Siellä, missä Jumalan Sanaa kunnioitetaan, tuloksena on aidon ”Jeesus-ilon” vuodatus.

Nehemia ja Esra sanoivat niille, jotka olivat palanneet Jerusalemiin: ”Te olette olleet innoissanne Jumalan Sanasta, olette isonneet sitä, rakastaneet sitä, antaneet sen toimia sydämissänne. Olette tehneet parannusta, itkeneet ja surreet, ja Jumala on mielistynyt teihin. Nyt on riemuitsemisen aika. Ottakaa esille nenäliinanne ja pyyhkikää pois kyyneleenne. Nyt on aika suurelle ilolle ja juhlariemulle”(ks. Neh.8:9- 10).

Se, mikä puuttuu lukuisilta seurakunnilta tänä päivänä, on juuri se, mitä kadotetut tarvitsevat eniten: aito, sielua tyydyttävä ilo.

Usein kuulen uskovien sanovan: ”Me rukoilimme herätyksen seurakuntaamme”. Minä taas sanon, ettei se voi tapahtua vain rukouksen avulla. Sellaista herätystä ei tule, jollei pastori ja seurakunta janoa ahkerasti Jumalan Sanaa. Heidän pitää täydellisesti antautua Raamatun hallintaan. Emme voi saada taivaan iloa, ennen kuin puhdas Sana on saanut meidät synnin tuntoon, murtumaan kaiken ylpeyden, ennakkoluulot ja väärän itsekunnioituksen.

”Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan päälle”(Jes.44:3).

Onko Herra lähettänyt sinulle Hänen janon sammuttavan Sanansa? Onko Hän tullut luoksesi kuivina aikoina ja vuodattanut yllesi Pyhän Henkensä? Juotko Hänen Sanansa puhdasta vettä?

Jos niin teet, olet valmis ottamaan vastaan toisen liitonlupauksen: ”Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle ja siunaukseni sinun vesojesi päälle, niin että ne kasvavat nurmikossa kuin pajut vesipurojen partaalla”(Jes.44:3-4).

Galilean Kaanan häissä Kristuksen äiti, Maria huomasi, että viini oli loppunut. Hän ohjasi palvelijat Poikansa luokse ja sanoi: "Mitä hän teille sanoo, se tehkää"(Joh.2:5). Englanninkielisessä Kuningas Jaakon versiossa sanat ovat samat kuin meidän 33/38 – Raamatun käännöksessämme.

Luukkaan evankeliumissa, 11:2-4 Jeesus opetti meille rukouksesta. Tutkimme nyt lyhyesti Hänen opettamiaan pääasioita siitä.

”Isä meidän” – Meidän pitää ymmärtää, että olemme suhteessa Isään Jumalaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Tämä takaa meille oikeuden seisoa Hänen valtaistuimensa edessä ja saattaa anomisemme Hänelle tiettäväksi.

”Joka olet taivaissa” - Hänen tiensä ovat meitä teitämme korkeammat, Hänen ajatuksensa korkeammat meidän ajatuksiamme. Hän elää täydellisen ja lopullisen voiton paikassa. Jumalassa ei ole tappion mahdollisuutta.

Jonakin päivänä me seisomme vielä tuomioistuimen edessä ja vastaamme Herralle siitä, kuinka me kasvatimme lapsemme. Sillä hetkellä ei kukaan meistä pysty esittämään tekosyitä tai syyttämään toisia. Siksi meidän tulee kysyä itseltämme tänään: olemmeko me kasvattaneet lapsemme Herran pelossa ja kunnioituksessa? Olemmeko me antaneet heille mallin rakkaudellisesta ja Jumalaa kunnioittavasta elämästä?

Todellinen herätys alkaa silloin, kun uskovien hurskas joukko ottaa harteilleen Herran taakan syntiin tarttuneen seurakunnan tai kaupungin puolesta. Tämä joukko paastoaa ja rukoilee. Se anoo, että Jumala alkaisi rakentaa uudelleen Hänen kansaansa vihollisilta suojaavia muureja ja portteja.

Nehemian kirja avaa eteemme elävän kuvan siitä, mitä tapahtuu seurakunnalle raunioitumisen ja luopumisen aikoina. Kun Nehemia ja hänen neljäkymmentäkolme tuhatta juutalaista maanmiestään palasi Jerusalemiin, he löysivät kaupungin täysin raunioituneena. Muurit oli revitty alas ja portit poistettu, niin ettei asukkailla ollut mitään suojaa vihollisiaan vastaan… ja vastustajien joukkio ryösti kaupunkia mielin määrin.

“Ja kolmantena päivänä oli häät Galilean Kaanassa, ja Jeesuksen äiti oli siellä. Ja myös Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat kutsutut häihin. Ja kun viini loppui, sanoi Jeesuksen äiti hänelle: ‘Heillä ei ole viiniä’. Jeesus sanoi hänelle: ‘Mitä sinä tahdot minusta, vaimo? Minun aikani ei ole vielä tullut.’ Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: ‘Mitä hän teille sanoo, se tehkää"(Joh 2:1-5).

Useimmat uskovat tietävät, että Jeesus teki ensimmäisen ihmeensä Kaanan häissä: ”Tämän ensimmäisen tunnustekonsa Jeesus teki Galilean Kaanassa ja ilmoitti kirkkautensa”(Joh 2:11).

Me rukoilemme, me uhraamme, me taistelemme. Sielujen puolesta.

Mikään ei ole sen tärkeämpää. Monet uskovat ovat lähteneet taistelemasta sielujen puolesta, koska ovat joutuneet salaisesti tappiolle.

Raamatussa seurakuntaa kutsutaan ruumiiksi. Jos yksi jäsen kärsii, kaikki kärsivät sen kanssa. Kun pidät kiinni ja peität salaista syntiä, menetät jotakin Jumalan edessä. Kun tuhannet uskovat hiljennetään tällä tavoin, seurakunnasta voi tulla voimaton ja tunnistamaton. Kuka sinä olet, mitä sinä teet, kun kukaan ei näe sinua. Se määrittelee sinun tulevaisuutesi.