Rakas lukijani, Herra ei pelastanut meitä vain, että voisimme loputtomasti nauttia Hänen hyvyydestään, armostaan ja kirkkaudestaan. Hänellä oli iankaikkinen suunnitelma valitessaan jokaisen meistä. Se ylittää kaiken siunauksen, yhteyden ja ilmestykset. On totta, että Jumala edelleenkin tavoittelee kadonnutta ihmiskuntaa. Hän etsii uskovia, luottavia ihmisiä, joista Hän voisi muotoilla suurimmat evankelioimisen välineet.
Epäusko on se tekemistämme synneistä, jota Jumala vihaa kaikkein eniten. Niin Vanhan kuin Uudenkin Testamentin mukaan epäuskomme murehduttaa Herraa, ärsyttää Häntä, aiheuttaa Hänelle kipua. Tästä näemme parhaan esimerkin vanhassa Israelissa sen jälkeen, kun Jumala oli vienyt kansansa faaraon käsistä.
Useimmat meistä samaistavat voiman johonkin näkyvään, upeaan, maata järisyttävään. Se ei kuitenkaan pidä paikkansa hengelliseen auktoriteettiin nähden. Pietari sanoo, että Jumala antaa hengellisen auktoriteetin sille, joka on ”salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa”(1 Piet.3:4).
Paavali sanoo, että meillä on sisäinen ihminen (ks. Room.7:22). Koritintin seurakunnalle Paavali kertoi: ”Vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu”(2 Kor.4:16). Todellakin meissä kaikissa on kaksi ihmistä. On ulkonainen ja sisäinen, salainen ihminen. Ulkonaisen näkevät aina kaikki, mutta salaisen tuntee vain Jumala. Sisäinen ihminen ei näy selvästi. Se asuu siellä, minne kukaan ei voi nähdä, mitä siinä tapahtuu.
Yli sata vuotta sitten ranskalainen keksijä loi uuden asian, jota kutsutaan elokuvaksi. Hän huomasi, että järjestämällä valokuvat sarjaksi ja liikuttamalla niitä nopeasti kirkkaan valon edessä, syntyi hänen silmiensä eteen elävän elämän vaikutelma.
Daavid julisti: ”En minä pelkäisi mitään pahaa”(Ps.23:4). Daavidin salainen ihminen pysyi lujana, häiriintymättömänä sisimmässään, mitä Saatana vain heittikin häntä kohti. Miksi? Siksi, että hän lepäsi täysin Jumalan uskollisuuden varassa, että tämä toteuttaisi Sanansa.
Kun opetuslapset olivat voimattomia vihollista vastaan, Jeesus sanoi heille, että voima Saatanaa vastaan tulee vain rukouksesta ja paastosta. Miten niin? Uskon, että Herra tahtoo aikaa tehdä työtään meidän sisimmässämme. Hän tahtoo, että sydämemme on täysin samalla aaltopituudella Hänen kanssaan. Emme siis voi saada mitään auktoriteettia ilman tavaksi tullutta yhteyttä Hänen kanssaan.
Apostoli Paavali oli lihaa ja verta niin kuin me kaikki. Silti hänellä oli hengellinen auktoriteetti paholaista vastaan. Hän sanoi rammalle temppelin portin vierellä: ”Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja käy"(Ap.t.3:6), ja mies parantui. Sen ajan uskonnolliset johtajat tunnistivat tämän voiman Pietarissa ja kysyivät häneltä: "Millä voimalla tai kenen nimeen te tämän teitte?"(Ap.t.4:7).
Uskon, että seurakunta tänä päivänä on täydellisessä kriisissä, koska siltä puuttuu hengellinen auktoriteetti. Minulle soittaa säännöllisesti pastoreita ja vanhempia, jotka ovat kauhuissaan lastensa tähden. He kertovat: ”Sain juuri selville, että lapseni on huumeriippuvainen, enkä tiedä, mitä pitäisi tehdä.”
Toimintansa alussa Jeesuksen maine parantajana ja ihmeiden tekijänä herätti laajaa kiinnostusta ihmisissä. ”Ja Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsinensa. Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä" (Joh.6:3, 5).