Kun Pietari ja Johannes kävelivät temppeliä kohden, he kohtasivat kerjäläisen, joka oli ollut rampa syntymästään saakka. Pietari ja Johannes kulkivat miehen ohitse monta kertaa, mutta tällä kertaa he pysähtyivät. Ihmisjoukot torilla kuulivat Pietarin sanovan kerjäläiselle: ”Katso meihin..., Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja käy”(Ap.t:3:4,6).
Senkin jälkeen, kun Herra oli siunannut Israelia runsaasti, kansa kääntyi epäjumalien palvontaan. Kun Mooses oli Jumalan yhteydessä vuorella, kansa sulatti korunsa ja teki kultaisen vasikan. Emme voi verrata sellaista asiaa tämän päivän juttuihin, mutta lyhyesti se on tällainen: Kun pyydät Jumalan siunauksia etsimättä Häntä itseään, päädyt epäjumalanpalvelukseen, koska etsimisesi kohteena on jotakin maallista. Kuten Paavali sanoo:
“Julistakaa tämä pakanakansain seassa, innostakaa sankareita. Lähestykööt he … Sanokoon heikko: ’Minä olen sankari’. Tulkoon kansani avuksi tulkaa yhdessä Ratkaisulaaksoon” (ks. Jooel 3:9- 12).
Anon sinua rukoilemaan kanssani: “Herra, lisää meille uskoa”. Haastan sinua myös päättämään olla Jumalan sankari. Käytän tahallani sanaa ”anon”, koska uskon, että se sana sopii meidän tapaukseemme ja aikojen vakavuuteen.
PALAVA INTO JUMALAN PUOLESTA
Raamattu kertoo, että kuningas Hiskia oli Jumalaa pelkäävä: “Hän riippui Herrassa kiinni”(2 Kun.18:6).
Hiskian hallitusaikana assyyrialaiset, sen ajan suurin valta piiritti Jerusalemia. Tämä valtava armeija oli jo miehittänyt Samarian ja Juudan kaupungit. Nyt he piirittivät Jerusalemia. Heidän päällikkönsä kuulutti kovalla äänellä: ”Me olemme voittaneet kaikkien maiden jumalan. Kuinka odotatte teidän Jumalanne voivan pelastaa teidät?”
JUMALA TUOMITTAVANA
Sadrak, Meesak ja Abednego, tunnetut “kolmena hebrealaisena nuorukaisena”, kieltäytyivät kumartamasta Nebukadnessarin kolmikymmenmetristä kultaista epäjumalan patsasta. He seisoivat päättäväisinä, vaikka olivat tuomittuja kuolemaan tulisessa pätsissä. Kun paha kuningas kysyi uhkaavasti: ”Kuka on se jumala, joka pelastaa teidät minun kädestäni?" (Dan.3:15), nuorukaiset muistuttivat Herraa Hänen lupauksestaan:
On aikoja, jolloin tuntuu, että Jumalaa ei ole näkynyt. Hänen kansansa on jäänyt häpeään ja epätoivoon. Kertomus ei lopu tähän. (Risti oli yksi näistä ajoista). Emme tajua kriisimme keskellä, että Jumalan oma kunnia on vaakalaudalla.
Läpi koko Raamatun Jumalalla oli kansa, jonka piinkova usko osoitti Jumalan uskollisuuden vaikeimpinakin aikoina. Nämä palvelijat toimivat häpeämättä Herran puolesta pannen Hänen kunniansa peliin kuitenkin uskoen, että Hän pelastaisi.
KÄYKÄÄ ETEENPÄIN!
”Herra tukee vanhurskaita... Pahana aikana he eivät joudu häpeään”(Ps.37:17, 19 kursiivit kirjoittajan).
Saatat kysyä: ”Mitä tämä oikein tarkoittaa?” Se merkitsee yksinkertaisesti: Jumala ei ole uskollinen vain menetysten korvaamisessa, vaan myös lupauksissaan. Daavid sanoo oikeastaan: ”Katso ympärillesi ja näe, kuinka Jumala pitää Sanansa. Hänen varoituksensa ovat julistettuina otsikoissamme, Hänen toimintansa kaikkialla mediassa. Pitääkö Jumala Sanansa, joka koskee Hänen valittujensa säilyttämistä?
PELKOA HERÄTTÄVIÄ UUTISIA
“Elleivät sinun kasvosi käy meidän kanssamme, niin älä johdata meitä täältä pois”( 2 Moos.33:15).
Mooses tiesi Jumalasta jotakin, mikä ylittää Hänen siunauksensa, jopa Hänen yliluonnolliset tekonsa. Hän tiesi, että Jumalan rajattoman suosion yläpuolella on Hänen lopullinen suosionsa, suosio, jota ei voi mitata asioilla, joita Hän tekee, vaan vain siinä, kuka Hän on.
TAIVAS ILMAN JUMALAN LÄSNÄOLOA
Tehtyään suuren synnin Daavid rukoili:
”Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden; pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni. Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni… Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki”(Ps.51:1-3, 9- 10).
Kun Daavid etsi Jumalan johdatusta Siklagin katastrofin jälkeen (ks. 1 Sam.30:1-6), uskon hänen kuulleen tuon pienen hiljaisen äänen kuiskaavan: ”Tässä on tie, sitä käykää”. Rakas lukijani, sama pätee meihin tänä päivänä.
On olemassa rohkaiseva hengellinen laulu ”Koko tien Hän kanssain kulkee”. Herramme tekee juuri sen. Hän näet on laatinut suunnitelman meitä varten määrätyssä paikassa, ja se suunnitelma toimii nytkin, kun joudumme kohtaamaan kaikenlaista sekasortoa elämässämme.
MIKÄ ON OIKEASTI TÄRKEÄTÄ?