Finnish Newsletters

Vanhassa testamentissa on jännittävä kertomus, joka kuvaa parhaiten sitä, mitä merkitsee olla Jumalan voiman varjelema. Se löytyy toisen Kuningasten Kirjan luvusta kuusi.

Ennenkuin alamme puhua kärsimyksistä ja koettelemuksista, niin meidän on katsottava ensin kaikkein vaivatuinta, alakuloisinta, epätoivoisinta uskovaa. Mies, josta puhun, oli vanhurskas, uskollinen, Jumalaa rakastava palvelija, joka oli vihkinyt elämänsä rukoukseen ja palvontaan. Mutta kun suru ja vaikeudet saivat yliotteen hänen elämässään, sama mies alkoi kuulostaa ateistilta.

Tiistaina syyskuun 11. päivänä World Trade Centerin kaksoistornit tuhoutuivat New Yorkissa. Kun viisi päivää myöhemmin kirjoitin tätä sanomaa, katsoin ulos työhuoneeni ikkunasta 30. kerroksessa olevasta asunnostamme. Valtavat savupilvet kytivät yhä raunioista. Ne nousivat rauniokasan tiilistä, ajelehtivat Hudson-joen yllä ja ohittivat Vapaudenpatsaan sen yläpuolelta.

Viides Mooseksen kirja sisältää yhden oudoimmista raamatunkohdista. Kun israelilaiset olivat leiriytyneet Siinain vuoren juurelle, heidät ympäröi yhtäkkiä syvä pimeys ja aivan uskomaton leimuava tuli. Kaiken tämän keskellä Jumala puhui: "Nämä sanat Herra puhui koko teidän seurakunnallenne vuorelta, tulen ja synkkien pilvien keskeltä, suurella äänellä..." (5.Moos.5:22).

Kuka sanoi sinulle, että olet kelvoton - huono, hyödytön, kelpaamaton Jumalalle? Kuka jatkuvasti muistuttaa sinua siitä, että olet heikko, avuton, todellinen epäonnistuja? Kuka sanoi sinulle, ettet koskaan täyttäisi Jumalan mittapuuta?

Me kaikki tiedämme mistä tämä ääni tulee: se on itse paholainen! Juuri hän pitää sinua vakuuttuneena siitä, että Jumala on vihainen sinulle. Kuulet hänen valheitaan pitkin päivää - ja ne tulevat suoraan helvetin kuiluista!

Paholainen tekee kaiken voitavansa saadakseen äänensä kuuluviin tässä maailmassa. Sillä oli jopa otsaa keskeyttää kerran Jeesus, kun Herra puhui synagogassa:

Ja he saapuivat Kapernaumiin; ja hän meni kohta sapattina synagoogaan ja opetti... Ja heidän synagoogassaan oli juuri silloin mies, jossa oli saastainen henki; ja se huusi sanoen: AMitä sinulla on meidän kansaamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan Pyhä.@ Niin Jeesus nuhteli sitä sanoen: AVaikene ja lähde hänestä." (Mark. 1:21-26.)

Tuon teille profeetallista sanaa Herralta. Siionin Vapahtaja on ilmestymisillään seurakunnassaan, kirkkaudessaan, meidän päivinämme!

Ja Siionille on tuleva Vapahtaja, ja niille, jotka kääntyvät pois synneistä Jakobissa, sanoo Herra... (Jesaja 59:20, 1776 käännös).

Tuo profeetta Jesajan näky on täyttymäisillään. Jumala kostaa kaikille totuuden vääristäjille ja kaikille, jotka ovat kääntyneet petoksen puolelle. Jesaja puhui viimeisten päivien seurakunnan tilasta:

Johanneksen evankeliumin luvussa kaksi, Jeesus kutsuttiin opetuslastensa kanssa hääaterialle Kaanaan. Myös Herran perhekunta sai kutsun sinne, sillä Jeesuksen äitikin oli siellä. Maria sanoi, että isäntäväeltä on viini loppu.

Jeesuksen vastaus näyttää vähän erikoiselta. Hän sanoi, että "Minun aikani ei ole vielä tullut".

Mihin aikaan Jeesus viittasi? Hän ei tarkoittanut sitä pimeyden hetkeä, jonka Hän tulisi kohtaamaan kolme vuotta myöhemmin, ennen ristiinnaulitsemistaan. Silloinhan Jeesus sanoi, että "hetki on tullut".

Koko viides Mooseksen kirja koostuu Mooseksen yhdestä ainoasta puheesta, jonka hän saarnasi juuri ennen kuolemaansa. Tämä puhe oli eräänlainen katsaus taaksepäin niistä neljästäkymmenestä vuodesta, jotka Israel oli viettänyt erämaassa vaeltaen. Mooses kertoi sen israelilaisten uudelle sukupolvelle.

Yöllä ennen kuolemaansa Jeesus asettui opetuslastensa kanssa yhteiselle, läheisen yhdessäolon pääsiäisaterialle. Kun ateria päättyi, Kristus sanoi vakavana: "Mutta, katso, minun kavaltajani käsi on minun kanssani pöydällä." (Luuk. 22:21.) Mikä kauhea totuus tulikaan ilmi keskellä läheistä hetkeä. Saatana oli häikäilemättömästi mennyt Juudakseen, yhteen Jeesuksen omista opetuslapsista.