirjaa Jumalan pyhien kärsimyksistä.
Olen halunnut rohkaista kristittyjä Herran uskollisuudesta Hänen kansaansa kohtaan, heidän koettelemustensa keskellä. Siitä lähtien monet lukijat ovat kirjoittaneet minulle todistaen, kuinka Jumala on antanut heille armoa heidän kärsimystensä aikoina. Yksi nainen kirjoitti pitkäaikaisesta fyysisestä koettelemuksesta:
Mitä on tapahtunut parannuksenteolle? Tuota sanaa tuskin kuulee mainittavan useimmissa seurakunnissa tänään - vieläpä baptisti-, helluntai- tai evankelisissa piireissä. Nykyajan pastorit hyvin harvoin kehottavat seurakuntalaisiaan suremaan syntejään - suremaan ja murehtimaan Kristukselle aiheuttamiaan haavoja syntiensä tähden.
Sen sijaan sanoma, jonka me kuulemme monista saarnatuoleista tänään, on: "Usko ainoastaan. Ota vastaan Kristus ja sinä pelastut." Teksti tämän vahvistukseksi löytyy Apostolien teoista 16:30-31.
